Vantaa oli vielä kaksi viikkoa sitten Suomen pahin koronapiste, mutta nyt on toisin – Mitä kaupunki oikein teki? - Kaupunki | HS.fi

Vantaa oli vielä kaksi viikkoa sitten Suomen pahin koronapiste, mutta nyt on toisin – Mitä kaupunki oikein teki?

Vieraskielisille kohdistettu tiedotuskampanja ja tartunnanjäljittäjien lisääminen ovat tehonneet, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.

Kauppakeskus Jumbon käytävillä Vantaalla oli hiljaista 17. maaliskuuta.­

25.3. 14:48

Koronavirustartuntoja kuvaava tilastokäyrä näyttää Vantaan osalta nyt siltä, mitä kaikkialla tavoitellaan.

Vielä kuukausi sitten tartuntojen ilmaantuvuus huiteli Suomen suurimmissa lukemissa. Helmikuun lopussa tartunnanjäljitys eli altistuneille ilmoittaminen laahasi Vantaalla niin pahasti, että sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö kuvaili tilannetta ”äärimmäisen kriittiseksi”.

Käänne tapahtui 13. maaliskuuta. Siitä kolmen päivän kuluttua eli 16. maaliskuuta Vantaan laskeva ilmaantuvuuskäyrä leikkasi Helsingin käyrän – eli naapurikaupunki ohitti pitkästä aikaa Vantaan uusien tartuntojen määrässä asukaslukuun suhteutettuna.

Miten kaupunki on saanut tartuntakäyränsä näin selvään laskuun?

Tartunnanjäljitys eli taudin saaneiden lähipiirin ja muiden altistuneiden selvittäminen on tärkeimpiä keinoja epidemian hillitsemisessä.

”Vastaus [Vantaan parantuneeseen tilanteeseen] on systemaattinen keskittyminen tautitilanteen hillitsemiseen”, Aronkytö sanoo nyt.

Pääkaupunkiseudulla paikoin jopa puolet koronatapauksista on viime aikoina todettu vieraskielisillä. Vantaan väestössä ulkomaalaistaustaisia on suhteellisesti eniten kaikista Suomen kunnista: joka viides vantaalainen.

”Ykkössyy on, että teimme massiivisen tiedotuskampanjan vieraskieliselle väestölle.”

Kampanjan keulakuvana on ollut Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd), pääasiassa etänä tietenkin. Myös muita terveydenhuollon asiantuntijoita on ollut mukana työryhmässä, joka perustettiin vieraskielisten koronatietämyksen lisäämiseksi. Kampanjaa on viety sekä uskonnollisten ryhmien että muiden asukasryhmien omiin tilaisuuksiin.

Nuorisotyöntekijät taas ovat lähestyneet omaa kohderyhmäänsä.

”Monikielinen väestö saattaa olla viranomaisten kanssa varuillaan. Nyt lähestyimme positiivisella, neuvovalla otteella.”

Korvaamatonta hyötyä näyttää olleen myös ravintoloiden sulkemisesta. Se ei ollut Vantaan päätös, vaan ravintolat ovat olleet suuressa osassa maata kiinni 9. maaliskuuta alkaen.

”Porukka, joka istuu rafloissa, ajettiin himaan”, Aronkytö kuvailee.

Timo Aronkytö­

Tartunnanjäljitykseen saatiin ensi hätään apua Puolustusvoimista, josta noin tusina terveydenhuollon ammattilaisia tuli apuun kahdeksi viikoksi. ”Äärimmäisen kriittisen” tilanteen aikoihin jäljittäjiä oli noin 40. Nyt jäljitykseen on siirretty määräajaksi noin 50 fysioterapeuttia, toimintaterapeuttia ja muuta kuntoutuksen ammattilaista.

Samaan aikaan näitä toimintoja on keskeytetty väliaikaisesti.

Tartunnanjäljityksessä työskentelee Aronkydön mukaan nyt yhteensä vajaat sata ihmistä. Tartunnan saaneille tulee nyt tieto 1–2 vuorokaudessa. Altistuneille tieto menee yhä enintään noin viikossa, mutta Aronkydön mukaan nopeammin kuin helmikuun lopussa.

Tulisuudelma-ravintola Tikkurilan hotelli Vantaassa on nyt hiljainen. Ravintoloiden sulkemisella on apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkydön mukaan ollut merkittävä vaikutus koronaepidemian hillitsemisessä.­

Yksi tehokas keino on ollut tartuntaryppäiden koetteleman rakennusalan täsmätestaus ja neuvonta. Kaupungin tartuntatautiyksikkö on lisäksi asettanut laajoja karanteeneja rakennustyömaille, kouluihin ja päiväkoteihin. Kun Vantaan heikosta tilanteesta uutisoitiin, myös yleinen tietoisuus ja varovaisuus lisääntyivät, Aronkytö arvioi.

”Maskeja alkoi olla kauppakeskuksissa ja julkisessa liikenteessä.”

Aronkytö varoittaa kuitenkin julistamasta, että Vantaa olisi selättänyt epidemian.

”Ei lainkaan! Tauti ja varsinkin tartuttavat virusvariantit ovat arvaamattomia. Harkittuja muutoksia rajoituksiin pitää yhä tehdä kaikilla osa-alueilla tautitilanteen hillitsemiseksi.”

Aronkytö uskaltaa sanoa vain, että rokotusten edistyminen ja kesän tulo vievät epidemiaa luontaisesti rauhalliseen suuntaan – mutta siihen on aikaa.

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkäri Asko Järvinen varoittaa riemuitsemasta ja sanoo Hus-alueen epidemiatilanteen olevan kokonaisuutenaan yhä vakava.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen­

”Edelleen olemme vaarallisen korkeissa tartuntaluvuissa. Jos tästä lähdetään nousuun ja mennään voimalla, olemme erittäin hankalassa tilanteessa. Pitäisi saada vähintään kolmasosaan nykyisestä, jotta voidaan jotenkuten turvallisin mielin miettiä sitä, että tilanne ei vaikeudu kovin hankalaksi.”

Positiivista on Järvisen mukaan kuitenkin se, että Vantaan lisäksi myös Helsingissä ja Espoossa ilmaantuvuusluvut ovat hieman tasaantuneet. Espoon tilanne on koko epidemian ajan ollut pääkaupunkiseudun kaupungeista rauhallisin.

”Viime viikolla [tartuntojen] nousu Hus-alueella pysähtyi. Varovainen ennuste on, että ilmaantuvuus on samaa tasoa. Kovin selkeää laskua ei ole odotettavissa tai nähtävissä, mutta tartuntaluvut ovat tasaantuneet.”

Samaan aikaan epidemia on kuitenkin laajentunut metropolialueen rajojen toiselle puolen.

”Jos katsomme maantieteellisesti, tämä on vähän levinnyt pääkaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle. Muuallakin on tartuntoja vähän enemmän.”

Nykyisten rajoitustoimien vaikutukset ja erityisesti se, missä paikoissa rajoitukset ovat purreet parhaiten, näkyvät tilastoissa viiveellä.

”Jos tehdään rajoitustoimenpiteitä, ne näkyvät vasta kahden viikon jälkeen siinä, missä tartunnat ovat tapahtuneet.”

Ravintoloissa ja kouluissa tapahtuneet tartunnat ovat Hus-alueella vähentyneet, mutta Järvisen mukaan jo ennen toisen asteen oppilaitosten siirtymistä etäopetukseen oli vaikea tietää, oliko tartunta tapahtunut koulussa vai kaveriporukoissa.

Hallitus valmistelee parhaillaan pahimmille leviämisalueille liikkumisrajoituksia, joiden tavoitteena on vähentää sosiaalisia kontakteja.

Lue lisää: Liikkumisrajoituksilla halutaan puuttua yksityisiin kohtaamisiin: ”Tarkoituksena on eristää ihmiset pieniin yhteisöihin”

Vantaan tilanteeseen Järvinen suhtautuu yhä varauksella.

”Jos tartunnanjäljitys on ollut ongelmissa, ei välttämättä ole ohjattu altistuneita samassa suhteessa näytteisiin.”

Tartunnanjäljityksen kanssa on kipuiltu koko Hus-alueella. Tällä hetkellä Järvisen mukaan noin 40 prosentissa tapauksista tartunnan lähde jää epäselväksi, vaikka jäljityksen henkilökuntaa on sairaanhoitopiirin alueella lisätty merkittävästi.

Myös muissa kunnissa pyritään Vantaan tavoin kohdentamaan viestintää niihin ryhmiin, joiden keskuudessa tartuntoja on esiintynyt paljon.

”Vieraskielisten viestintää on viety kaikissa kunnissa eteenpäin voimakkaasti. Joissakin ryhmissä on positiivisten osuus suurempi. Niissä testaaminen vähentyy. Se voi vaikuttaa myös siihen, miltä yleinen tautitilanne näyttää.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat