Espoo on selvinnyt korona-ajasta verrattain hyvin, mutta sote-uudistus voi tehdä siitä vielä kriisi­kunnan, sanoo perus­turva­johtaja Sanna Svahn - Kaupunki | HS.fi

Espoo on selvinnyt korona-ajasta verrattain hyvin, mutta sote-uudistus voi tehdä siitä vielä kriisi­kunnan, sanoo perus­turva­johtaja Sanna Svahn

Espoon uusi perusturvajohtaja Sanna Svahn sanoo, että koronakriisi on opettanut, kuinka digitaalisia palveluja voidaan rakentaa nopeastikin.

Espoossa on onnistuttu koronakriisin hoidossa hyvin, sanoo kaupungin tuore perusturvajohtaja Sanna Svahn.­

3.4. 2:00 | Päivitetty 3.4. 10:00

Lääketieteen tohtori Sanna Svahn, 45, aloitti Espoon perusturvajohtajana tammikuussa keskellä kuuminta koronakriisiä. Vaikka pandemia on laittanut maailman sekaisin, Svahn ei paisuttele ongelmaa.

”Kun hoidettavana on maailmanlaajuinen pandemia, siihen otetaan kaikki se aika mitä tarvitaan. Minun työajastani se vie keskimäärin kaksi päivää viikossa”, Svahn kommentoi hillitysti.

Hän kiittää espoolaisia siitä, että he ovat noudattaneet rajoituksia hyvin. Espoossa tautitapauksia sataatuhatta asukasta kohti on ollut vähemmän kuin esimerkiksi Helsingissä tai Vantaalla. Koronan jälkeen terveydenhuoltokaan ei palaa entiseen vanhaan.

”Olemme onnistuneet johtamaan kriisiä hyvin ja muokkaamaan toimintaa nopeasti. Uuden yksikön perustaminen vie julkisessa organisaatiossa yleensä monta vuotta, mutta nyt se tehtiin hetkessä.”

Svahn näkee tässä mahdollisuuden oppia uutta.

”Näytteenoton digitalisointi oli ihan huikea juttu, joka tehtiin nopeasti. Varaat ajan netissä ja testitulos tulee kännykkääsi vuorokaudessa. Mikään puhelinpalvelu ei olisi kyennyt tätä hoitamaan. Tällaista lisää!”

Juuri nyt kriisin hoidossa on tiukat paikat ja Svahn toivoo rokotusten painottamista vaikeimmille tautialueille, kuten pääkaupunkiseudulle.

”Eihän sodassakaan sotilaita levitetä tasaisesti joka paikkaan, vaan sinne, missä on pahin tilanne.”

Järvenpäässä syntynyt Svahn on asunut perheineen Espoossa jo pari vuosikymmentä ja tuntee olevansa espoolainen.

”Espoo on perheelle hyvä paikka asua. Täällä on luontoa ja hyvät palvelut. Isolle kirkollekin on lyhyt matka.”

Espoon sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Svahnin mukaan hyvin.

”Terveyskeskuksiin ovat yleensä tyytymättömiä ne, jotka eivät niitä itse käytä. Käyttäjät sen sijaan ovat tyytyväisimpiä.”

Myös Svahn perheineen käyttää työterveyshuollon lisäksi julkista terveydenhuoltoa. Svahnin lapsilla ei ole yksityisiä sairausvakuutuksia.

Svahn työskenteli uransa alkuvuosina pitkään keikkalääkäreitä välittäneessä Medonessa, jonka Attendo myöhemmin osti. Attendolta hän siirtyi sittemmin Espoon terveyspalvelujen johtajaksi.

”Yksityisellä työskennellessä jo ajattelin, että olisi mielenkiintoista johtaa julkisen puolen organisaatiota. Näin siinä seuraavan suunnan urapolulleni.”

Kansallisen sote-uudistuksen hengessä Espoo toteuttaa jo terveyskeskusten uudistamista, jossa terveysasemille tuodaan nykyistä enemmän mielenterveys- ja päihdepalveluja, fysioterapiaa, aikuissosiaalityötä sekä vanhusten neuvontaa ja palveluohjausta.

Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahnin mukaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvin. ”Terveyskeskuksiin ovat yleensä tyytymättömiä ne, jotka eivät niitä itse käytä”, hän sanoo.­

”Tärkein tavoite on se, että asiakkaan ongelmiin tartutaan heti, eikä pompotella häntä luukulta toiselle. Samalla huolehditaan siitä, että ammattilaisten työ terveysasemilla tehdään mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi.”

Siksi Espoossa ollaan laatimassa yhteiset toimintamallit kaikille terveysasemille. Siten saadaan myös resurssit riittämään paremmin.

Toisin kuin esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ei ole tarkoitus keskittää palveluja muutamiin suuriin sote-keskuksiin.

”Ei ole tarkoitus karsia tai olennaisesti muuttaa palveluverkkoa. Koronakin on opettanut, että ihmiset haluavat palveluja myös digitaalisesti. Halutessaan voisi hoitaa asiansa mobiiliyhteydellä. Samoin eri asiantuntijoiden osaamista voidaan hyödyntää etäyhteyksillä.”

Vaikka espoolaiset käyttävät omalla rahalla ostettavia terveyspalveluja eniten suomalaisista, vuosittain noin joka toinen espoolainen käyttää kunnallista terveysasemaa.

Jonotusajat kiireettömään hoitoon ovat Espoon terveysasemilla keskimäärin yli kolme viikkoa, mutta Mehiläiselle ulkoistetulla Matinkylän terveysasemalla alle viikon.

”Uskon, että muillakin asemilla päästään tähän uusilla toimintatavoilla.”

Seitsemän päivän hoitotakuu kiireettömään hoitoon on toteutettavissa, hän sanoo. Espoossa ei ole lääkäripulaa, vaikka joitakin vakansseja on täyttämättä tilaongelmien vuoksi.

”Terveyspalveluissa keskeistä on koko hoitotiimin hyvinvointi ja hyvät työolot. Me haluamme olla Suomen paras työnantaja.”

Vireillä oleva sote-uudistuskaan ei saa hillittyä Svahnia hermostumaan, vaikka uudistuksessa on Espoon kannalta yksi iso ongelma.

”Sen rahoitusmalli tekee suurista kaupungeista kriisikuntia. Siihen on saatava muutos”, hän huomauttaa.

Laskelmien mukaan Espoo menettäisi siirtymäajan jälkeen noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Se tekee 60 euroa asukasta kohden. Tämän päälle tulisivat muutokset valtionosuuksissa, mikä voisi kaksinkertaistaa menetyksen vuoteen 2030 mennessä.

Uudistuksessa Espoo muodostaisi Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa yhden kymmenen kunnan hyvinvointialueen. Yhteistyötä valmistellaan jo.

”Tätä yhteistyötä kannattaa rakentaa joka tapauksessa, tuli uudistus tai ei.”

Espoo on tunnettu ostopalvelujen laajasta käytöstä, ja Svahnin mielestä siitä on kaupunkilaisille paljon hyötyä.

”Yksityiset kirittävät julkista puolta tehostamaan tekemistään.”

Vanhusten kotihoidon ongelmat Espoossa nousivat muutama vuosi sitten valtakunnan julkisuuteen muun muassa hoitajien suuren vaihtuvuuden vuoksi. Svahnin mukaan virheistä on opittu, mutta kehitettävää riittää.

”Työhyvinvointiin panostamalla voidaan vähentää hoitajien vaihtuvuutta. Jos vanhuksen luona käydään monta kertaa päivässä, ihan työvuorojenkaan perusteella ei ole mahdollista, että hoitaja olisi joka kerta sama.”

Svahnin mukaan Espoossa saa vanhusten hoivakotipaikan noin kuukaudessa ja hoivapaikkoja on riittävästi suhteessa tarpeeseen.

Sote-palvelujen budjetti kasvaa väestön ikääntyessä joka vuosi, mutta isoja tasokorotuksia esimerkiksi vanhusten hoitoon hän ei pidä mahdollisina.

”Julkisen talouden kantokyky asettaa sille rajansa.”

Svahn vaikuttaa määrätietoiselta johtajalta, mutta hän varoittaa liiallisen työnteon vaaroista.

”Usein sanotaan, että johtajien pitää olla töissä 24/7. Minusta se on ihan älytöntä”, hän sanoo.

”Kannustaisin ihmisiä huolehtimaan vapaa-ajastaan ja omasta jaksamisestaan. Se on tärkeää varsinkin näin korona-aikana. Menkää ulos luontoon ja viettäkää aikaa läheisten kanssa!”

Svahn sanoo itse harrastavansa liikuntaa monipuolisesti – uusimpana lajina avantouinti.

Sanna Svahn

Syntynyt Järvenpäässä, asuu Espoossa.

Lääketieteen tohtori Tampereen yliopistosta. Väitöskirjan aiheena syövän genetiikka. Liikkeenjohdon Executive MBA-tutkinto Aalto-yliopistosta.

Työskennellyt Medonella lääkärinä ja johtajana 2004-2010, Attendolla aluejohtajana ja terveyspalvelujen johtajana 2010-2016, Espoon terveyspalvelujen johtajana 2017-2020.

Espoon perusturvajohtaja tammikuusta 2021 alkaen.

Naimisissa, kolme lasta.

Harrastaa liikuntaa ja lukemista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat