”Olemme pyristelemässä irti” – Suomen suurimman rakennusliikkeen ”kaupunkifilosofi” tekisi Helsingistäkin 15 minuutin kaupungin - Kaupunki | HS.fi

”Olemme pyristelemässä irti” – Suomen suurimman rakennusliikkeen ”kaupunkifilosofi” tekisi Helsingistäkin 15 minuutin kaupungin

Juha Kostiainen on yksi rakennusalan verkottuneimmista ihmisistä. Nyt hän kertoo toiveistaan Suomen kaupunkien suhteen.

Juha Kostiaisen mielestä Suomessa on alettu ymmärtää kävely- ja pyöräily-ympäristöjen merkitys. Kampin ja Länsisataman kaupunginosien rajalla Helsingissä vuonna 2018 otetussa ilmakuvassa näkyy Länsilinkin alue, johon kevyen liikenteen Baana-väylä yhdistyy.­

26.3. 2:00 | Päivitetty 26.3. 6:25

Millainen on hyvä kaupunki? Tähän kysymykseen on vähintään yhtä monta vastausta kuin on kysyjääkin.

Lähestyvien kuntavaalien yhteydessä suuri filosofinen teema konkretisoituu taas hetkellisesti. Vallankäyttäjiksi haluavien on valittava kantansa. Mutta mitä sanovat ne, jotka kaupunkia rakentavat?

Yhden vastauksen antaa suosittua kaupunkiaiheista Nokkela kaupunki -blogia pitävä Juha Kostiainen. Kostiainen työskentelee rakennusyhtiö YIT:ssä kaupunkikehityksestä vastaavana johtajana, eräänlaisena ”kaupunkifilosofina”.

Kostiaista voidaan pitää yhtenä kiinteistö- ja rakentamisalan verkottuneimmista henkilöistä.

YIT taas on Suomen suurin rakennusliike, jonka kädenjälki näkyy tälläkin hetkellä lukuisissa pääkaupunkiseudulle suunnitelluissa hankkeissa. Sillä, mistä YIT:ssä innostutaan, voi siis olla isojakin seurauksia lukuisten seudun asukkaiden kannalta.

Kaupunkisuunnittelussa puhutaan niin sanotusta ”vartin kaupungista”. Kostiainen on ajatussuunnan voimakas kannattaja ja sanansaattaja.

Hän uskoo, että sujuvassa kaupungissa kaikki arjen tärkeät asiat tulisi saavuttaa vartissa kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä.

Kyseessä on vastakohta perinteiselle funktionaaliselle kaupunkisuunnittelulle, jossa yhteiskunnan eri toiminnot – asuminen, työ, palvelut – pyrittiin eriyttämään eri alueille. Tässä maailmassa siirtymät tehtiin yleensä autoilla.

”Olemme vähitellen pyristelemässä irti autoiluun perustuvasta suunnittelufilosofiasta. Alamme vihdoin ymmärtää kävely- ja pyöräily-ympäristöjen merkityksen. Joukkoliikennettä kehitetään raitiovaunujen avulla isoissa kaupungeissa. Liikenteen automatisaatio etenee, ja uudenlaisia palvelumalleja kehitetään.”

Juha Kostiainen työskentelee rakennusyhtiö YIT:ssä kaupunkikehityksestä vastaavana johtajana.­

Korona-aika on tuonut kaupunkikehittämistä koskevaan keskusteluun uusia sävyjä. On jopa ennustettu muuttovirtojen kääntymistä kaupungeista maaseuduille. Mökkikauppa on kiistatta lisääntynyt, mutta asuntokauppa jatkuu kasvukeskuksissa ennätysvilkkaana.

Kostiainen ei usko käänteeseen kaupungistumiskehityksessä.

”Vuosi on ehdottomasti liian lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä kaupungistumisen megatrendin taittumisesta. En usko, että kaupungistumisen vuosituhantinen kasvu yhtäkkiä tukahtuisi.”

Kostiainen muistuttaa, että kaupungit ovat kautta aikojen olleet ”resilienttejä”, muuntumiskykyisiä. Sitä ne ovat hänen mukaansa jatkossakin.

”Kaupunkien kehittymistä vauhdittavat jatkossakin talouden rakennemuutokset lisääntyvine palveluineen, ihmisten halu etsiä kaupungeista parempaa elämää ja se, että kaupungit kilpailevat vetovoimaisuudellaan.”

Myös etätyön lisääntymisen vaikutuksista on puhuttu.

Koronavirus on tuonut mukanaan letätyön vauhdittaman monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden ajatuksen. Helsinkiläinen Kostiainen tekee itsekin aika ajoin etätöitä Tammelan Susikkaan kylässä olevalta vapaa-ajan asunnoltaan käsin.

”En kuitenkaan usko, että yhdestä paikasta tehtävästä etätyöstä tulee pitemmän päälle valtavirtaa. On paljon tärkeitä ammatteja, joissa etätyö ei ole mahdollista. Myös lasten harrastuspaikkoja on mahdoton hajauttaa järkevästi eri puolille Suomea.”

Mikromonipaikkaisuus on sen sijaan ilmiö, jonka yleistymistä Kostiainen pitää todennäköisenä.

”Työtehtävä määrittelee jatkossa työympäristön eikä toisinpäin. Voidaan olla päivä pari kotona, voidaan olla toimistolla, asiakkaalla, hubissa, kahvilassa. Työstä tulee tätä kautta tavallaan huokoisempaa.”

Kostiaisen mukaan Hub & Club -tyyppisten toimitilojen verkosto voi koostua monista erilaisista toimipisteistä. Jotkut voivat keskittyä ryhmätiloihin, toiset taas yksilöllisempään työskentelyyn. Niitä voi olla useita eri puolilla kaupunkia, joten aina ei tarvitse mennä samaan paikkaan.

”Myös asuntosuunnittelussa korostuu muuntojoustavuus. Eri asia on, ovatko asukkaat valmiita maksamaan lisähuoneista ja -tiloista tuhansia euroja per neliö työnantajia varten.”

Kostiainen kaipaa kaupunkikehitykseen ja -suunnitteluun tiiviimpää vuorovaikutusta julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Sen avulla voidaan varmistaa, että aluekehittämiseen löytyy riittävästi erilaisia ideoita ja että visiot toteutuvat myös käytännössä.

 ”Kaikki viisaus ei voi olla kaavoittajan päässä, eikä ainakaan joka kerta”, Kostiainen sanoo.

”Kokemusteni mukaan päättäjien on haasteellista ymmärtää kaupunkitaloudellisia näkökulmia ja niihin liittyviä vaihtoehtoiskustannuksia: mitä joku saa ja mitä jää saamatta. Kaavojen rakentamiskelpoiseksi saattamiseen ei yleensä ole budjetoitu riittävästi rahaa.”

Lähiöiden uudistamisella ja täydennysrakentamisella on Kostiaisen mukaan keskeinen rooli kaupunkikehittämisessä.

”Tiimini on muutamat viime vuodet jumpannut ahkerasti näiden asioiden parissa esimerkiksi Vantaan Hakunilassa, Espoon Soukassa, Helsingin Siltamäessä ja Turun Pansio-Pernossa.”

Kostiainen korostaa, että lähiöiden tulevaisuus on sidoksissa siihen, miten niihin saadaan houkuteltua yksityisiä ja julkisia investointeja: asuntoja, palveluja ja joukkoliikennettä.

”Yhteisöllisyys on monissa lähiöissä voimavara, mutta se ei yksin riitä. Täydennysrakentamisen avulla lähiöihin tulisi lisää palvelujen käyttäjiä ja elävyyttä, ja nykyiset asukkaat saisivat rahaa remontteihin. Ja joukkoliikenneratkaisut toisivat lähiötkin vartin päähän keskustoista.”

Yksi iso koko rakennusalaa ravisteleva teema on nyt ja vielä pitkään ilmastonmuutos. Sen hidastamisessa yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen rooli on keskeinen. Koska kiinteistöjen päästöistä 70 prosenttia tulee energiasta, myös energiaratkaisuilla on iso merkitys.

”Innovointimahdollisuudet ovat tällä sektorilla huikeat.”

Kostiainen kertoo, että YIT:n tavoitteena on puolittaa kymmenessä vuodessa materiaalipäästöt omaperusteisissa hankkeissaan.

”Pyrimme myös automatisoimaan päästöjen laskentaprosessia mahdollisimman pitkälle. Myös materiaalikierrossa on päästävä eteenpäin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat