”Taloustilanne on karmea” – HSL:n uusi toimitusjohtaja aloitti työnsä lähes pahimmalla mahdollisella hetkellä, mutta lupailee merkittävää parannusta lippujärjestelmään - Kaupunki | HS.fi

”Taloustilanne on karmea” – HSL:n uusi toimitusjohtaja aloitti työnsä lähes pahimmalla mahdollisella hetkellä, mutta lupailee merkittävää parannusta lippujärjestelmään

HSL testaa Lontoossakin käytettyä tilipohjaista matkojen maksamista ensi syksynä. Uudistusta on valmisteltu vuosia.

Uusi toimitusjohtaja Mika Nykänen aloitti tehtävässään helmikuun alussa keskellä koronakriisiä. Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkustajamäärät ovat romahtaneet epidemian vuoksi.­

28.2. 2:00 | Päivitetty 28.2. 7:02

Helsingin seudun liikenteen (HSL) uuden toimitusjohtajan Mika Nykäsen ensimmäiset työviikot ovat olleet koronantäyteisiä. Hän aloitti työnsä helmikuun alussa.

Jo ennen viime viikkojen tartuntapiikkiä koronaepidemia oli ennättänyt romahduttaa HSL:n budjetin, karkottaa matkustajat ja kiristää jäsenkuntien taloutta.

Uusin käänne tarkoittaa koronarajoituksia sekä joukkoliikenteen asemilla että liikennevälineissä. Tiloissa, joissa oleilee enemmän kuin kymmenen henkeä, ihmisten välinen etäisyys pitää olla vähintään kaksi metriä.

”Valmistelemme parhaillaan yhteistyössä Traficomin kanssa käytännön tulkintaa ja ohjeita eri tilanteisiin. Odotustilojen siivous ja hygienia sekä maskien käyttö ovat keskeisiä”, Nykänen sanoo.

Matkustajamäärien puolittamista kulkuvälineissä valmistellaan myös, koska pääkaupunkiseudun koronakoordinaatiotyöryhmä suositti torstaina uusia tiukennuksia. Matkustajamäärien rajoituksista päättää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sairaanhoitopiirin ilmoituksen perusteella.

Miten tämä puolittaminen käytännössä tehdään, ja kuka sitä valvoo, selviää ensi viikolla.

Nykäsen mukaan valtaosa joukkoliikenteen vuoroista ajetaan nytkin vähillä matkustajamäärillä. Matkustajia on ollut koko epidemian ajan niin vähän, että HSL on suurissa taloudellisissa ongelmissa.

”Taloustilanne on karmea. Valtion viime vuoden tukipaketti kattoi osan menetyksistä, mutta toisen tukipaketin haku on vasta käynnistynyt. Uusien sulkupäätösten myötä tarve lisätukeen on kasvanut”, Nykänen sanoo.

Hän laskee, että HSL:n lipputulot jäivät viime vuonna 150 miljoonaa euroa arvioidusta ja alijäämä viime vuodelta on 70 miljoonaa euroa. Kuntayhtymä on ensimmäistä kertaa ottanut velkaa ja käynyt jäsenkuntien kukkarolla. Uusi toimitusjohtaja on huolissaan kuntien kyvystä rahoittaa joukkoliikennettä jatkossa.

HSL:n menoista puolet katetaan verovaroin ja puolet lipputuloin.

”Ennuste on, etteivät matkustajamäärät palaudu normaaleiksi edes vuonna 2022. Pysyviä muutoksia, kuten etätyön jatkumista, on vaikea ennakoida. Ihmisten halukkuus käyttää joukkoliikennettä epidemian jälkeen on vielä arvoitus.”

On hyvin mahdollista, että koronan jälkeisenä aikana ihmiset tekevät osan viikkoa etätöitä ja matkaavat työpaikoille muutamina päivinä. Tämän tapainen joukkoliikenteen käyttö tekee suunnittelun hyvin vaikeaksi.

Nykyisiin kausilippuihin tottuneet saattavat jatkossa vaihdella kulkutapojaan enemmän. Samaan suuntaan vaikuttaa myös pyöräilyn ja kävelyn suosio.

Joustavampaa lipputuotetta odotellessa katseet ovat kääntyneet tilipohjaiseen laskutusmalliin, jota HSL valmistelee yhdessä muiden isojen kaupunkien kanssa. Tilipohjainen malli on ollut käytössä esimerkiksi Lontoon joukkoliikenteessä jo useita vuosia.

Tilipohjaisessa mallissa järjestelmä laskee matkustajalle edullisimman lipputuotteen toteutuneiden matkojen mukaisesti. Lontoossa tuo ajanjakso on joko päivä tai viikko. Maksuvälineeksi kelpaavat pankki- ja luottokortit sekä mobiilisovellukset.

Järjestelmää on toivottu Helsinkiin siitä lähtien, kun se otettiin käyttöön Lontoossa. Nykäsen mukaan ensimmäisiä testejä pyritään järjestämään pääkaupunkiseudulla ensi syksynä.

Uusi toimitusjohtaja on jo ennättänyt käydä henkilökohtaisia etäpalavereita luottamushenkilöiden kanssa ja järjestää henkilöstölle kyselyn tulevaisuuden kehittämistarpeista.

Henkilöstön vastauksia hän ei vielä paljasta, mutta kertoo olevansa vaikuttunut työntekijöiden sitoutumisesta ja asiantuntemuksesta.

Hänen omalla tehtävälistallaan on tavoite matkaketjujen parantamisesta. Sen kipupisteenä ovat vaihtojen sujuvuudet, mutta myös iänikuinen ongelma matkustajan viimeisistä kilometreistä eli miten ihminen pääsee asemalta tai pysäkiltä kotiovelle saakka.

Nykänen pitää HSL:n tavoitetta runkolinjojen verkostosta hyvänä, mutta sen vetovoimaisuus punnitaan siinä, kuinka jouhevasti matkustajat pääsevät runkolinjojen kyytiin.

HSL on keskeinen koordinaattori pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisissä maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) neuvotteluissa. Mal-sopimukset on koettu menestykseksi, koska valtio on saatu mukaan seudun kannalta keskeisiin väylähankkeisiin yhtenä rahoittajana.

Samalla kunnat ovat sitoutuneet tiettyihin asuntorakentamisen kaavoitustavoitteisiin. Nykänen katsoo, että joukkoliikenne voisi olla mal-neuvotteluissa vieläkin keskeisemmässä roolissa.

”Asiakkaiden ja asukkaiden liikkumistarpeiden tulisi vaikuttaa maankäytön ratkaisuihin nykyistäkin enemmän.”

Kuka Mika Nykänen?

Mika Nykänen, 54, siirtyi HSL:n toimitusjohtajaksi Geologian tutkimuskeskus GTK:n johtajan paikalta.

Nykänen voitti vastaehdokkaansa HKL:n toimitusjohtajan Ville Lehmuskosken arvalla, kun äänet HSL:n hallituksessa jakaantuivat tasan.

Nykänen on työskennellyt Teknologiateollisuus ry:n elinkeino- ja EU-asioista vastaavana johtajana, Metallinjalostajat ry:n johtajana, Suomen Varustamoyhdistyksen toimitusjohtajana, Huhtamäen viestintäjohtajana sekä aiemmin myös erilaisissa tehtävissä kokoomuspuolueessa.

Nykänen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri,

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat