Tokaluokkalainen sai tartunnan, luokan muut lapset ohjattiin karanteeniin viikon kuluttua – Helsinki ei ole saanut koulujen ja päiväkotien jäljitystä kuntoon - Kaupunki | HS.fi

Tokaluokkalainen sai tartunnan, luokan muut lapset ohjattiin karanteeniin viikon kuluttua – Helsinki ei ole saanut koulujen ja päiväkotien jäljitystä kuntoon

Ilmoitukset koronavirustartunnasta koulussa tai päiväkodissa voivat tulla vanhemmille ja huoltajille jopa yli viikon viiveellä tartunnanjäljityksen ruuhkautumisen vuoksi.

Lapsi koronatestissä Husin lastensairaalan testauspisteellä elokuussa 2020.­

29.3. 14:25

Koulut ja päiväkodit ovat saaneet Helsingissä maaliskuun alusta lähtien luvan kertoa koronavirustartunnoista suoraan vanhemmille tai huoltajille heti kun tieto tulee.

Rehtorit ja varhaiskasvatus­yksiköiden johtajat eivät pysty asettamaan ketään karanteeniin, mutta vanhemmat voivat tiedon saatuaan ottaa lapsen omaehtoiseen karanteeniin. Silloin koululaiselle syntyy poissaolo.

Uudesta linjasta huolimatta tiedottaminen tökkii edelleen. Syynä on tartunnanjäljityksen ja sitä hoitavan epidemiologisen toiminnan ruuhkautuminen. Lisäksi tiedotuslinjat vaihtelevat huomattavasti koulujen ja päiväkotien välillä.

”Joskus altistuneet pystytään kartoittamaan hyvinkin nopeasti, mutta viiveitä on ollut. Joskus viikonkin tai vähän yli”, sanoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Esimerkiksi Kallion ala-asteella on kummasteltu hiljattain, miten hitaasti tulee virallinen tieto siitä, että lapsi on altistunut luokassa ilmenneen tartuntatapauksen vuoksi.

Hanna Virtasen toisella luokalla oleva lapsi sai lauantaina 20. maaliskuuta tiedon, että tältä edellisenä päivänä otetun koronavirustestin tulos oli positiivinen. Virtaselle lähetettiin myös linkki lomakkeeseen, jossa kysyttiin mahdollisia altistuneita. ”Täytin lomakkeen heti.”

Hän ilmoitti lapsensa tartunnasta saman tien jo lauantaina luokkakavereiden vanhemmille yhteisessä Whatsapp-ryhmässä.

”Maanantaina ilmoitin asiasta lapsen opettajalle, joka neuvoi kertomaan asiasta rehtorillekin, joten ilmoitin tartunnasta hänellekin.”

Seuraavana päivänä koulu välitti vanhemmille epidemiologisen seurannan ensitiedotteen, jonka mukaan koulussa oli havaittu uusi tartuntatapaus. Ensitiedotteessa ei kerrottu, millä luokka-asteella tartunta on ollut. Rehtori Juha Saaresaho painottaa, ettei itse koululla ole oikeutta viestiä terveyteen liittyvistä tiedoista.

Epidemiologisen toiminnan ensitiedote ei ollut Virtasen mielestä riittävä toimenpide jatkotartuntojen pysäyttämiseksi. Hän huomauttaa, että Kallion ala-asteella on ollut runsaasti tartuntatapauksia.

”Koulu on iso ja oppilaita paljon. Näitä ilmoituksia tulee koko ajan, eivätkä ne tarkoita, että kaikki oppilaat ovat altistuneet. Vanhemmille pitäisi tulla tarkka tieto, millä luokalla tartunta on todettu, jotta lapset voisivat jäädä karanteeniin.”

Huolestuttavaa tilanteessa on se, että vasta lauantaina 27. maaliskuuta Virtanen sai Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan yksiköstä odottamansa jäljityssoiton. Siinä käytiin läpi yksityiskohtaisesti Virtasen tyttären liikkeet ennen karanteeniin jäämistä.

”Myöhemmin samana päivänä luokan perheet saivat kohdennetun tiedotteen, jolla ohjattiin ilmeisesti koko luokka karanteeniin. Eli altistuneet ohjattiin virallisesti karanteeniin vasta viikko altistumisen jälkeen.”

Virtanen kertoo vielä, että Koronavilkku-sovelluksesta on ollut hyötyä. Sen kautta tuli tieto mahdollisesta altistuksesta keskiviikkoiltana, minkä perusteella Virtanen osasi pitää tyttärensä karanteenissa. Positiivinen testitulos saatiin sitten lauantaina.

”Saimme positiivista testitulosta seuraavana päivänä Koronavilkkuun syötettävän koodin. Näin ollen tieto altistumisesta meni vilkun kautta tyttäreni kanssa tekemisissä olleille ja vilkkua käyttäville jo itse asiassa aika pian. Kaikki eivät kuitenkaan käytä vilkkua.”

Kallion ala-asteen rehtori Juha Saaresaho painottaa, että koulu on välittänyt Virtasen mainitsemassa tapauksessa huoltajille vain epidemiologisen toiminnan ensitiedotteen, koska sillä ei ole oikeutta muuhun. Rehtori ei voi lisätä tiedotteeseen mitään yksityiskohtia.

Hän huomauttaa, ettei epidemiologinen toimintakaan lähetä tietoa siitä, missä luokassa tartuntatapaus on havaittu, koska oppilas ei saa olla tunnistettavissa.

”Korona-asiassa me emme saa antaa terveys- emmekä karanteenineuvontaa, vaan se kuuluu epidemiologiselle toiminnalle”, Saaresaho kertoo koulun roolista.

Koulu kuitenkin avustaa epidemiologista toimintaa tartunnanjäljityksessä, mutta altistuneille altistuksesta tiedottaminen taas kuuluu epidemiologiselle toiminnalle.

HS:lle lauantaina antamassaan haastattelussa Saaresaho kertoo tulleensa juuri koronatestistä, joka liittyy Kallion ala-asteella tehtävään joukkoseulontaan.

Testi tehdään sekä koulun oppilaille että henkilökunnalle, ja testauksen järjestää epidemiologinen toiminta. Vain ne, jotka ovat sairastaneet covid-19-taudin edellisten kuuden kuukauden aikana, eivät kuulu joukkoseulonnan piiriin.

Pohjolaisen mukaan kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin on toimitettu ohjeet, joiden mukaan rehtorin tai päiväkodin johtajan tulee lähettää niin sanottu ensitiedote vanhemmille, kun tieto koronatartunnasta koulussa on saatu.

”Meillä ovat ihan kirjalliset ohjeet menneet kouluille ja päiväkodeille. Täytyy lähettää ensitiedote, kun tulee tartunta”, Pohjolainen sanoo.

”Kun prosessi on päättynyt, vanhemmille menee jälkitiedote.”

Välillä ensitiedotteet voivat kuitenkin olla turhauttavan epätarkkoja. Pohjolaisen mukaan tartunnoista ilmoittaminen ja toisaalta yksilönsuojasta huolehtiminen ovat usein vaikea yhtälö. Sen vuoksi tartunnoista ei pystytä tiedottamaan esimerkiksi luokkakohtaisesti.

Joitain rajauksia tiedotteisiin kuitenkin voidaan sisällyttää: esimerkiksi rakennuksen tai kouluasteen mukaan.

”Olemme pyrkineet siihen, että rehtori ja epidemiologinen toiminta jotenkin rajaisivat sitä aluetta tai oppilasryhmiä, missä tartunta on”, Pohjolainen sanoo.

Pohjolaisen mukaan tiedotteita ei väärinkäsitysten välttämiseksi kuitenkaan lähetetä vanhempien suoraan kouluun tekemästä lapsensa tartuntailmoituksesta vaan vasta kun tieto tulee epidemiologisesta toiminnasta.

Pohjolainen on kuullut vaihtelevista tiedotuskäytännöistä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Hänen mukaansa vanhempien on hyvä ilmoittaa tietoonsa tulevista vaihteluista, jotta kaupunki voi puuttua niihin. Joskus kyseessä voi olla puutteellinen tieto ohjeista.

”Nämä ohjeet ja suositukset vaihtuvat aika nopeasti. Koronatilanne elää aina.”

Pohjolainen ymmärtää turhautumisen, jos tartuntatiedon välittäminen vanhemmille kestää päiviä tai yli viikon ja voi tuntua, että liian myöhäisistä ilmoituksista ei ole hyötyä. Hän toivoo, että jäljitys ja sen myötä tiedottaminen nopeutuu pian, vaikka tällä hetkellä koronatilanne onkin kriittisessä vaiheessa.

”Kun epidemiologinen toiminta on ruuhkautunut ja on tullut viivettä altistuneiden jäljittämisestä, niin siitä syntyy käsitys, että emme tiedottaisi”, Pohjolainen sanoo.

”Käymme tiiviisti keskusteluja epidemiologisen toiminnan kanssa. Sinne on palkattu uusia henkilöitä. Toivotaan, että he saavat sen purettua mahdollisimman nopeasti.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat