Pikkulapsilla todettiin Uudellamaalla vuoden alussa kymmeniä tartuntoja viikossa, nyt luku on yli 300 – Mistä kasvu johtuu? - Kaupunki | HS.fi

Pikkulapsilla todettiin Uudellamaalla vuoden alussa kymmeniä tartuntoja viikossa, nyt luku on yli 300 – Mistä kasvu johtuu?

Vaikka 0–9-vuotiaiden lasten koronatartunnat ovat lisääntyneet huomattavasti, ei tauti ole edelleenkään lapsille vaarallinen, sanovat Husin asiantuntijat.

0–9-vuotiaiden lasten osuus kaikista koronatartunnoista on tällä hetkellä 14 prosenttia.­

31.3. 15:13

Alle kymmenvuotiaiden lasten osuus koronatartunnoista on vuoden alusta kasvanut vauhdikkaasti.

Kun vielä tammikuun alussa 0–9-vuotiailla lapsilla todettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella keskimäärin noin 60 tartuntaa viikossa, oli luku 29. maaliskuuta 364. Tartunnat ovat siis kuusinkertaistuneet. Viikon keskimääräinen tartuntaluku on hiukan laskenut maaliskuun puolivälistä, jolloin se oli yli 400. Ikäryhmän osuus kaikista tartunnoista oli maaliskuun lopussa 15 prosenttia.

Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan on selvää, että lasten tartuntojen kasvu johtuu viruksen brittimuunnoksesta. Sen tiedetään olevan aiempaa tarttuvampi. Vuodenvaihteessa Suomeen saapunut brittimuunnos aiheuttaa jo noin puolet kaikista koronatartunnoista.

”Lasten testausmääriä on lisätty, mutta se ei selitä kaikkea kasvua. Brittimuunnos tarttuu vahvasti kaikissa ikäryhmissä”, Mäkijärvi sanoo.

”Lasten tartunnat ovat olleet hitaassa kasvussa tammikuun alusta lähtien, mutta maaliskuun alusta maaliskuun loppuun ne ovat 2,5-kertaistuneet.”

Myös Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo pitävänsä ”hyvin todennäköisenä”, että viruksen brittimuunnos tarttuu lapsiin herkemmin kuin aikaisempi virusmuoto.

Lehtonen sanoo, että ei ole viime kuukausien aikana analysoinut itse lasten tartuntatuloksia mutta maailmalta tulevien raporttien valossa pitää brittimuunnoksen herkempää tarttuvuutta todennäköisempänä syynä lasten tartuntojen kasvuun kuin esimerkiksi koulujen joukkoseulontoja.

Lue lisää: Lasten osuus koronatartunnoista on kasvanut – Mikä vaikutus etäkoululla on epidemiaan?

Mäkijärven mukaan lapsia testataan nyt noin puolitoistakertaisesti verrattuna vuoden alkuun.

”Mutta lapsia ei testata huvin vuoksi vaan siksi, että jollakulla lähipiirissä on ollut tartunta. Eli testausmäärien kasvu kertoo myös tartuntojen kasvusta. Ja kun testataan enemmän, myös positiivisia löytyy enemmän.”

Oireettomina testiin hakeutuneiden pienten lasten osuus on kasvanut, koska päiväkotien ja koulujen kaltaisissa ryhmäympäristöissä altistuneet on helppo tavoittaa. Heille on tehty joukkotestauksia, joissa on tullut ilmi oireettomia tartuntatapauksia.

Sekä Mäkijärvi että Husin lasten infektiotautien professori Harri Saxén sanovat, ettei koronavirusinfektio näytä olevan lapsille sen vaarallisempi kuin ennenkään – kasvaneista tartuntaluvuista huolimatta.

”Lasten immuunipuolustus toimii hyvin, kuten pitääkin eli torjuu viruksen. Lapset eivät sairastu vakavasti”, Mäkijärvi sanoo.

Saxénin mukaan sairaalaan tai poliklinikoille tulleiden lasten määrissä ei näy kasvua.

”Usein korona löytyy lapsilta sivulöydöksenä esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi ollut tullut sairaalaan virtsatieinfektion vuoksi. Koko epidemian alusta lähtien lapsia on ollut sairaalassa koronan vuoksi osastohoidossa parikymmentä, ja silloin sairaalaan tulon syynä on ollut esimerkiksi ripuli”, hän sanoo.

Lapset voivat toki tartuttaa koronan vanhempiinsa, ja tätä tapahtuukin. On epäselvää, kuinka paljon.

”On tiedossa monia tartuntaketjuja, joissa lapsi on sairastunut koronan brittimuunnokseen ja tartuttanut sen koko perheeseensä. Eli tätä kyllä tapahtuu. Toisaalta suurin osa tartunnoista tapahtuu kotona, ei kouluissa tai päiväkodeissa. Kotona järjestys menee usein niin päin, että aikuinen tartuttaa koronan lapseen”, Mäkijärvi sanoo.

Hänen mukaansa on harvinaisempaa, että korona tarttuisi päiväkodissa yhdestä lapsesta toiseen.

Lasse Lehtosen mukaan lasten osuuden kasvu koronatartunnoissa nostaa pohdittavaksi myös kysymyksen etäkoulusta ja maskin käytöstä alakoulussa.

”Muualla maailmassa maskeja on käytetty nuoremmillakin. Koko kysymys etäopetuksesta nousee uuteen valoon, jos tartunnat yhä lisääntyvät alle 20-vuotiaiden joukossa.”

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi tiistaina, että alueen yläkouluissa valmistaudutaan palaamaan asteittain lähiopetukseen viikko pääsiäisen jälkeen.

Silloin yläkoulut siirtyvät hybridimalliin kuntakohtaisten toteutustapojen mukaan. Yläkouluissa hybridimallilla tarkoitetaan sitä, että vuosiluokat vuorottelevat etä- ja lähiopetuksessa. Jokaisessa kaupungissa on vuorottelumalliin oma rytmi, jonka mukaan opetus toteutetaan.

Myös lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa pyritään siirtymään hybridimalliin noin huhtikuun puolen välin jälkeen.

Linjaukset opetuksen järjestämisestä perustuvat uusien tartuntojen ilmaantuvuuden alenemiseen ja sen ennakoituun jatkumiseen. Mikäli tartuntatilanne alueella uudelleen heikkenisi, hybridimalliin siirtyminen voidaan perua koordinaatioryhmän kokouksessa viikolla 14, pääsiäisen jälkeen.

Oikaisu 1.4. klo 15:36: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että 0–9-vuotiailla lapsilla olisi ollut maaliskuun lopussa keskimäärin 137 koronatartuntaa viikossa. Oikea luku on 364. Jutussa luki aiemmin myös, että 14 prosenttia kaikista tartunnoista todettiin maaliskuun lopulla tässä ikäryhmässä. Oikea luku on 15 prosenttia. Maaliskuun puolivälissä 0–9-vuotiailla lapsilla ei todettu keskimäärin 154 tartuntaa viikossa, vaan yli 400 tartuntaa viikossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat