Juhana Vartiainen haluaa kokoomuksen pormestari­ehdokkaaksi: ”Helsinki on liian pieni” - Kaupunki | HS.fi

Juhana Vartiainen haluaa kokoomuksen pormestari­ehdokkaaksi: ”Helsinki on liian pieni”

HS kysyi Vartiaiselta, miten hän konkreettisesti kehittäisi Helsinkiä. Esiin keskustelussa nousi myös maahanmuuttoteema, joka jakoi kokoomusta Kirsi Pihan lyhyeksi jääneellä pormestariehdokaskaudella.

Juhana Vartiainen Mannerheimintiellä Helsingissä tiistaina.­

2.3. 14:57 | Päivitetty 2.3. 15:49

Kansanedustaja ja ekonomisti Juhana Vartiainen, 62, kertoo HS:lle olevansa käytettävissä kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Lopullisesti asiasta päättää kokoomuksen piirikokous ensi viikolla.

Tieto on odotettu. Vartiainen on entinen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtaja ja nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu, jonka nimi nousi kokoomuksen riveissä esiin hyvin pian sen jälkeen, kun kokoomuksen pormestariehdokkaaksi jo valittu viestintäyrittäjä Kirsi Piha päätti yllättäen vetää ehdokkuutensa takaisin lauantaina.

Vartiaisen valintaa kokoomuksen pormestariehdokkaaksi voidaan pitää hyvin todennäköisenä. Korkean profiilin vastaehdokkaita ei ole ilmoittautunut.

Vartiainen lähtee pormestarikisaan nostamalla kärkeen kokoomukselle tärkeät talousasiat.

”Olen hyvin tietoinen siitä, että nykyaikana talouskasvu on kaupunkien varassa. Helsingillä on edessä vaikeita vuosia, kun sekä koronaepidemia että kaavailtu sote-uudistus vaikuttavat tuloihin ja menoihin.”

Vartiaisella on kaupungeista paljon kokemusta, sillä Helsingin lisäksi hän on asunut yli vuosikymmenen Tukholmassa ja lyhyempiä aikoja Pariisissa ja Lontoossa.

Tukholmassa Vartiainen työskenteli Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen tutkimusosaston johtajana vuosina 2005–2012.

”Minun makuuni Helsinki on vähän liian pieni, mutta onneksi kaupunki kasvaa ja kehittyy. Rakastan Tukholmaa, joka on kuin pieni Manhattan.”

Jos Vartiaisesta tulee Helsingin pormestari, hän päättää työssään kuntapoliitikkona hyvin konkreettisista kuntalaisten arkeen liittyvistä kysymyksistä kuten asuntojen rakentamisesta.

HS esitti Vartiaiselle kysymyksiä siitä, miten hän kehittäisi Helsinkiä ja mitkä asiat ovat hänen mielestään tällä hetkellä kuntapolitiikassa kaikista olennaisimpia.

Koronakriisi kurittaa Helsingin taloutta. Mihin investointeihin rahaa pitäisi tulevalla valtuustokaudella laittaa?

”Kasvuun. Asuntoihin, kaavoittamiseen ja infraan. Elävä, kasvava ja kehittyvä kaupunki houkuttelee yrityksiä kriisin jälkeenkin toisin kuin pieni ja näivettyvä.”

Voiko huonontuva taloustilanne tarkoittaa myös leikkauksia? Mistä ei ainakaan mielestäsi saa leikata?

”Voi aivan varmasti tarkoittaa leikkauksia etenkin yhdistettynä tulevaan sote-uudistukseen. Voisin luetella kaikkia asioita, joista ei saa leikata, mutta se olisi täysin tyhjää puhetta tässä vaiheessa, joten parempi olla luettelematta.”

Kun kaupunki kasvaa, miten huolehditaan lähiluonnon säilymisestä?

”Helsingissä on edelleen alhainen asukastiheys. Tuhoamatta lähiluontoa voidaan vielä rakentaa paljon. Olen itse korkean rakentamisen ystävä, ja Kalasataman tornitalot ovat hienoja.”

Malmin lentokentän rakentaminen on asia, joka on jakanut kokoomuksen valtuustoryhmää kuluvalla valtuustokaudella. Mitä mieltä olet siitä?

”Rakentamisen pitää edetä suunnitellusti siitä huolimatta, että jotkut kuntapoliitikot yrittävät pönkittää omaa asemaansa ja varmistaa valtuustopaikkansa rakentamista vastustamalla.”

Miten asumisen hinta pidetään Helsingissä kurissa?

”Ainut keino vaikuttaa asumisen hintaan on rakentaa lisää. Mutta kun kaupunki menestyy, niin silloin asunnot ovat ihmisten mielestä aina liian kalliita, eikä sille voi mitään. Omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoiden toimiva tasapaino on kuitenkin tärkeää.”

Miten Helsinki on onnistunut segregaation ehkäisyssä?

”Ihan hyvin. Tänne ei ole muodostunut samanlaisia ongelmalähiöitä kuin Tukholmaan. Segregaatioasia on tulevienkin vuosien tärkeimpiä kuntapoliittisia kysymyksiä, ja siinä avainasemassa on kaavoitus. Pitää rakentaa monenlaisia asuntoja kaikille alueille ja huolehtia niin siitä, etteivät asuinalueet eriydy.”

Mitä mieltä olet kävelykeskustasuunnitelmista, jotka saattavat vaikeuttaa autoilua Helsingin keskustassa?

”Liikun itse kaikkialle pyörällä, mutta minulla ei ole mitään autoilua vastaan. Kun autokanta vielä sähköistyy, niin autoilun ja ekologisen elämän välillä ei ole ristiriitaa. Helsingin keskustaan täytyy päästä autolla, mutta toisaalta viihtyisä kävelykeskusta on se asia, joka houkuttelee ihmisiä ylipäätään menemään keskustaan.”

Mitkä ovat itsellesi tällä hetkellä kuntapolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä?

”Kunnallisveroprosenttia ei tule nostaa. Lisäksi yksi tärkeimmistä asioista on kaavaillun sote-uudistuksen luoma varjo kaupungin taloudenpitoon. Uudistus yksinkertaisesti syö Helsingin varoja ja johtaa huonontuviin palveluihin ja pidempiin jonoihin.

Olen Helsingin tapahtumasäätiön puheenjohtaja, ja minusta koronakriisin vaikutus kulttuurialaan on myös hyvin tärkeä asia.”

Lopuksi täytyy vielä mennä aiheeseen, jonka Kirsi Pihan vetäytyminen nosti viikonloppuna esiin. Se aihe on maahanmuutto ja kokoomuksen suhtautuminen siihen.

Kirsi Piha veti omaa kampanjaansa hyvin vahvasti juuri suvaitsevaisuuden, avoimuuden ja monikulttuurisuuden teemoilla. Tämä linja ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia kokoomuksessa, eikä Piha saanut koottua kokoomuksen joukkoja yhteen.

Mikä siis on Vartiaisen linja?

”Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne kaupungit, jotka vetävät puoleensa nuoria ja maahanmuuttajia”, Vartiainen sanoo.

Työperäisen maahanmuuton suhteen Vartiaisen kanta on selvä: sitä tarvitaan. Näin myös ajatellaan kokoomuksessa laajasti.

Vartiainen antaa esimerkin talouden kielellä:

”Kun Helsinkiin tulee noin 30-vuotias koulutettu ihminen, hän tyypillisesti tuo enemmän rahaa kuin vie, sillä hän ei enää käytä esimerkiksi päiväkoti-, neuvola- ja koulujärjestelmää. ”

Mutta entä humanitäärinen maahanmuutto?

”Olen johnlennonmainen idealisti. Ajattelen vasemmistoliiton ja vihreiden lailla, että Suomen pitää olla sellainen maa, jonne voi tulla vaikeista oloista hoitamaan haavojaan, opiskelemaan ja tekemään töitä. Mutta samalla ajattelen, että on ihmisen velvollisuus ottaa vastuuta ja elättää itsensä.”

Vartiainen sanoo, että Suomi on kaikkia muita Pohjoismaita heikompi turvapaikanhakijoiden työllistämisessä ja integroinnissa.

”Ei ole yhteiskunnallisesti kestävää, että otamme tänne ihmisiä, jotka jäävät laajassa mitassa elämään tulonsiirtojen varassa. Tämä on vasemmiston ja vihreiden sokea piste.”

”Toisaalta työllisyysaste on liian alhainen myös kantaväestön keskuudessa, ja tämä on yhtä lailla ongelma.”

Kirsi Pihan vetäytyminen pois pormestarikisasta nosti esiin myös keskustelun kokoomuksen polarisaatiosta ja ”persuuntumisesta”. Tässä keskustelussa esille on nostettu etenkin kokoomuksen helsinkiläisiä kaupunginvaltuutettuja, joiden kanssa Vartiainen saattaa tulevaisuudessa päättää asioista kaupunginvaltuustossa.

Vartiainen ei juuri vaikuta piittaavan meneillään olevasta arvokeskustelusta vaan korostaa, että kokoomukseen mahtuu eri tavalla ajattelevia ihmisiä.

”Koko keskustelu on mielestäni ihan turhaa arvonokittelua, joka tapahtuu lähinnä sosiaalisessa mediassa ja joka ei liity mihinkään ajankohtaiseen politiikkakysymykseen.”

Oikaisu 2. maaliskuuta kello 15.21: Jutussa kerrottiin ensin, ettei kokoomuksen piirikokouksen päivämäärää ole vielä päätetty. Pormestariehdokkaasta päättävä piirikokous kokoontuu ensi viikolla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat