Ulkomaalais­taustaisilla todetaan jo lähes puolet pääkaupunki­seudun korona­tartunnoista – Näin asiaa kommentoidaan Puhoksen ostoskeskuksella - Kaupunki | HS.fi

Ulkomaalais­taustaisilla todetaan jo lähes puolet pääkaupunki­seudun korona­tartunnoista – Näin asiaa kommentoidaan Puhoksen ostoskeskuksella

Tartuntatilastoissa eivät nouse esiin vain maahanmuuttajataustaiset. Rakenteelliseksi uskottu ilmiö koskee laajemminkin alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvia.

Razgar Abdullah on asunut Suomessa 30 vuotta ja työskentelee Puhoksen ostoskeskuksessa Benossa esimiehenä.­

18.3. 2:00 | Päivitetty 18.3. 11:46

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten kohtaamispaikkanakin tunnetulla Puhoksen vanhalla ostoskeskuksella Itäkeskuksessa käy kova kuhina keskellä tiistaipäivää. Liikkeellä on runsaasti ihmisiä – kaikilla maski tiukasti naamalla.

HS uutisoi aiemmin, että ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun koronavirustartunnoissa on kasvanut parin viime viikon aikana entisestään.

Jopa puolet tartunnoista todetaan nyt ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä.

Lue lisää: Jopa puolet tartunnoista löytyy nyt ulkomaalaistaustaisilta pääkaupunkiseudulla – Sama ilmiö näkyy muissakin Pohjoismaiden suurkaupungeissa

Näin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen kommentoi kielierojen vaikutusta suositusten noudattamiseen 18. maaliskuuta:

Vieraskielisten suhteellisesti suuremmalle tartuntamäärälle on useita taustatekijöitä. Monet syistä ovat rakenteellisia.

Sama ilmiö on havaittu Suomen lisäksi muissakin Pohjoismaiden suurissa kaupungeissa.

Tartuntatilastoissa eivät kuitenkaan nouse esiin vain maahanmuuttajataustaiset. Ilmiö koskee laajemminkin alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvia.

Näissä ryhmissä yhdistyvät tartunnoille alttiimmat ammatit ja ahtaampi asuminen.

Tietyillä maahanmuuttajaryhmillä sosiaalisia kontakteja voi myös olla kantaväestöä enemmän yhteisöllisen kulttuurin takia. Joillain vieraskielisillä ryhmillä perhekoko on keskimääräistä isompi.

Oma vaikutuksensa on saattanut olla myös helpommin tarttuvalla viruksen brittimuunnoksella, joka käy helpommin läpi perhepiirit.

Mutta mitä ulkomaalaistaustaiset itse ajattelevat asiasta? Puhoksella tunnelma on kiireinen ja vain harva antautuu keskusteluun.

Razgar Abdullahin lähipiirissä ei ole ollut koronaa. Mies itse pitää rajoituksia tärkeinä.­

Esimiehenä ruokatavarakauppa Benossa työskentelevä Razgar Abdullah arvelee, että osa vieraskielisistä ei suhtaudu koronauhkaan kovin vakavasti, ei ainakaan yhtä vakavasti kuin kantasuomalaiset.

”Tämä on vain minun mielipide. Näen usein nuorukaisia, jotka tapaavat toisiaan ja seisovat viettämässä aikaa lähellä toisiaan ilman mitään maskeja. Se [suositusten noudattaminen] ei vaan jotenkin mene päähän. Suomalaiset suhtautuvat koronaan vakavammin.”

Abdullah on itse tiukkojen rajoitusten kannattaja ja noudattaa niitä omassa elämässään – hän esimerkiksi kieltäytyy tapaamasta äitiään, koska pelkää tämän terveyden puolesta. Kirjaimellisesta rajoitusten noudattamisesta on koitunut jopa erimielisyyksiä tuttavien kanssa. Osa omasta yhteisöstä oudoksuu miehen tiukkaa linjaa.

”Eivät he sano mitään, mutta heistä näkee, että sitä ihmetellään.”

Salim Baliouzbin mukaan kaikki ihmiset eivät vain ymmärrä koronarajoitusten tarpeellisuutta.­

Helsinkiläinen Salim Baliouzb jäi juuri lomautetuksi työstään koronarajoitusten vuoksi ja toivoo, että rajoituksia noudatettaisiin, jotta elämä voisi jossain vaiheessa palata hiljalleen ennalleen. Silloin voisi myös työhön palata. Lomautus oli jo toinen koronapandemian vuoksi kohdalle osunut.

”Tämä [koronavirus] leviää edelleen sen vuoksi, että rajoituksia ei noudateta. Ollaan ilman maskeja ja matkustellaan ympäriinsä.”

Baliouzb uskoo, että osa vieraskielisten tartunnoista on saanut alkunsa siitä, että rajoituksia ei ole noudatettu. Hänen mukaansa esimerkiksi kaikki pääkaupunkiseudun moskeijat eivät noudata kokoontumisrajoituksia.

”En halua nimetä näitä paikkoja, mutta tiedän, että siellä rukoillaan yhdessä, vaikka on annettu ohjeet, että ei pitäisi.”

HS ei tavoittanut Helsingin moskeijoiden edustajia kommentoimaan.

Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi tiistaina, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on otantojen perusteella noussut 40–50 prosenttiin.

Lue lisää: Jopa puolet tartunnoista löytyy nyt ulkomaalaistaustaisilta pääkaupunkiseudulla – Sama ilmiö näkyy muissakin Pohjoismaiden suurkaupungeissa

Helsingissä vieraskielisten osuus tartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, ja Vantaalla se on ollut alkuvuonna 45–50 prosenttia. Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia, joten ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina tartunnoissa.

Viranomaiset pääkaupunkiseudulla ovat jo pitkään pyrkineet toteuttamaan toimenpiteitä, joilla viruksen leviämistä vieraskielisten keskuudessa voitaisiin hillitä. Rakenteellisiin syihin on vaikea vaikuttaa, mutta tiedon levittämiseen on panostettu aktiivisesti.

Helsingin kaupungin maahanmuutto ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela kertoo tavanneensa pormestari Jan Vapaavuoren kanssa Helsingin imaameja ja käyneensä vuoropuhelua heidän kanssaan yhteistyöstä.

”Asiat on otettu imaamien keskuudessa vakavasti. He ovat myös huolissaan jäsentensä turvallisuudesta ja tilanteesta.”

Yksittäisiä tilaisuuksia tai moskeijoita, joissa ei ole noudatettu turvallisuusjärjestelyitä, on viimeisen vuoden aikana tullut myös Haahtelan tietoon. Paikalle on lähetetty kaupungin neuvojia ja tilanteet on käyty yhdessä lävitse ja mietitty, miten ne jatkossa voidaan välttää.

”Olemme käyneet lävitse esimerkiksi miten turvavälejä ja maskeja voidaan hyödyntää tiloissa. Uskonnonvapauden piirissä oleville tahoille ei voida tehdä kokoontumisrajoituksia loukkaamatta uskonnonharjoittamista, mutta neuvoja organisoimiseen voimme antaa.”

Haahtela muistuttaa, että monissa moskeijoissa on omasta takaa annettu erittäin hyviä ja tiukkoja rajoituksia kävijöille.

”Tiedossa on yksittäisiä vaikeitakin tilanteita viimeisen vuoden ajalta, mutta ihan viime ajoilta minun tietooni ei ole tullut tällaisia. Pääasiassa olemme koko ajan menneet parempaan suuntaan.”

Kaupunki on tehnyt paljon viestinnän lisäämiseksi, mutta silti vaikuttavuus ei ole ollut riittävää, Haahtela sanoo.

”Eri työmailla ja työpaikoilla sekä kotona tartuntaketjut ovat kasvaneet eikä karanteeniohjeistusta ole aina noudatettu, tosin se on koko väestön ongelma. Tilanne on hälyttävä, kaikki lisäkeinot mitkä ovat olleet mahdollisia eivät ole olleet riittävässä määrin vaikuttavia.”

Tiedon välittämisen lisäksi taustalla on muitakin syitä.

”Yleisemminkin näemme väsymystä noudattaa ohjeita. Päästään siihen, että kuinka tiukat rajoitukset tarvitaan, että lopulta suurin osa noudattaisi hyvin tiukkaa toimintaa tällä hetkellä. Jos rajoituksia ja suosituksia noudatettaisiin jo nyt pilkulleen, tarvittaisiinko enää mitään tämän lisäksi?”

Kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansan (vihr) mukaan tilanne on Helsingissä kaiken kaikkiaan vakava.

”Kaikilla helsinkiläisillä tartunnat ovat nyt huolestuttavasti nousseet. Myös vieraskielisten osuuden kasvu on huolestuttavaa ja meidän täytyy löytää siihen uusia keinoja. On tärkeää, että tartunnat saadaan laskuun ja että kaikki ymmärtävät, miten vakava tilanne on”, Vesikansa sanoo.

Helsingissä aloitettiin jo syksyllä jalkautuva koronaneuvonta kauppakeskuksissa ja eri asuinalueilla. Koronaneuvonnasta muun muassa jaetaan maskeja ja tietoa testimahdollisuuksista.

Helsingin kaupunki tekee myös paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, kuten Suomi-Somalia Seuran kanssa. Myös koronapuhelinneuvontaa annetaan nyt myös arabiaksi ja somaliksi.

”Ulkomaalaistaustaisten korkea osuus tartunnoissa on yleistä myös muissa Euroopan kaupungeissa ja malleja toimia on etsitty myös kansainvälisesti. Tästä esimerkki on juuri jalkautuminen ihmisten pariin”, Vesikansa kertoo.

Aikaisemmin ympäri Itä- ja Pohjois-Helsinkiä kulki myös liikkuvia testikontteja. Kontit täytyi kuitenkin satamatestauksen laajentuessa siirtää satamiin.

”Liikkuvat testipisteet tarvittaisiin nopeasti takaisin ja niitä ollaankin Husin puolelta lisäämässä. On tärkeää tuoda ajanvarauksettomia testimahdollisuuksia nyt lähelle ihmisiä.”

Vesikansa uskoo, että liikkuvalla testauksella voitaisiin tehostaa testiin hakeutumista ja sitä kautta vähentää tartuntoja.

Puhoksen edustalla autoon istahtava Shaman Yassen kertoo olevansa viemässä ruokaa etäopetuksessa olevalle tyttärelleen. Rajoitukset ovat tuttuja ja niitä noudatetaan, vaikka ne tekevät elämästä hetkittäin hankalaa, Yassen sanoo.

Shaman Yassen kävi hakemassa etäopetuksessa olevalle tyttärelleen lounasta veljensä ravintolasta Puhoksen kauppakeskuksesta. Hän pitää nykyisiä rajoituksia tarpeellisina.­

”On se hankalaa kun lapset haluavat kuitenkin aina välillä mennä johonkin.”

Osa Yassenin ystävistä näkee toisiaan ja pitää juhlia rajoituksista huolimatta. Yassen on jättänyt tällaiset kokoontumiset väliin.

”Olen kieltäytynyt juhlista ja näkemästä ystäviäni, jotka ovat halunneet tavata. Rajoitukset ovat hyviä, mutta välillä tulee tylsää. ”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat