Pääkaupunkiseudun isojen kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien näkökulma koronarokotuksiin on hyvin yksiselitteinen: rokotusjärjestystä pitäisi muuttaa välittömästi.
”Päätös rokotusten painottamisesta vaikeimman tautitilanteen alueille pitäisi tehdä per heti, jotta sillä olisi vaikutusta tautitilanteeseen. Kuukauden kuluttua on liian myöhäistä”, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.
Samoilla linjoilla on Helsingin sosiaali- ja terveystoimen johtaja Juha Jolkkonen. Jolkkosen mukaan tartuntaluvut ja sairaalahoidon tarve Helsingissä on niin suurta, että nyt pitäisi tehdä käyttää samanaikaisesti eri keinoja tautitilanteen kääntämiseksi.
”Ei ole mitään perusteita odottaa. Jos eduskunnassa lähiviikkoina tehdään päätöksiä alueellisista liikkumisrajoituksista, samanaikaisesti pitäisi tehdä päätöksiä myös rokotusten alueellisista painotuksista”, Jolkkonen sanoo.
Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn sanoo, että päätös rokotusjärjestyksen muutoksesta voisi mielellään tulla vaikka huomenna.
”Mehän olisimme toivoneet, että asia olisi ratkennut jo viime viikolla. Mutta meillä on kykyä reagoida niin nopeasti kuin vain päätöksiä tulee”, Svahn sanoo.
Terveysviranomaiset ovat tähän mennessä puhuneet rokotusjärjestyksen uudesta arvioinnista, kun riskiryhmät koko Suomessa on saatu rokotettua. Näin tapahtuukin melko pian ensimmäisessä riskiryhmässä, jossa ovat muun muassa elinsiirto- tai kantasolusiirron saaneet potilaat.
Sen sijaan toisen riskiryhmän ihmisiä on niin paljon, että heidän rokottamiseensa menee vielä useita viikkoja. Valmista voisi olla huhti-toukokuun taitteessa rokotteiden saatavuudesta riippuen.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suosittikin viime viikolla rokotusten painottamista epidemiatilanteeltaan vaikeimmille alueille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen laskelman mukaan rokotejakelun painottamisella pahimmille alueille sairaalahoitoja voitaisiin vähentää ainakin viidennes. THL:n virallisessa tiedotteessa pääjohtaja Markku Tervahauta kuitenkin arvioi, että rokotejakelun muutoksella saataisiin sairaalahoitoa vähennettyä vain ”jonkin verran”.
Jolkkonen epäilee, että eduskunnan valmistautuessa vaikeaan päätökseen alueellisista liikkumisrajoituksista, poliittista vaikeuskerrointa ei ole haluttu lisätä rokotusjärjestelyjen muutoksilla.
”Kuitenkin kaikkia toimia pitäisi nyt käyttää. Eri rajoitusten vaikutukset näkyvät tautitilanteessa vasta 2–3 viikon kuluttua niiden voimaantulosta. Vastaavasti rokotuksessa ihmisen immuunivaste kehittyy 2–3 viikossa eli rokotusten vaikutukset tautitilanteeseen näkyvät nekin viiveellä”, Jolkkonen sanoo.
Timo Aronkytö ennakoi pessimistisesti, ettei rokotusjärjestyksen muutosta edes saada aikaan.
”Päätöksenteko on nyt niin aikaa vievää, kun kaikki haluavat keskustella kaikesta. Veikkaan, ettei tässä asiassa pystytä nyt tekemään päätöksiä, vaikka sairaalakapasiteetin ja inhimillisten kärsimysten kannalta siihen olisi perusteita”, Aronkytö sanoo.
Molemmat johtajat pitävät perusteettomina THL:n perjantaisessa tiedotteessa lueteltuja vaikeuksia rokotejakelussa tai viestinnässä. Rokotusjärjestystä suunnitellaan kunnissa noin kahden viikon jaksoissa, joten sen muuttaminen on tehtävissä nopeasti.
Rokotteiden jakelu sairaanhoitopiirien keskusapteekkeihin on yhtä lailla helposti muutettavissa.
Rokotekattavuudessa isot kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa laahaavat muuta maata jäljessä. Kansallinen rokotuskattavuus on nyt 14,6 prosenttia, mutta kattavuus Helsingissä on 13,2 prosenttia, Espoossa 13,1 prosenttia ja Vantaalla 12,2 prosenttia.
Kuntatasolla parhain rokotuskattavuus nousee yli 30 prosenttiin Kökarissa, Sottungassa ja Pielavedellä.
”Tämä on tietysti seurausta siitä, että rokotusjärjestyksessä on suosittu ikääntyneitä, mikä onkin tähän asti ollut perusteltua”, Sanna Svahn sanoo.
Kaikissa kolmessa kaupungissa olisi mahdollisuus rokottaa paljon enemmän ihmisiä kuin nyt tehdään.
”Me olemme valjastaneet Metro-areenan käyttöön, ja voisimme lisätä kapasiteettia myös pienemmissä rokotuspisteissä. Espoolaiset ovat todella innokkaasti varanneet rokotusaikoja. Rokotus on nyt se ässä, jota meidän pitäisi käyttää niin tehokkaasti kuin mahdollista”, Svahn sanoo.
Nykyisillä rajoituksilla koronaepidemian kasvua on pystytty toki hillitsemään, mutta tartuntoja kuvaavat käyrät laskevat terveysjohtajien mielestä piinallisen hitaasti.
Helsingissä taudin ilmaantuvuuden huippuluku oli noin viikko sitten 485 tapausta 100 000 asukasta kohden kahdessa viikossa. Nyt pääkaupungissa ilmaantuvuus on keskimäärin 450.
”Eikä tämä ole kaupunkilaisten vika. Eivät he ole olleet laiskoja, huolimattomia tai vastuuttomia. Tiheään asutussa kaupungissa kontakteja on paljon, ja pääkaupunkiseutu ottaa tautia vastaan aivan eri tavoin kuin harvaan asutut alueet”, Jolkkonen sanoo.
Vantaalla on jäljityksen tehotoimilla saatu ilmaantuvuutta pudotettua maaliskuun alun lukemista, mutta tautikuormaa on yhä liikaa. Aronkytö muistuttaa, että virusmuunnokset voivat muuttaa kokonaiskuvaa hyvin nopeasti.
”Meillä pitäisi olla kykyä tehdä järkeviä ratkaisuja. Jos nykyinen strategia ei toimi riittävän tehokkaasti, sitä on päivitettävä”, sanoo Sanna Svahn.
