Helsinki-Vantaan lentoaseman 400 miljoonaa euroa maksava uudistus etenee – Kovin tutun oloisen ulkolipan suunnittelijasta ei voi erehtyä - Kaupunki | HS.fi

Helsinki-Vantaan lentoaseman 400 miljoonaa euroa maksava uudistus etenee – Kovin tutun oloisen ulkolipan suunnittelijasta ei voi erehtyä

Kakkosterminaalin laajennus otetaan käyttöön vuoden lopulla, vaikka koronavirus on iskenyt lentomatkailun kanveesiin.

Lentoaseman uudessa lähtöaulassa katto on kuusipuuta ja lattia graniittia. Sisäkaton aallot kuvastavat korkeuskäyriä.­

4.3. 2:00 | Päivitetty 4.3. 10:45

Tuuli ujeltaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla kakkosterminaalin uuden pääoven edessä. Viimalle karaistuneita rakennusmiehiä kulkee sisään ja ulos ovesta, joka avautuu matkustajien käyttöön vuodenvaihteessa.

Ilmastonmuutoksen ja koronapandemian varjossa lentoaseman omistaja, valtiollinen Finavia, on sitkeästi toteuttanut mittavaa investointiohjelmaansa.

Viitisensataa työntekijää rakentaa sisätiloja noin 40 000 neliön laajennusosassa. Rakennuksen sisuksiin tulee kahteen kerrokseen kakkosterminaalin lähtö- ja tuloaulat.

Pääoven edessä on hyvät näkymät eri suuntiin kohti lennonjohtotornia etelässä sekä uutuuttaan kiiltävää 1 800-paikkaista pysäköintitaloa.

Vastapäätä nousee kehäradan juna-aseman uusi sisäänkäynti, jota kutsutaan Paviljongiksi.

Terminaalin pohjoisnurkalta voi kurkistaa alas katutasolle, jossa uudesta bussiasemasta ei vielä näy häivääkään. Alue on pyhitetty työmaan käyttöön vuoden loppuun saakka.

Helsinki-Vantaan kakkosterminaalin uusi aularakennus on 40 000 neliön suuruinen.­

Mittava urakka on edennyt aikataulussaan ja budjetissaan. Lentoliikenteen kutistuminen on vähentänyt maaliikennettä Helsinki-Vantaalle, ja siksi joitakin erikoiskuljetuksia on saatu perille jopa jouhevammin kuin normaalioloissa.

Kakkosterminaalin työmaalla ei ole todettu yhtään koronatartuntaa.

”Pohjoisen porttialueen laajennustyömaalla on havaittu 2–3 koronatartuntaa”, täydentää Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

Kakkosterminaalin noin 400 miljoonan euron laajennus- ja peruskorjausurakkaa tekee rakennusyhtiö SRV. Pohjoista porttialuetta laajentaa rakennusyhtiö YIT.

Lentomatkustajat kulkevat lähtöselvitykseen näyttävän ulkolipan alta.­

Ulkolipan puuelementtien asennus on alkamassa.­

Millaisen aularakennuksen kautta lentomatkustajat sitten kulkevat kymmenen kuukauden kuluttua?

Arkkitehtitoimisto Ala on suunnitellut rakennukselle näyttävän ulkolipan, joka jatkuu lähtöaulan sisäkatossa aaltoilevana puurakenteena. Vaikkei tietäisi etukäteen, että sama toimisto on suunnitellut Oodi-kirjaston, näyttävät puuverhoilut antaisivat siitä hyvän vihjeen.

Puuverhous on suomalaista ristiinliimattua kuusta, joka vaatii asentajilta millintarkkaa työtä. Raision Puuseppien kuuden hengen asennusporukka on lokakuusta lähtien kiinnittänyt puuelementtejä kattoon siten, että kolme neljäsosaa sisäkatosta on jo paikallaan.

Pienen yksiön kokoisia elementtejä on rakennettu Raisiossa yli vuoden. Niitä on siirretty lentoasemalle melkoisen kiertotien kautta, koska Turun moottoritien sillat ovat niille liian matalia. Erikoiskuljetukset ovat kiertäneet vanhaa Turuntietä Lohjalle ja sieltä Hyvinkään kautta lentoasemalle.

Raisiolaiset ovat joutuneet miettimään turvallisia asennusmenetelmiä hyvin tarkkaan, koska sisätilojen isoimmat osat painavat 800 kiloa ja ulkolipan elementit jopa 1 500 kiloa.

”Kahta samanlaista osaa ei ole. Nyt on menossa kova loppukiri”, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä.

Lähtöaulan kattotöiden rinnalla tehdään myös lattia-asennuksia graniitista. Kalusteasennukset ovat alkamassa tuota pikaa. Mallikappale uudesta lähtöselvitystiskistä on jo saapunut testikäyttöön.

Lähtöaulan keskivaiheilla valoaukko alakertaan on vielä peitetty pressuilla. Sen yläpuolella rakennuksen katolla häämöttää kattoikkuna, jota peittää vielä lumi.

Finavian projektipäällikkö Tuomo Lindstedt kutsuu valoaukkoja salmiakin muotoisiksi, mutta arkkitehti Juho Grönholm suosii geometrisiä termejä.

”Valoaukko lähtöaulan lattiassa on vinoneliön muotoinen, jotta se olisi mahdollisimman iso muttei olisi matkustajavirtojen tiellä.”

Myös lähtöaulan pylväät ovat halkaisijaltaan vinoneliön muotoisia, jolloin ne näyttävät tietystä suunnista hoikemmilta kuin itse asiassa ovatkaan.

Helsinkiin saapuvia lentomatkustajia tervehtii neljä siirtokivijärkälettä, jotka vielä piileskelevät telineiden ja kuplamuovin takana.­

Alakerrassa Helsinki-Vantaalle saapuvien lentomatkustajien ilona on valoaukon alle rakennettava luoto. Tässä vaiheessa se on vielä vaatimattoman näköinen, sillä suurella vaivalla paikalle rahdatut 20 tonnin siirtokivilohkareet on suojattu kuplamuovilla.

Grönholmin silmissä kivien ympärille tulee runsaasti kasveja ja kivien päälle ainavihannaksi käsiteltyä sammalta.

”Jääkausi kuljetti tuntemattomalla voimalla siirtokivilohkareita kauas alkuperäisiltä sijoiltaan. Näin tapahtuu myös lentomatkustajille, jotka saapuvat Suomeen pitkien matkojen takaa”, hän luonnehtii.

Grönholm valitsi sopivan näköiset lohkareet urakoitsijan valokuvien perusteella ja oli mukana sovittelemassa kiviä nykyisille sijoilleen.

Hän luonnehtii terminaalirakennuksen laajennusta hauskaksi projektiksi, jossa on yritetty palauttaa lentomatkustamiseen alkuaikojen seikkailua ja romantiikkaa. Nykyisinä ilmastonmuutoksen vuosina hänen ajatuksensa lentoliikenteestä ovat kuitenkin ristiriitaisia.

”Tosin ilmastonmuutosta tuskin saadaan pysäytettyä suunnittelemalla rumia lentoasemia.”

Saapuvien matkustajien aulasta tulee myös yksi Suomen vilkkaimmista matkakeskuksista. Hallin itäpuolella matkustajia odottavat taksit, länsipuolella bussit. Katutason pääovista on suora käynti kehäradan asemalle.

Matkakeskuksen suunnitteluun ja toteutukseen on saatu avustusta Euroopan unionilta.

Maan alla on louhittu uusi parinsadan metrin pituinen yhteys kehäradan asemalle. Yhdystunneli kurkottaa välitasanteelle, josta liukuportaat johdattavat laituritasolle.

Finavian Henri Hansson laskee, että kulkuyhteyden avauduttua junamatkustajat ennättävät uuteen Paviljonkiin parissa minuutissa. Liukuportaita asennetaan rinnakkain kolme, ja hissejä tulee neljä. Paviljonkirakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto HKP.

Terminaalin uuden sisääntulorakennuksen viereen on myös noussut sininen rakennus turvatarkastuksen tiloja varten. Jotain hankkeen mittakaavasta kertoo, että tämä sininen laatikko on lähes yhtä suuri kuin Oodi.

Matka kehäradan asemalta kakkosterminaaliin lyhenee, kun uusi tunneliyhteys liukuportaineen valmistuu.­

Seuraavassa työvaiheessa kakkosterminaalin vanha lähtöaula peruskorjataan ja liitetään osaksi Schengen-porttialuetta. Muutostöiden aikana matkustajat johdatetaan urakka-alueen läpi.

Peruskorjattava alue on lähes yhtä suuri kuin uudisrakennus, 35 000 neliötä. Kaikkien työvaiheiden on määrä valmistua vuonna 2023.

Lentoaseman yli 50-vuotiaan tilkkutäkkikuvioisen parkettilattian ystäville peruskorjaus tuo huonoja uutisia. Lattiaa on hiottu ja lakattu niin monta kertaa, ettei kulutuspintaa ole juuri jäljellä.

Jo aiemmissa remonteissa alkuperäinen parkettialue oli kutistunut 21 000 neliöstä 5 000:een, eikä sitä enää juuri jää jäljelle tämän remontin jälkeen.

Tuloaulassa tehdään samanaikaisesti ilmanvaihdon, sähkötöiden, graniittilattian ja sisäkaton asennuksia.­

Työt kakkosterminaalin kainalossa alkoivat vuoden 2019 alussa, ja niitä on jatkettu keskeytyksettä. Finavian Hansson uskoo lentomatkustuksen nousevan koronakuopasta, kun rajoitukset poistuvat.

”Työmatkailua todennäköisesti vähentää etätöiden yleistyminen. Oletus on, että työmatkalennot palautuvat kuitenkin epidemiatilannetta edeltävälle tasolle lähivuosina, koska lentomatkailun kasvupaineet eivät ole hävinneet. Ihmisillä on tarve nähdä toisiaan, vaikka etäkokouksiin on totuttukin.”

Finavian miljardin euron investointiohjelma alkoi tilanteessa, jossa Helsinki-Vantaan matkustajamäärät kasvoivat vuosittain yli 10 prosenttia. Tammikuussa matkustajia oli 92 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Oikaisu 4. maaliskuuta kello 10.44: Jutussa kerrottiin ensin, että lähtöaulan lattiamateriaaliksi tulee suomalaista graniittia. Graniitti on kiinalaista. Puurakenteinen katto on lähtöaulan edustalla, ei tuloaulan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat