Halla-aho valmis apulaispormestariksi, Arhinmäki suomi suuria puolueita Helsingin koulutusleikkauksista – Videot näyttävät, miten Helsingin pormestaritentin kaksintaistelut etenivät - Kaupunki | HS.fi

Halla-aho valmis apulaispormestariksi, Arhinmäki suomi suuria puolueita Helsingin koulutusleikkauksista – Videot näyttävät, miten Helsingin pormestaritentin kaksintaistelut etenivät

Politiikan toimittajat ry:n pormestaritentissä oli kuuden suurimman valtuustopuolueen ehdokkaat.

Paavo Arhinmäki (vas), Eva Biaudet (r), Jussi Halla-aho (ps), Nasima Razmyar (sd), Anni Sinnemäki (vihr) ja Juhana Vartiainen (kok).­

10.3. 7:04 | Päivitetty 10.3. 12:45

Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä pormestaritentissä keskiviikkona kohtasivat koronarajoitusten vuoksi vain kuuden suurimman valtuustoryhmän pormestariehdokkaat.

Tentti järjestettiin pareittain. Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja Sdp:n Nasima Razmyar olivat ensimmäinen väittelypari.

Vartiainen ilmoittautui sote-uudistuksen kapinakenraaliksi, Razmyar luottaa yhteistyön voimaan

Pormestariehdokkaat katsoivat, että hallituksen on järkevää valmistella monenlaisia koronatoimia, myös liikkumisrajoituksia.

Nasima Razmyar ei pitänyt liikkumisrajoitusten valmistelua epäonnistumisena. Suomi on uuden edessä eikä kenelläkään ole kristallipalloa, jolla ennakoida tulevaa, Razmyar arvioi.

Vartiainenkaan ei moittinut hallitusta mahdollisten liikkumisrajoitusten valmistelusta. Hän luottaa asiantuntijoihin myös kuntavaalien siirrossa.

”En ole Vapaavuoren leirissä, olen helsinkiläisten leirissä”, Razmyar vastasi kysymykseen, oliko hän demarina hallituksen leirissä vai apulaispormestarina pormestari Jan Vapaavuoren (kok) leirissä. Razmyarin mukaan ei näytä kovin hyvältä ulospäin, että pääkaupunki nahistelee hallituksen kanssa.

Vartiainen kommentoi kokoomuksen väitettyä hajaannusta sillä, että puoluetta yhdistää vakava asenne taloudenpitoon. ”Muuten puolueeseen mahtuu sekalainen kööri”, Vartiainen sanoi.

Razmyar lähetti tsemppiviestejä Vartiaiselle, koska kokoomuksen kahtiajako on ulkopuolisen silmiin huolestuttavaa.

Vartiainen korosti, että hänet valittiin ehdokkaaksi kokoomuksen piirikokouksessa yksimielisesti.

”Kyllä käsitykseni on, että Helsingin kokoomuksen linja on Juhanan linja.”

Talouden tasapainottamisessa Razmyar ja Vartiainen olivat eri linjoilla. Razmyar oli huolissaan palveluiden saatavuudesta, jos talous kiristyy. Vartiainen tulkitsi, että Razmyar puhui peitellysti mahdollisesta kunnallisveron korotuksesta.

Razmyar kiisti tämän ja huomautti, että juurihan kuntaveroa laskettiin puolella prosentilla. Verotuloja menetettiin tässä 70 miljoonaa euroa.

”En kannata veroäyrin nostoa. Me pystymme Helsingissä ylittämään talouden kuopan velkaa ottamalla, jos näkymä tulevaisuudessa on hyvä. Rakenteellinen alijäämä iskee eri tavoin muihin kuntiin”, Vartiainen huomautti.

Kysymykseen kolmesta tärkeimmästä verorahojen kohteesta Razmyar vastasi sote, koulutus ja kansalaisten palvelut. Vartiainen ilmoittautui kapinakenraaliksi sotessa.

”Kun väestö monipuolistuu maahanmuuton kautta, me tarvitsemme paremmat päiväkotiresurssit”, Vartiainen ilmoitti.

Razmyar toivoi, että Vartiainen kuitenkin ottaisi pois kapinakenraalin hatun, koska yhteisvoimaa tarvitaan.

Vartiaisen mukaan sote-uudistus vie resursseja helsinkiläisten palveluista. Se estää jopa julkisoikeudelliset yhtiöt, vaikka ne tuottaisivat paremmat palvelut. Hän arveli, että maakuntavero todennäköisesti kasvattaa helsinkiläisten verotaakkaa.

”Mitä enemmän kuulen valiokunnissa sote-uutistuksesta, sitä huolestuneempi olen”, Vartiainen kertoi.

Ehdokkailta kysyttiin asumisen kalleudesta. Razmyarin mukaan ei ole muita keinoja kuin rakentaa lisää.

”Me nostimme juuri tuhannella uusien asuntojen tavoitetta. Sosiaalidemokraattien tavoitteena on monipuolinen tuotanto.”

Vartiainen luonnehti asumisen kalleutta oireeksi Helsingin houkuttelevuudesta. Hän totesi, että asuntojen hintoihin voi vaikuttaa jotenkin mutta perustavanlaatuista ristiriitaa ei voida poistaa.

”Asuntojen hinnat laskevat kaupungeissa, jotka kuihtuvat. Ollaan rehellisiä”, Vartiainen sanoi.

Ruuhkamaksuja Vartiainen sanoi ymmärtävänsä yhtenä teoreettisena keinona. Hänen mielestään kukaan ei ole vielä näyttänyt toteen, että Helsingissä olisi sellaisia ruuhkia, joiden purkamiseen maksuja tarvittaisiin.

Razmyar huomautti, että tiemaksut ovat hallitusohjelmassa. Hänen mielestään tulevaisuuden suunnittelussa on oltava erilaisia malleja.

”Kannamme varmaan molemmat huolta siitä, että joukkoliikenne on hyvää”, Razmyar sanoi.

Kumpikaan ei kannattanut sitä, että Uusimaa ohittaisi muun maan koronarokotuksissa.

Halla-aho kritisoi Helsingin kasvua, Sinnemäen mukaan kasvu syntyy ihmisten itsenäisistä päätöksistä

Vihreiden Anni Sinnemäki ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho eivät kumpikaan liputtaneet koronarokotuksissa etuoikeutta Uudellemaalle.

Halla-aho on suhtautunut kriittisesti Helsingin kasvuun. Hänen mielestään kaikki kasvu ei ole hyvästä.

”Ei ole mitenkään sama, mistä ihmiset tulevat. Muuttoliike on kvalitatiivinen kysymys”, Halla-aho huomautti.

Sinnemäen mukaan poliittiset päättäjät eivät edes voi päättää kasvusta. Kasvu syntyy yksittäisten ihmisten päätöksistä työn ja opiskelun suhteen.

”Näen, ettei kasvu meille ole päämäärä itsessään. Voimme valita, pyrimmekö estämään kasvua vai tekemään sen sujuvaksi”, Sinnemäki kommentoi.

Sinnemäki myös perusteli tilastoilla, että työpaikkojen synnyssä Helsinki on onnistunut.

Halla-aho kritisoi, että kunta voi kuoria kermat päällä ja kertoa, että työaste on korkea.

”Jos työllisyyttä katsoo tarkemmin, niin monella on vähän työtunteja tai palkka niin matala, että sitä pitää täydentää veronmaksajien sosiaaliturvalla”, Halla-aho huomautti.

Asuntojen kalleudesta Sinnemäki oli hieman samoilla linjoilla kuin Juhana Vartiainen: jos asunnot olisivat superhalpoja, kaupunki ei olisi houkutteleva.

Halla-aho arvioi, että asuntomarkkinat ovat polarisoituneet. On luksusmarkkinat ja tuetut asuntomarkkinat.

”Väliinputoaja on se ihminen, jolla on pienet tulot, mutta he ansaitsevat liikaa ollakseen sosiaalijärjestelmän piirissä. Ihmisillä, joilla olisi kysyntää työmarkkinoilla, ei ole mahdollisuuksia asua Helsingissä.”

Sinnemäki korosti, että tarkoitus on rakentaa Helsinkiin erilaisia asuntoja, spektrin kaikista päistä. Hän myös kritisoi, että perussuomalaiset Helsingissä ovat vastustaneet asuntotavoitteiden nostoa.

”Kun on rakennettu tuhansittain asuntoja, on tuhansia ihmisiä, jotka ovat löytäneet kodin”, Sinnemäki sanoi.

Halla-aho totesi, että runsas rakentaminen antaa asuntosijoittajille mahdollisuuksia vaurastua. Sinnemäki totesi, että jos rakennetaan liian vähän, sijoittavat pääsevät määrittämään markkinoita.

Halla-aholta kysyttiin kotihoidon tuen Helsinki-lisästä, jonka poistoa hän on vastustanut. Kotihoidon tuki on ollut maahanmuuttajanaisille keskeinen etu. Sen kääntöpuolena on heikko työllistyminen.

”Sosiaalijärjestelmä ei voi olla ensisijaisesti maahanmuuttajien kotouttamiskoneisto”, Halla-aho kommentoi.

Tiemaksuja perussuomalaiset vastustavat, vihreät kannattavat. Sinnemäki korosti, etteivät vihreät halua tehdä autoilusta kalliimpaa.

”Haluamme, että liikkuminen on sujuvaa, myös autoilijoille. Missään nimessä niille ei kannata sanoa etukäteen ei. Siellä, missä ne ovat käytössä, myös autoilijat kannattavat.”

Halla-aho korosti, ettei perussuomalaiset ole fanaattinen autoilijapuolue.

”Jos tietulleja aletaan kerätä, ne menevät pohjattomaan laariin, josta rahoitetaan kaikkea. Olen samoilla linjoilla kuin Juhana Vartiainen, että Helsingissä ei ole sellaisia ruuhkia, joiden purkamiseen maksuja tarvittaisiin.”

Sekä Halla-aho että Sinnemäki ilmoittivat olevansa valmiita myös apulaispormestariksi.

”Elämä ja politiikka täytyy ajatella etappina. Ensin pyrimme menestymään hyvin kuntavaalissa. Sitten murehditaan uusia murheita”, Halla-aho kommentoi.

Sinnemäeltä kysyttiin lähiluonnon ja rakentamisen ristiriidasta. Hän huomautti, että Helsinki pyrkii uuden yleiskaavan mukaisesti rakentamaan niille alueille, jotka on jo rakennettu.

Kumpikaan väittelijöistä ei liputtanut kuntaveron korotuksen puolesta.

Arhinmäki haluaa Helsinkiin maailman toimivimmat lähiöt, Biaudet panostaisi lähiöiden ympäristöön

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja Rkp:n Eva Biaudet eivät moittineet päätöstä kuntavaalien siirrosta. Biaudet huomautti, että huhtikuussa vaalien äänestysprosentti olisi voinut jäädä pieneksi.

Arhinmäen mielestä oikeusministeriö ei ihan täysin onnistunut valmisteluissa mutta virusmuunnos toi erilaisen näkymän kuin puoli vuotta sitten. Hän oli kuitenkin pettynyt siihen, että vaalit siirrettiin.

Arhinmäki ihmetteli, että Halla-aho vastusti kaikkea asuntopolitiikassa eli kritisoi luksusasuntoja ja vastusti runsasta rakentamista mutta ei vaatinut kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa.

”Pitää rakentaa lisää, mutta olennaista on, mitä rakennetaan. Omakustanneasuntoja, osaomistusasuntoja ynnä muuta, niiden avulla pystytään pysäyttämään hintojen nousu”, Arhinmäki lisäsi.

Myös Biaudet mietti, että pitäisi olla nykyistä hajautetumpaa asuntotuotantoa.

”On ihan selvää, että tarvitsemme tuettua asuntotuotantoa, jotta hinnat pysyvät kasassa.”

Biaudet pohti, että alueilla, joilla on enemmän työttömyyttä ja huono-osaisuutta, pitäisi panostaa ympäristöön.

Arhinmäki mietti, että Helsingissä pitäisi olla maailman toimivimmat lähiöt: kirjastot, koulut, liikuntapalvelut ja päiväkodit. Hänen mielestään Vapaavuoren iskusana maailman toimivimmasta kaupungista on itse asiassa tarkoittanut maailman toimivinta keskustaa.

”Ei ihmisten välttämättä tarvitse muuttaa Helsinkiin, mutta se on globaali trendi. Ihmiset haluavat muuttavat isoihin kaupunkeihin.”

Biaudet muistutti pääkaupungin haasteena olevan, että päättäjien on vaikea tuntea kaikkia sen kolkkia. Hänen mielestään kaikkien alueiden on pystyttävä kehittymään.

Kotihoidon tuen Helsinki-lisän karsinnasta Biaudet totesi, että vaakakupissa oli paljon muuta. Rkp:lle oli tärkeätä panostaa siihen, että koulujen ryhmät haluttiin pitää pienenä ja kieltenopetus toteutuu laajana.

”Ikävä asia on, että hallituksen perhevapaiden uudistus ja meidän muutoksemme eivät olleet synkronissa. Uudistuksessa vanhempainvapaiden kuukausia tulee lisää”, Biaudet muistutti.

Vasemmistoliitto vastusti Helsinki-lisän karsintaa siten, että se ulottuu vain yksivuotiaisiin asti. Vielä isompana ongelmana Arhinmäki piti sitä, että valtuuston enemmistö leikkasi myös koulutuksesta.

”Käsittämätöntä, että Helsingissä lähdettiin kasvattamaan opetusryhmien kokoja.”

Biaudet muistutti, että lautakunnassa sopeutettiin taloutta vastuullisesti. Ryhmäkokoja kasvatettiin Biaudet’n mukaan vain hiukkasen. Koulutusrahoja kuitenkin kasvatettiin kokonaisuudessaan. Lisärahoja tuli lasten ja nuorten palveluihin budjetin muissa kohdissa.

Arhinmäen mielestä kaupungin pitäisi tehdä koronaviruksen jälkeiseen aikaan palautumisohjelma, koska lasten ja nuorten tilanne on vaikea.

Valtionosuusjärjestelmää molemmat kritisoivat, mutta Biaudet muistutti, että Helsinki ja Uusimaa ovat iso moottori Suomelle. Valtionosuusjärjestelmään Helsinki maksoi 320 miljoonaa euroa.

”Laskentatapojen pitäisi olla oikeudenmukainen myös Helsingille”, Biaudet totesi.

Arhinmäki muistutti, ettei Helsinki ole mikään itsenäinen renessanssikaupunki kuten nykyinen pormestari tuntuu ajattelevan. Arhinmäki peräsi solidaarisuutta muuta maata kohtaan.

”Kenenkään helsinkiläisen ei pitäisi muuttaa pois kotoaan asumisen kalleuden kautta, mutta myös muualla ihmisten pitäisi voida asua kotonaan.”

Koronaepidemian mahdollisista liikkumisrajoituksista Arhinmäki kommentoi, että se on aivan ennenaikaista ja suhteetonta.

”Suomalaiset ovat aika tunnollisesti toteuttaneet turvavälejä. Uuden muunnoksen myötä tilanne on muuttunut. Inhimillistä, että virheitä tehdään. Joitain asioita olisi voitu tehdä nopeammin.”

Myöskään Biaudet ei pitänyt liikkumisrajoituksia tarpeellisina.

”Meillä on paljon yksin eläviä, jotka ovat olleet eristyksissä. He tarvitsevat sitä, että pääsevät ulos. Kaikki muu pitää tehdä ennen liikkumisrajoituksia.”

Mahdollisesta apulaispormestarin paikasta kysyttäessä Arhinmäki korosti jälleen kerran, etteivät kuntavaalit ole pormestarivaali.

”Enemmistö pitää saada taakseen. Ei se ole itsestään selvää, että pormestari on suurimman puolueen ehdokas. Apulaispormestarin toimiala ratkaisee.”

Arhinmäen mukaan asiantuntemus ratkaisee eikä vasemmistoliiton pormestariehdokas ole automaattisesti apulaispormestari.

Biaudet korosti, ettei pormestarin valinta ole vain suurimman puolueen käsissä.

”Tarvitaan inhimillistä ja vastuullista ihmistä, jolla on hyvä yhteistyökyky. Valtuusto valitsee.”

Uusimaalaisten mahdollisesta etuoikeudesta rokotuksiin Biaudet sanoi, että terveysviranomaiset arvioivat tämän. Arhinmäki ironisoi, että somevirologeja ja katuepidemiologeja on jo riittämiin.

”Nämä asiat pitää terveysviranomaisten päättää, ei poliitikkojen.”

Molemmat peräsivät Helsinkiin monipuolista asuntotuotantoa, jossa myös kohtuuhintaiselle asumiselle on sijansa.

Hallituksen kevään kehysriiheen molemmat lähettivät viestinään, että koronaviruksen jälkeiseen aikaan pitäisi rakentaa ”tiekarttaa”.

”Työllisyyskymys on ihan keskeinen”, Biaudet sanoi.

Arhinmäki totesi, että työllisyyden lisäksi tarvitaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Hän arveli, että budjettikehyksistä joudutaan tällä kertaa luopumaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat