Espoon Tapiolaan nousee 13-kerroksinen puukerrostalo: ”Tilaaja teki rohkean ratkaisun” - Kaupunki | HS.fi

Espoon Tapiolaan nousee 13-kerroksinen puukerrostalo: ”Tilaaja teki rohkean ratkaisun”

Espoon Tapiolaan rakennetaan 13-kerroksinen puukerrostalo, jonka erityispiirteet yllättivät. Silti hanke on edennyt aikataulussaan.

Tilaelementtiasentaja Esa Taskila mitoittaa lähes 50 metrin korkeudessa tukirautoja.­

28.2. 2:00 | Päivitetty 28.2. 8:42

Maailmalla on Tampereen yliopiston professori Markku Karjalaisen mukaan tilastoitu noin 15 korkeaa, yli 8-kerroksista puukerrostaloa. Norjassa on maailman korkein puukerrostalo, joka on 18-kerroksinen ja 85 metriä korkea. Itävallassakin on 24-kerroksinen puukerrostalo, mutta se on muutaman metrin matalampi kuin Norjassa. Korkeita puukerrostaloja on rakennettu myös ainakin Britanniaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan.

Suomessa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas rakennuttaa Espoon Tapiolaan ensimmäistä puukerrostaloaan. Se on 13-kerroksinen ja tiettävästi maailman korkein puukerrostalo, jossa on käytetty tilaelementtijärjestelmää. Se on vain kaksi metriä matalampi kuin Suomen korkein puukerrostalo, joka on lähes 50 metrin korkeuteen nouseva 14-kerroksinen Joensuun Ellin kohde. Jälkimmäisessä on käytetty suurelementtijärjestelmää, ja se on tiettävästi maailman korkein vetotankomenetelmällä jäykistetty puukerrostalo. Ara on myöntänyt molempiin kohteisiin tukea.

Karjalainen kertoo, että Oulun asuntomessuille 2025 kaavaillaan 16-kerroksista puukerrostaloa. Siitä on tarkoitus järjestää arkkitehtisuunnittelukilpailu, ja työryhmissä olisivat mukana myös puuosatoimittaja, rakennesuunnittelija ja palokonsultti.

”Puukerrostalojen rakentaminen yleistyy Suomessa. Myös isot rakennusliikkeet ovat alkaneet kiinnostua niiden rakentamisesta, koska heille on tullut siitä kyselyjä”, hän sanoo.

Porrashuoneen käytävässä betoninen kerroslaatta toimii osana rungon jäykistystä.­

Hoasin tornitalokohteessa Espoossa rakennetaan vesikattoa, ja talon on määrä valmistua toukokuun loppuun mennessä. Ylin kerros on varattu yhteiskäyttöiselle saunatilalle, ja sen päälle tuleva vino ”hattu” istuu hyvin Tapiolan kattoarkkitehtuuriin.

Koska kyseessä on korkean puurakentamisen pilotti, kehitystyötä on tarvittu enemmän kuin matalammissa puukerrostaloissa, joiden rakentamisesta alkaa olla enemmän kokemusta.

”Tilaaja teki rohkean ratkaisun alkaessaan tutkia perinteisen betonirakenteen lisäksi vaihtoehtoista rakenneratkaisua, jonka kantavat runkorakenteet olisivat clt-massiivipuusta”, Elementti Sammon myynti- ja kehitysjohtaja Sauli Ylinen sanoo.

”Tutkimme yhdessä neuvottelukumppanimme Elementti Sammon kanssa eri materiaalityyppien kustannusvaikutuksia, ja kun suunnittelijatkin puolsivat clt-runkoista ratkaisua, hanke pääsi liikkeelle”, Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen kertoo.

Lähtökohtana oli Keräsen mukaan rakentaa kuten tavanomaista puukerrostaloa. Tämä ajatus jouduttiin hautaamaan, kun korkean puurakentamisen suunnitelmat tarkentuivat.

”Kaikille osapuolille tuli uutena asiana se, että tilaelementtien kaikki pysty- ja vaakarakenteet sekä rakenne- ja liitostyypit olivat erilaisia kuin tavanomaisessa puukerrostalossa. Tämän seurauksena rakennesuunnittelun rooli korostui niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa, ja päärakennesuunnittelija on ollut viikoittain työmaalla tekemässä valvontaa sekä ratkaisemassa esille tulleita haasteita.”

120 millimetrin clt-levy porrashuoneessa.­

Rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit, jonka yksikönjohtaja Esa Suomalainen kuvaa kohteen suunnittelua pitkäksi ja vaativaksi prosessiksi. Korkean rakentamisen erikoispiirteinä hän nostaa esiin normaalia suuremmat vaatimukset rakennusfysiikalle, stabiliteetille ja tuulivärähtelyille.

”Korkealle rakentamiselle on tyypillistä, että kuormat ja varmuuskertoimet kasvavat, mutta puurakennuksessa ne kasvavat vielä enemmän. Kohteessa on sen vuoksi tavallista enemmän teräsliitos- ja konepajaosia. Myös uusia liitostekniikoita on kehitetty”, Suomalainen kertoo.

Akustisia ominaisuuksiakin on tarkasteltu eri tavalla kuin yleensä, minkä lisäksi koko rungon paloluokkavaatimus on kovempi kuin perinteisessä puukerrostalorakentamisessa. Paloturvallisuuteen on panostettu sitäkin kautta, että huoneistoissa on puukerrostaloille asetettujen vaatimusten mukainen sammutusjärjestelmä.

Yhteistyön merkitys on korostunut joka vaiheessa.

”Toleranssivaatimukset ovat isoille tilaelementeille haastavammat kuin massiivilaatalla rakennettaessa. Kaikkien elementtien yhteensovittaminen talotekniikan osalta jo varhaisessa vaiheessa on ollut kriittistä hankkeen onnistumiselle. Elementtien tarkkailu ja eläminen vaativat lisäksi tavallista enemmän yhteistyötä asennusporukan, rakennesuunnittelun ja elementtitehtaan kesken”, Suomalainen arvioi.

”Jos talotehtaalla tehdään virhe, se kertautuu kohteen jokaisessa 200 elementissä, mikä tarkoittaisi 200:aa virhettä toteutuksessa”, Sauli Ylinen havainnollistaa.

Lvi-asentaja Joel Harjun työn alla olevien tuuletusviemäreiden asennustyöt sujuvat hyvin, vaikka tilat ovat hieman ahtaat.­

Julkisivuissa käytetään muun muassa ristiinliimattua kuusiliimalevyä.­

Logistiikka on ollut yksi kohteen vaativimmista harjoituksista, ja se edellytti tarkkaa tahdistusta etenkin siinä vaiheessa, kun 27-neliömetrisiä valmiiksi varustettuja tilaelementtejä alkoi tulla työmaalle kuusi kappaletta kerrallaan ja kolme kertaa viikossa.

Työmaalla oli 80-metrinen nosturi, jonka avulla tilaelementtejä nosteltiin tarkasti suunnitellussa järjestyksessä paikoilleen, vähän yksinkertaistaen kuin legopalikoita.

”Asennuksen aikainen logistiikka sujui kuitenkin odotettua paremmin, vaikka rakennesuunnittelijan kanssa oli suunniteltava erikseen asennusjärjestystä stabiliteettivaatimusten takia”, Ylinen kertoo.

Koko runkorakenne on käytännössä kehitetty Hoasin kohdetta varten – mukaan lukien jäykistys, stabiliteetti ja akustinen toimivuus.

”Normaalisti meillä on esimerkiksi puukerrostalon tilaelementeissä Sylomer-tärinäeristeet katkaisemassa äänen kulkeutumisen rungossa, mutta tässä kohteessa päädyttiin tuulikuormien hallinnan vuoksi käyttämään ’kovia’ liitoksia ja siihen, että puurungot ovat kiinni toisissaan puu puuta vasten. Akustisesta toiminnasta huolehdittiin muilla ratkaisuilla”, Suomalainen kertoo.

Tapiolassa myös tuulee paljon, ja rakennuksen tuulikuormia sekä niistä aiheutuvaa huojuntaa ja värähtelyä on hallittu sekä kerrostasoissa olevilla betonilaatoilla ja liitosratkaisuilla että rakennuksen päällä olevalla betonirakenteisella massiivilaatalla.

Myös betonirakenteinen alin kerros ottaa puurakenteisissa kerrostaloissa vastaan tuulesta aiheutuvia vetäviä voimia.

Suomessa on Markku Karjalaisen viimeisimpien tilastojen mukaan runsaat 3 000 asuntoa yli kaksikerroksisissa puutaloissa. Lisäksi on noin 9 000 asuntoa hankekannassa tuloillaan, mikäli ne kaikki toteutuvat puisina. Esimerkiksi Hoasilla on jo seuraava puukerrostalokohde vireillä Espooseen.

”Veikkaan, että 2020-luvusta tulee puurakentamisen murroskausi tai vuosikymmen, jos valtiovallan ja kuntien tavoitteet toteutuvat”, JVR-Rakenteen hr- ja markkinointijohtaja Janne Äijänen arvioi.

Monet tilaajat – kunnat mukaan lukien – haluavat nyt edistää puurakentamista, ja sama päämäärä on ympäristöministeriön kansallisilla tavoitteilla, jotka toteutuessaan kolminkertaistaisivat puurakentamisen markkinaosuuden julkisesta uudisrakentamisesta kuudessa vuodessa vuoteen 2019 verrattuna. Siinä tapauksessa osuus voisi nousta 45 prosenttiin vuonna 2025.

Motiva arvioi tiedotteessaan, että puurakentamisen lisääntyminen kunnissa edellyttää puun moninaisten mahdollisuuksien ymmärtämistä, parempaa suunnittelu-, hankinta- ja kaavoitusosaamista sekä siihen liittyvien erityispiirteiden, kuten paloturvallisuusnäkökohtien, ottamista huomioon. Kunnille on alettu tarjota sen vuoksi maksutonta neuvontaa puurakentamisessa.

Jotta korkea puukerrostalorakentaminenkin lisääntyisi, tarvitaan Sauli Ylisen mukaan myös tuotekehitystä, koska esimerkiksi heidän perustuotteensa ei sellaisenaan sovellu korkeaan rakentamiseen.

”Uusia korkeita puukerrostaloja ei toteudu lähivuosina, mutta pitkällä tähtäimellä niiden rakentaminen saattaa arkipäiväistyä.”

30-kerroksinen torni voisi näyttää tältä.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat