Heikkenevä epidemiatilanne kuormittaa sairaanhoitoa erityisesti Uudellamaalla, koska koronaepidemia ei koettele Suomea tasapuolisesti.
Viruksen ilmaantuvuus on lisääntynyt varsinkin pääkaupunkiseudulla, jonka tilanteessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan ”jyrkkä ero” muuhun maahan verrattuna.
Heikkenevä epidemiatilanne herättää huolta tehohoidon kuormittumisesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hallinnollinen ylilääkäri Veli-Matti Ulander kertoo, että tehohoidon potilasmäärä sairaanhoitopiirin alueella on ollut jatkuvassa kasvussa tammi–helmikuun vaihteesta.
Veli-Matti Ulander
”Tehohoidossa ollaan veitsenterällä. Jos potilasmäärä nousee selvästi yli 20:n, se tarkoittaa muun toiminnan merkittävää leikkaamista”, Ulander sanoo.
Tästä ei olla kovin kaukana. Viimeisimpien tilastojen mukaan Husin sairaaloissa tehohoidossa oli keskiviikkona 17 koronapotilasta.
Mikäli potilasmäärä vielä kasvaa, tehohoitoa osaavaa henkilökuntaa pitää siirtää muista yksiköistä, Ulander kertoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että leikkaussaleja joudutaan sulkemaan, koska rutiininomaisesti tehohoitoseurantaa vaativista leikkauksista joudutaan tinkimään koronapotilaiden määrän vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sydänleikkaukset.
Ulander kertoo, että jo nyt on jouduttu lykkäämään joitain pieniä toimenpiteitä, kuten vaativaa näytteenottoa. Yhteensä Husin teho-osastoilla oli keskiviikkona noin 50 potilasta.
Tehohoidon ongelmat heijastuvat myös vähemmän kiireelliseen leikkaushoitoon, koska myös vuodeosastoilla kuormitus on lisääntynyt. Lisäksi muita vuodepotilaita voidaan joutua siirtämään eri sairaaloiden välillä.
”Tehohoidon kuormitus vaikuttaa laajalla rintamalla”, Ulander toteaa.
Koronatartunnan vuoksi sairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on myös kasvanut viimeisen viikon aikana. Ulander kertoo, että tällä hetkellä Husin yksiköissä on sairaalahoidossa noin 50 koronapotilasta, jos tehohoidossa olevia ei oteta lukuun.
Tämä tarkoittaa, että vuodeosastopaikkoja on koronapotilaille jäljellä viidestä kymmeneen.
Kuinka pitkälle tehohoito voi venyä? Ulanderin mukaan niin äärimmäisiin kriisitilanteisiin ei ole jouduttu, että tehohoidon kantokyky olisi pettänyt. Tilanteen niin vaatiessa Hus on pystynyt kasvattamaan hoitopaikkamäärää.
Jonkinlaista osviittaa antanee viime kevät, jolloin Husin tehohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden päivittäinen määrä nousi yli 50:een. Ulander kertoo, että tämä vaati huomattavia poikkeusjärjestelyjä.
”Tämä aiheutti massiiviset hoitojonot.”
Vaikka viime kevään tilanteeseen on vielä matkaa, nykyinen kehitys vaikuttaa Ulanderista huolestuttavalta. Hän pitää todennäköisenä, että leikkaussaleja joudutaan lähiaikoina sulkemaan tehohoidon kuormittuessa.
”Muutoksen vauhti on ollut huimaa viimeisen viikon aikana, ja tilanteen odotetaan selvästi pahentuvan kahden viikon kuluessa. Helmi–maaliskuu tulee olemaan hankala.”
Hus on varautunut koronatilanteen pahentumiseen myös suunnitelmalla avata varasairaala Meilahden sairaala-alueen pysäköintihalliin. Halliin voidaan tarvittaessa rakentaa tilat 150 potilaalle. Varasairaalaan tulisi sekä teho- että vuodeosastopaikkoja ja toimintaa tukevia tiloja.
Tehohoidon järjestäminen ei ole Suomessa tila- tai laitekysymys, vaan ongelmaksi muodostuu osaavan henkilökunnan määrä, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen. Hän kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan johtamaan ryhmään, joka ylläpitää tehohoidon valtakunnallista tilannekuvaa.
Matti Reinikainen
”Missään ei ole hyllyllä tehosairaanhoitajien ja -lääkärien reserviä, joka voidaan poimia töihin. Osaavia ihmisiä pitää siirtää tai kouluttaa tehohoitoon, mikä on pois muista tehtävistä”, hän sanoo.
Reinikainen kertoo, että tammi–helmikuun vaihteessa tehohoidossa oli keskimäärin noin 20 koronapotilasta. Määrä on kääntynyt kahden viime viikon aikana ”jyrkkään nousuun”. Tänään keskiviikkona tehohoidossa on 35 koronapotilasta.
”Tautitapausten määrä on kasvanut, mikä heijastuu tehohoidon tarpeeseen. Aiempaa tarttuvampi virusmuunnos näyttelee tässä asiassa varmasti suurempaa roolia, mikä herättää erityistä huolta. Pelkona on, että sairaan- ja tehohoidon tarve voi kasvaa huomattavastikin”, Reinikainen sanoo.
”Toinen aalto jäi pelättyä miedommaksi, mutta nyt on viitteitä siitä, että edessä on kevättalven kolmas aalto.”
Reinikaisen mukaan koronapotilaat eivät toistaiseksi uhkaa tehohoidon kapasiteettia koko Suomen mittakaavassa, mutta alueellisesti tilanne voi olla hankala. Noin puolet tehohoitopotilaista on Husin sairaaloissa, loput muissa sairaanhoitopiireissä.
Erityisvastuualueella – johon kuuluvat Husin lisäksi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit – tehohoitopotilaista on hieman alle kaksi kolmasosaa.
Koko maassa tehohoidon paikkoja on tavallisesti noin 300, mutta Reinikaisen mukaan tämän ei saa antaa hämätä, sillä iso osa paikoista tarvitaan muiden kuin koronapotilaiden hoitoon. Lisäksi tehohoidon kapasiteetissa on pientä vaihtelua.
”Useimmat sairaalat arvioivat, että jos heidän tehohoitopaikoista yli viidennes joudutaan varaamaan pitkäksi aikaa koronapotilaille, se vaikeuttaa muiden tehohoitopotilaiden hoitoa”, Reinikainen kertoo.
Keskiviikkona kerättyjen tietojen mukaan koronapotilaita hoitavissa sairaaloissa oli tehohoitopaikkoja 274. Keskiviikkona tehohoidossa oli 182 ihmistä, joista 35 oli koronapotilaita.
Reinikainen kertoo, että pahin tilanne tehohoidossa oli viime vuoden huhtikuussa, jolloin hoidettavana oli samanaikaisesti 83 koronapotilasta. Potilaista yli 40 oli Husin sairaaloissa.
Kaikkiaan koronaepidemian aikana Suomessa on teho-osastolla hoidettu noin viittäsataa koronapotilasta.
