Helsinki olisi selvinnyt vaaleista turvallisesti huhtikuussakin, arvioi keskus­vaalilautakunnan puheenjohtaja – siirto tuo järjestelyihin lisäaikaa - Kaupunki | HS.fi

Helsinki olisi selvinnyt vaaleista turvallisesti huhtikuussakin, arvioi keskus­vaalilautakunnan puheenjohtaja – siirto tuo järjestelyihin lisäaikaa

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertola (kok) toivoo, että äänestyspaikoissa olisi vielä jouston varaa.

Edellisten kuntavaalien ennakkoäänestys oli käynnissä Helsingin pääpostissa 4. huhtikuuta 2017.­

6.3. 19:05

Helsinki olisi pystynyt järjestämään kuntavaalit turvallisesti huhtikuussa, mutta keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertola (kok) katsoo, että vaalijärjestelyjä voidaan vielä parantaa parin kuukauden lisäajalla.

”Helsingissä on 550 000 äänioikeutettua. Ennakkoäänestyksessä annetaan yli 100 000 ääntä ja vaalipäivänä liikkuu reippaasti yli 100 000 ihmistä. Väistämättä äänestystilanteessa syntyy jonoja, ja kesäkuussa on oletettavasti huhtikuuta mukavampaa järjestää jonotus ulkona”, Viertola arvioi.

Vaalien siirto voi aiheuttaa jonkin verran neuvottelua ennakkoäänestyspaikkojen järjestelyissä. Takavuosista poiketen postikonttorit eivät enää ole keskeisiä äänestyspaikkoja.

Helsinki on pyrkinyt sijoittamaan ennakkoäänestystä lähinnä omiin tiloihinsa, mutta myös ulkopuolisten omistamiin kiinteistöihin kuten kauppakeskuksiin. Kahteen viikkoon pidennetty ennakkoäänestys sujunee jouhevasti kirjastoissa ja kaupungin muissa tiloissa.

”Kauppakeskukset ovat koronaepidemian aikaan olleet ihan myöntyväisiä siihen, että ennakkoäänestystä järjestetään niiden tiloissa. Saa nähdä, tuleeko sieltä yhteydenottoja, jos tautitilanne hellittää touko-kesäkuun taitteessa”, Viertola miettii.

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertola (kok).­

Vaalien siirtäminen voi myös helpottaa kaupungin mahdollisuuksia rekrytoida henkilökuntaa ennakkoäänestyspaikoille. Toisin kuin varsinaisena vaalipäivänä ennakkoäänestys sujuu kaupungin henkilöstön ja kaupungin hankkimien valvojien avulla.

Vaalipäivänä äänestyksenvalvonta on poliittisten ryhmien valitsemien vaalilautakuntien jäsenten varassa. Tähän pyritään hankkimaan reserviä.

Helsingissä tarvitaan vaalipäivänä normaalisti 2 200–2 300 vaalivalvojaa. Ääntenlaskennassa on noin 300 ihmistä, ja kaikilla 165 äänestysalueella on 10 hengen vaalilautakunnat avustajineen.

Lisäksi tarvitaan tietotekniikan tukea ja muuta tukihenkilöstöä. Tulevissa vaaleissa on syytä varautua tässäkin isompaan joukkoon, jotta on tarvittaessa reserviä paikkaamaan mahdollisia sairastuneita ja karanteenissa olevia.

”Jonkin verran meille on tullut peruutuksia puolueiden nimeämiin vaalitoimitsijoihin. Perinteisesti Helsingissä on ollut aika pitkät listat”, sanoo Viertola.

Jos varsinaisena äänestyspäivänä on tarvetta järjestää vaalipaikalle ulkoäänestysmahdollisuuksia, ihmisiä tarvitaan vielä enemmän.

Ennakkoäänestyspaikkojen ja vaalipäivän äänestyspaikkojen osoitteet on tässä vaiheessa jo vahvistettu, joten periaatteessa niihin ei voi enää tehdä muutoksia. Viertola kuitenkin toivoo, että jotain vaihtelunvaraa vielä olisi.

”Onhan tässä kaikkea muutakin avattu muutoksille. Olisi suotavaa, että äänestyspaikkojen nimeämisessä olisi vielä joustonvaraa.”

Myös Helsingissä, kuten monessa muussakin kunnassa, harkittiin drive-in-äänestyspaikkoja tai konttiäänestystä. Nämä vaihtoehdot kaatuivat Viertolan mukaan teknisiin järjestelyihin. Tilapäisiin äänestyspaikkoihin pitäisi kytkeä sähköt ja tietotekniikka, koska vaalivirkailijoiden pitää kyetä tarkistamaan ajantasaisia äänestysluetteloita.

”Todettiin, ettei haluta ottaa vaalijärjestelyissä mitään riskejä.”

Missä sitten kuntavaalin ääniä lasketaan kesäkuun 13. päivän iltana? Perinteisesti vaali-illan satoa on seulottu Kallion virastotalossa. Koronavuosi tuo tähänkin muutoksen.

”Ääntenlaskentaan on valittu Finlandia-talo. Katsottiin, että siellä on riittävän väljät tilat”, sanoo Viertola.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat