Syyttäjä vaatii Koskelan henkirikoksen tekijöille 9–12 vuoden vankeutta – Puolustus: Käsitys ihmisen kestokyvystä perustui vapaaotteluvideoihin - Kaupunki | HS.fi

Syyttäjä vaatii Koskelan henkirikoksen tekijöille 9–12 vuoden vankeutta – Puolustus: Käsitys ihmisen kestokyvystä perustui vapaaotteluvideoihin

Uhrin omaisten edustaja: ”Tässä on kyse vastuun ottamisesta ja oikeuden saamisesta”

Koskelan murhan pääkäsittely päättyi keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.­

3.3. 8:34 | Päivitetty 3.3. 13:35

Helsingin käräjäoikeus käsitteli keskiviikkona viimeistä päivää Koskelan joulukuista henkirikosta, jossa kuoli 16-vuotias poika.

Syytteessä ikätoverinsa murhasta ja pahoinpitelyistä on kolme vuonna 2004 syntynyttä poikaa.

Syyttäjä vaati loppulausunnossaan ensisijaisesti kaikille syytetyille tuomiota murhasta.

”Tässä tapauksessa kaikkien kolmen panos rikoksen toteuttamisessa on ollut merkityksellinen”, erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä sanoi.

Syyttäjän mukaan murhaa puoltaa teon erittäin raaka ja julma tekopa.

”Teko on ollut pitkittynyt, vastaajat ovat suunnitelleet tekoa, tekijöitä on ollut useita, tekovälineitä on ollut useita, uhrin päälle on virtsattu useaan kertaan ja teko on ainakin osan aikaan kohdistettu täysin puolustuskyvyttömään uhriin”, Reenilä listaa lausunnossaan.

Uhrin kuolema on syyttäjän mukaan johtunut vastaajien häneen kohdistamastaan julmasta ja kidutuksenomaisesta väkivallasta sekä heidän piittaamattomuudestaan.

Asianomistajan, eli uhrin omaisten, avustaja yhtyy syyttäjän näkemykseen tekijöiden yhteistuumaisuudesta ja vaatimukseen murhatuomiosta.

”Uhrin läheiset joutuvat elämään sen kanssa, että heidän poikansa on kuollut järjettömän väkivallan uhrina. Tässä on kyse vastuun ottamisesta ja oikeuden saamisesta”, sanoo omaisia oikeudessa edustava Janne Nuutinen.

Syyttäjä vaatii kaikille kolmelle nuorelle pitkiä vankeustuomioita. Nuorimmalle syytetylle syyttäjä vaatii vähintään 11 vuoden vankeusrangaistusta ja vanhimmalle vähintään 12 vuoden vankeusrangaistusta.

Tekopaikalta osan aikaa poissa olleelle syytetylle vaaditaan vähintään 9,5 vuoden vankeusrangaistusta.

Aluesyyttäjä Satu Pomoellin mukaan rangaistusten pituuteen vaikuttaa syytettyjen osallisuus tekoihin.

Eli syyttäjä siis katsoo, että yksi syytetyistä on surmailtana tehnyt enemmän väkivaltaa kuin muut. Rangaistusvaatimukset näkyvät myös syytettyjen muut teot, kuten aiemmat pahoinpitelyt ja ryöstö.

Syyttäjä vaati myös, että vastaajat on pidettävä edelleen vangittuina. Ainoastaan yksi syytetyistä vastusti vaatimusta. Käräjäoikeus päätti kuitenkin pitää kaikki syytetyt edelleen vangittuina.

Asianomistaja eli uhrin omaiset vaativat kaikille kolmelle rangaistukseksi 12:ta vuotta vankeutta.

Alaikäistä ei voi tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Alaikäisen voi tuomita murhasta yhteensä 2–12 vuoden vankeusrangaistukseen.

Syytettyjen puolustus lähtee siitä, että kaksi heistä on syyllistynyt asiassa murhan sijasta törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen ja yksi ainoastaan pahoinpitelyyn Tämä näkyy siinä, että puolustus vaatii huomattavasti lyhyempiä tuomioita kuin syyttäjä.

Kaikki syytetyt siis kiistävät edelleen murhan.

Nuorimman syytetyn puolustus esittää rangaistukseksi enintään neljää vuotta vankeutta.

Syyttäjä vaatii eniten väkivaltaa tehneelle pojalle 12 vuoden vankeusrangaistusta. Hänen puolustuksensa mukaan rangaistus myönnetyistä teoista tulisi olla hieman korkeampi kuin neljä vuotta.

Paikalta kesken illan poistuneen, toisiksi nuorimman pojan puolustus esittää syyttäjän näkemyksen vastaisesti hyvin paljon lievempää rangaistusta.

Hänen puolustuksensa mukaan sopiva rangaistus olisi alle kaksi vuotta ehdollista vankeutta tai vaihtoehtoisesti tulisi pohtia, onko jo nyt suoritettu tutkintavankeus riittävä kärsimys teoista.

Oikeudessa kuultiin keskiviikkona kaikkien osapuolten loppulausunnot, eli heidän käsityksensä siitä, mistä tapahtuneessa on ollut kysymys.

Syytettyjen puolustus kiinnitti huomiota erityisesti tekijöiden yhteistuumaisuuteen ja tekojen tahallisuuden arviointiin. Tämä on ollut puolustuksen herättämä kysymys koko oikeudenkäynnin ajan.

Avustajan mukaan kukaan tekijöistä ei ole tavoitellut uhrin kuolemaa.

Nuorin syytetty myöntää kaikki syyttäjän teonkuvauksessa hänen vastuulleen nimeämänsä väkivallan. Puolustuksen mukaan oikeuden tulee kuitenkin arvioida tarkkaan, onko hän vastuussa myös muiden tekemästä väkivallasta.

Nuorin syytetty kiistää syyllistyneensä asiassa murhaan mutta myöntää olevansa vastuussa uhrin kuolemasta.

Kysymys osallisuudesta ja yhteistuumallisuudesta liittyy erityisesti kolmannessa tekopaikassa uhriin kohdistettuun hyvin vakavaan väkivaltaan, kuten metalliputkella lyömiseen ja päälle hyppimiseen.

Oikeudessa on tultu siihen lopputulokseen, että yksi syytetyistä on tehnyt selkeästi suurimman osan väkivallasta.

Myös syytetyn puolustus myöntää, että hän on eniten vastuussa uhrille aiheutuneista vammoista. Syytetty kuitenkin kiistää käyttäneensä teossa syytteessä mainittuja välineitä kuten metalliputkea.

Tekopaikalta illalla poistuneen syytetyn puolustus on koko oikeudenkäynnin ajan kiistänyt pääosin kaikki syytteet.

Puolustuksen mukaan syytetty on syyllistynyt ainoastaan pahoinpitelyyn lyödessään uhria kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin.

Puolustus kiistää yhteistuumaisuuden, ja heidän näkemyksensä mukaan poika ei ole ollut vastuussa siitä väkivallasta, mitä kaksi muuta ovat syytettyyn kohdistaneet.

Hänen puolustuksensa painotti poikien nuorta ikää. Ikä näkyy puolustuksen mukaan esimerkiksi siinä, kuinka paljon pojat ajattelivat ihmisen kestävän väkivaltaa.

Käsittelyssä on viitattu useita kertoja vapaaotteluorganisaatio UFC:hen (Ultimate Fighting Championship). Puolustuksen mukaan tekijöiden käsitys väkivallasta ja ihmisen kestokyvystä perustuu otteluissa nähtyihin tapahtumiin.

”Nyt vastaajat täällä ja toivottavasti nuoret ympäri maan tietävät paremmin, mikä on tällaisen väkivallan seuraus”, sanoo asianajaja Dani Palviainen.

Syyttäjä on käsittelyssä esittänyt lisäksi uusia vaihtoehtoisia syytteitä.

Pomoellin mukaan tämä tehtiin varmuuden vuoksi, koska asiassa liikutaan tahallisuuden alimmalla asteella. Jos siis tuomioistuin katsoo, etteivät syytetyt ole syyllistyneet murhaan, heidät voidaan todeta syyllisiksi vaihtoehtoisiin syytteisiin.

Vaihtoehtoisena syytteenä syyttäjä hakee pojille rangaistusta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä.

Surmailtana paikalta hetkellisesti poistuneelle syytetylle syyttäjä vaatii lisäksi vaihtoehtoisesti syytettä avunannosta murhaan taikka törkeään pahoinpitelyyn.

Koskelan murhan oikeuskäsittely on keskiviikon jälkeen saatu päätökseen. Syyttäjä vaati kaikille syytetyille mielentilatutkimusta.

Kukaan syytetyistä ei vastustanut tutkimusta, joten tutkimuksen määrääminen jää käräjäoikeuden päätettäväksi.

Erikoissyyttäjä Reenilä on kertonut, että syytetyt ovat kertoneet tapahtumista vapautuneesti. Syytettyjen kuulemiset käytiin läpi suljetuin ovin, eikä media siis päässyt seuraamaan niitä.

Oikeudenkäynnin puheenjohtaja ilmoitti antavansa tuomion 24. maaliskuuta eli kolmen viikon kuluttua. Asiassa on ratkaistavana monta vaikeaa oikeudellista kysymystä.

Keskiössä ovat kysymykset syytettyjen osallisuudesta tekoon, eli ovatko he kaikki yhtä lailla vastuussa uhrille tehdystä väkivallasta, sekä kysymys teon tahallisuudesta.

Käsittelyssä on jo useamman kerran viitattu alimman tahallisuuden eli todennäköisyystahallisuuden arviointiin. Käytännössä kyse on siitä, ovatko tekijät voineet teon aikana arvioida heidän tekojensa todennäköisesti johtavan uhrin kuolemaan.

Koskelan murha on herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua aina viime joulukuusta lähtien.

Poliisi kertoi jo esitutkinnan aikana, että tapauksessa on kyse pitkäaikaisesta kiusaamisesta ja uhrin nöyryyttämisestä.

Oikeudessa onkin murhan lisäksi käsitelty syytteitä uhrin aiemmista pahoinpitelyistä sekä elokuussa tapahtuneesta ryöstöstä.

Ryöstösyytteessä on mukana myös neljäs nuori, joka ei liity henkirikossyytteeseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat