”Vähän joudutaan nipistämään” – Näin helsinkiläisten koulujen rehtorit kuvailevat säästöjen vaikutusta lasten arkeen - Kaupunki | HS.fi

”Vähän joudutaan nipistämään” – Näin helsinkiläisten koulujen rehtorit kuvailevat säästöjen vaikutusta lasten arkeen

Helsingin perusopetusjohtajan mukaan Helsingissä peruskoulujen määrärahat ovat pitkään olleet hyvät. Rahoitusta vähennettiin tänä vuonna, mutta sitä on lisätty tällä valtuustokaudella kaikkina aiempina vuosina.

Käpylän Yhtenäiskoulun rehtori Sari Solan kertoo, että koulun henkilöstöbudjetti pieneni tälle vuodelle merkittävästi.­

7.4. 2:00 | Päivitetty 7.4. 6:39

Osa Helsingin peruskouluista menettää tänä vuonna saamaansa rahoitusta edellisvuoteen verrattuna.

Kolme helsinkiläistä peruskoulun johtokunnan puheenjohtajaa kirjoitti asiasta HS:n mielipidesivulla viime viikonloppuna. Johtokunnan puheenjohtajat ovat huolissaan siitä, että koulujen budjettien leikkaaminen heikentää opetuksen laatua ja oppilaiden saamaa tukea.

HS haastatteli neljän helsinkiläiskoulun rehtoria siitä, miten säästöt vaikuttavat opetusjärjestelyihin.

Rehtoreiden mukaan budjettien pieneneminen näkyy ennen kaikkea niin sanottujen resurssiopettajien vähenemisessä. Resurssiopettajat tarkoittavat opettajia, jotka kiertävät eri luokissa auttamassa varsinaista luokan- tai aineenopettajaa.

Puistolan peruskoulun rehtori Juha Ruutila kertoo, että Puistolassa budjetti on tänä vuonna noin 100 000 euroa edellisvuotta pienempi.

”Meiltä olisi joka tapauksessa vähentynyt kaksi opettajaa oppilasmäärän takia. Vähän joudutaan nipistämään sekä rahoitusmallimuutoksen että toimialan leikkausten takia.”

Ruutilan mukaan oppilasryhmien koot nousevat leikkausten takia jonkin verran. Alakoulun puolella Puistolassa suurimmat ryhmät ovat 25 ja 27 oppilaan kokoisia. Yläkoulun puolella ryhmät ovat Ruutilan mukaan aiemmin olleet melko pieniä ja kasvavat nyt leikkausten myötä ”parinkympin hujakoille”.

Ruutilan mukaan ryhmäkokojen nostaminen ei ole katastrofi.

”Se on ihan toteutettavissa.”

Myöskään Malmin peruskoulun rehtori Lasse Latomäki ei koe, että budjetin muutokset vaikuttaisivat kovin paljon opetuksen järjestelyihin.

Malmin peruskoulussa on yli 700 oppilasta, ja Latomäen mukaan esimerkiksi oppilasryhmien määrää pohditaan joka vuosi. Käytännössä kyse on hänen mukaansa siitä, että päätetään, onko ryhmissä alle vai yli 20 oppilasta.

”Meillä tulee olemaan ihan normaaleja opetuksen järjestelyjä. Meillä on säästöistä huolimatta suhteellisen hyvä tilanne, mutta joissakin muissa kouluissa tämä voi näkyä enemmän”, Latomäki sanoo.

Helsingin kaupungin perusopetusjohtajan Outi Salon mukaan osalla kouluista ensi vuoden budjetti pienenee ja osalla kasvaa perusopetuksen rahoitusmallin vuoksi. Helsingissä tuli vuonna 2018 voimaan uusi rahoitusmalli, jossa aiemmin tuntikehyksiin perustuva rahoitusjärjestelmä muutettiin perustumaan oppilasmäärään.

Mallissa on ollut kolmen vuoden siirtymäaika, eli muutokset rahoituksessa on tehty asteittain. Rahoitusmalli ei pienentänyt peruskoulujen saamaa rahaa kokonaisuudessaan, vaan rahat siirtyvät kouluilta toisille.

Kaikissa kouluissa budjetin pienenemisessä ei kuitenkaan ole Salon mukaan kyse vain rahoitusmallista, vaan myös tämän vuoden rahoitusleikkauksista, jotka ovat perusopetuksen osalta noin 11 miljoonaa euroa. Salo käyttää leikkauksista termiä tuottavuus­toimenpide.

Tuottavuus­toimenpiteet tarkoittavat sitä, että perusopetuksen määrärahat pienenivät viime vuodesta. Koko kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahat kasvavat, mutta luvattu lisäraha ei riitä kattamaan muun muassa lapsien määrän lisääntymisestä johtuvaa kulujen paisumista.

Kaikkiin kouluihin säästöt eivät Salon mukaan kuitenkaan vaikuta. Osalla kouluista budjetti pysyy samana viime vuoden budjettiin verrattuna, osalla pienenee.

Salon mukaan osa kouluista on varautunut rahoitusmallin siirtymäkauden loppuun niin, että suurta pudotusta ei ole tullut. Se on tarkoittanut kouluille esimerkiksi sitä, että joitakin rekrytointeja, kuten resurssiopettajien palkkaamista, on jätetty aikaisemmin tekemättä.

Olisiko helsinkiläisten koulujen pitänyt paremmin varautua siirtymäkauden loppuun, jotta pudotus ei olisi tälle vuodelle niin iso?

”Koulut ovat varmasti tehneet parhaansa, kun tuottavuustavoitteet vielä tulivat päälle”, Salo sanoo.

Salon mukaan helsinkiläiset koulut eivät kuitenkaan edelleenkään ole suuressa pulassa budjettiensa kanssa.

”Jos vertaa kuusikkokuntiin [Suomen kuusi suurinta kaupunkia], niin Helsingin määrärahat ovat viime vuosina olleet erittäin hyvät. Tänäkin vuonna ollaan tuottavuustoimien jälkeen hyvässä tilanteessa.”

Tuottavuustoimilla tarkoitetaan käytännössä säästöjä, eli monessa koulussa esimerkiksi resurssiopettajien vähentämistä.

Johtokuntien puheenjohtajat olivat mielipidekirjoituksessaan eri kannalla. He kirjoittivat, että budjetit ovat aiheuttaneet ympäri kaupunkia ”huolta ja tyrmistystä”.

Salo ei halua ottaa kantaa siihen, onko huoleen ja tyrmistykseen aihetta.

”Se on totta, että näin isoja tuottavuustoimenpiteitä ei tällä valtuustokaudella ole tehty. Valtuustokauden aikana määrärahoja on muina vuosina lisätty, tänä vuonna vähennettiin”, Salo sanoo.

Käpylässä sijaitsevan Yhtenäiskoulun rehtori Sari Solan mukaan koulun henkilöstöbudjetti pieneni tälle vuodelle ”merkittävästi”.

Budjetin pieneneminen näkyy esimerkiksi niin, että mahdollisuudet käyttää erityisopettajien apua vähenevät, yli 30 oppilaan ryhmissä ei voida pitää enää toista opettajaa, ja luokkia voi harvemmin jakaa kahteen ryhmään opiskelemaan. Lisäksi avustajia tarvittaisiin Solan mukaan lisää, mutta se ei ole mahdollista.

”Avustajaresurssi tavallisilla luokilla on jo nyt hyvin pieni. Meillä on 350:tä yleisopetuksen oppilasta varten tällä hetkellä yhteensä vain yksi avustaja, jonka työaika on 25 tuntia viikossa. Mahdollisuuksia avustajaresurssin kasvattamiseen ei vuoden 2021 budjetin puitteissa ole”, Sola kertoo.

Maunulan ala-asteen koulussa budjetti on tänä vuonna 92 000 euroa pienempi kuin viime vuonna.

Koulun rehtori Taija Kiesi-Talpiaisen mukaan se tarkoittaa ainakin sitä, että kolme alle 20 oppilaan luokkaa mahdollisesti yhdistetään kahdeksi. Kiesi-Talpiainen pitää merkittävänä vaikutuksena myös sitä, että säästöjen takia niin sanottuja jakotunteja on vähemmän. Jakotunnit tarkoittavat sitä, että luokka on jaettu kahteen ryhmään, ja ryhmät saavat osan päivästä opetusta vain oman ryhmänsä kesken.

Lisäksi rahaa resurssiopettajien palkkaamiseen on vähemmän. Kiesi-Talpiaisen mukaan ensi vuonna saatetaan esimerkiksi palkata koulunkäyntiavustaja siinä missä aiemmin olisi palkattu resurssiopettaja.

Leikkaukset tehdään Kiesi-Talpiaisen mukaan kuitenkin tilanteessa, jossa resurssit ovat olleet pitkään hyvät.

”Tällä hetkellä asiat ovat kauhean mukavasti. Aiemmat vuodet ovat menneet aika helposti, että on voinut esimerkiksi palkata resurssiopettajia.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat