Ravintoloiden kurimus näyttää Helsingin seudulla lohduttomalta: ”Nyt on kaikki säästöt syöty” - Kaupunki | HS.fi

Ravintoloiden kurimus näyttää Helsingin seudulla lohduttomalta: ”Nyt on kaikki säästöt syöty”

Varsinaista ravintoloiden konkurssiaaltoa ei ole vielä tapahtunut, mutta viitteitä siitä näkyy jo. ”Moni ravintola elää velkojien hyvällä tahdolla”, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Ruokaravintola Wanda’sin ja pub Wasken omistava Toni Aalto ajaa ravintolasulun aikana lounaita asiakkaiden kotiin.­

12.4. 2:00 | Päivitetty 12.4. 9:57

Vielä reilu vuosi sitten Toni Aallolla oli syytä tyytyväisyyteen, innostukseen jopa.

Hänen omistamansa ruokaravintola Wanda’s oli ensimmäisten vuosien tappioiden jälkeen saatu voitolliseksi. Myyrmäessä sijaitseva ravintola oli valittu kolme kertaa peräkkäin vuoden vantaalaiseksi ravintolaksi.

Nyt vuoden ravintola -palkintoja on jo neljä, mutta tunnelmat ovat muuttuneet syvään huoleen. Säästöt on syöty ja lainaa haettu jo kahteen kertaan.

”Jos kesäkuun alusta ei saa suhteellisen vapaasti anniskella ja pitää ravintolaa auki, niin sitten en tiedä, miten käy”, Aalto sanoo.

Hallitus kertoi perjantaina, että ravintoloiden sulku puretaan huhtikuussa, mutta aukioloaikoja ja asiakaspaikkojen määrää tullaan rajoittamaan. Vielä ei ole selvillä, mitä tämä tulee käytännössä tarkoittamaan.

Julkisuudessa on kerrottu hallituksen kaavailemasta tiukimmasta suunnitelmasta, jossa anniskelu loppuisi kello 17 ja ravintolat tulisi sulkea kello 18. Matkailu- ja ravintolapalvelut ry (Mara) on kertonut pitävänsä tätä suunnitelmaa ravintoloiden kannalta tuhoisana.

Tällä hetkellä Wanda’s tarjoaa lounasta, jonka asiakkaat hakevat ravintolasta itse tai Aalto ja hänen yhtiökumppaninsa ajavat ruoan kotiinkuljetuksena. Jotta edes tämänkaltainen supistettu toiminta on mahdollista, täytyy keittiössä olla kokoaikaisesti palkattu kokki ja salin puolella osa-aikaisesti työskentelevä ravintolapäällikkö.

Aalto on laskenut, että palkkojen ja raaka-aineiden maksamisen jälkeen lounaasta jää käteen viikossa noin 100 euroa. Se ei paljon vuokran tai muiden kiinteiden kulujen maksussa auta, eivätkä omistajat pysty maksamaan itselleen palkkoja.

”Emmehän me ole pystyneet maksamaan kaikkia kuluja. Vuokranantajan kanssa ollaan neuvoteltu, että jos tuet tulevat täysmääräisinä, niin pystymme maksamaan maaliskuun ja huhtikuun vuokran. Muut kulut pystymme tällä hetkellä maksamaan vielä kuukauden eteen päin.”

Aallon ja hänen yhtiökumppaninsa tilanne kuvastaa tämänhetkisiä ravintola-alan näkymiä pääkaupunkiseudulla. HS kysyi viime viikolla ravintoloitsijoilta, millä keinoin heidän ravintolansa on selviytynyt koronavuodesta ja miltä tulevaisuus näyttää.

Vastauksia tuli yli 60. Suurin osa vastanneista ravintoloitsijoista omisti ravintolan pääkaupunkiseudulla, ja yrittäjät omistivat pääasiassa yhden tai korkeintaan muutaman ravintolan.

Ravintoloitsijoiden vastauksissa korostui epätietoisuuden aiheuttama huoli. Moni ravintoloitsija kertoi liiketoiminnalla olevan vielä mahdollisuudet kääntyä voitolliseksi, mutta epätietoisuus rajoitusten aikataulusta vaikuttaa esimerkiksi uskallukseen ottaa lainaa. HS ei julkaise vastaajien nimiä, mutta nimet ja vastaajien omistamat ravintolat ovat toimituksen tiedossa.

”Se tässä onkin ahdistavinta, että näkyvyyttä tulevaan ei ole. Kun tietäisi edes, kutsutaanko henkilökunta töihin huomenna (jotta voitaisiin avata 19.4. työlainsäädännön puitteissa) vai jatkuuko rajoitukset.”

”Tietämättömyys on pahinta juuri nyt - emme voi suunnitella mitään selvitäkseen tästä tilanteesta.”

Yrittäjien vastauksista kuultaa ahdistuksen tunne. Ravintoloitsijat kertoivat tilanteestaan muun muassa näin:

”Tulevaisuus näyttää epävarmalta, motivaatio toiminnan jatkamiselle on kadoksissa, harkitsen muuttoa ulkomaille sekä alan vaihtoa.”

”Haaveilen vapaudesta. Että joku tulisi ja ostaisi velkaisen kahvilani.”

Myös Toni Aallon mukaan epäselvyys tulevaisuudesta vaikeuttaa liiketoimintaa nyt kaikkein eniten. Rajoitusten purkamisen lisäksi epävarmuutta aiheuttaa se, kuinka paljon ja milloin yritys saa tukia. Se vaikuttaa siihen, uskaltaako pankin puoleen kääntyä vai ei.

”Kun olemme tienneet saavamme tukia, on ollut mahdollista ottaa lisää lainaa.”

Viime keväänä ravintoloiden sulusta johtuvat korvaukset hoidettiin Aallon mielestä sujuvasti.

”Tuet tulivat nopeasti, ja jäi hyvä fiilis. Minulla on ollut hirveä luotto siihen, että nämä hommat hoidetaan.”

Aalto ja hänen yhtiökumppaninsa avasivat viime kesänä ruokaravintolansa lisäksi Myyrmäkeen Pub Waski -nimisen olutpaikan, jota oli suunniteltu pitkään. Pubilla meni kesäkuukausina terassin ansiosta hyvin, mutta uuden paikan avaaminen leikkasi yrityksen saamia tukia.

Kustannustuet on sidottu liikevaihdon laskuun. Ison investoinnin myötä Aallon yrityksen liikevaihto kasvoi, vaikka ruokaravintolapuolella myynnit tippuivat alle puoleen. Aalto kertoo yrittäneensä selvittää asiaa netin välityksellä Valtiokonttorin kanssa, mutta vastaukseksi tuli hylkäyspäätös, joka oli robotin lähettämä.

”Silloin horjui usko koko systeemiin.”

Viime keväänä Aallon yritys sai ravintoloiden sulkukorvauksen lisäksi Business Finlandin kehittämistuen. Tukien kanssa laskettuna yritys teki viime vuonna tappiota 100 000 euroa. Kahtena edellisenä vuonna yritys teki voittoa noin 50 000 euroa.

Aallon mukaan yritys selviää, jos ravintolatoiminta vapautuu pian ja patoutunut kysyntä realisoituu kulutukseksi.

”Kaksi kolme vuotta maksellaan lainoja pois. Se on vielä ihan ok.”

”Mutta jos kuoppaa kaivetaan vielä syvemmälle, niin kohta se voi olla viisi vuotta.”

Toni Aalto on huomannut, että tällä hetkellä lounasta hakevat Wanda’sista muutkin, kuin ihan lähellä asuvat. ”Tuntuu, että monet haluavat vähän auttaa.”­

Kun Maran toimitusjohtajalta Timo Lapilta kysyy, miten pääkaupunkiseudun ravintoloilla nyt menee, tämä naurahtaa.

”Niin, adjektiivit alkavat loppua kesken.”

Lappi on pitkin epidemiaa puhunut siitä, että ravintoloiden tilanne on katastrofaalinen. Kun epidemia ja rajoitukset ovat jatkuneet, on ravintoloiden ahdinko vain askel askeleelta syventynyt: säästöt ovat olleet suurimmalla osalla loppu jo ajat sitten, ja yritykset ovat ottaneet velkaa paljon.

Vaikka rajoitukset saataisiin purettua nopealla aikataululla, on velkaisen ravintolan hidasta päästä takaisin jaloilleen, Lappi sanoo. Ravintola-alan yritysten kannattavuus on normaalioloissakin heikkoa: ne tekevät liikevaihdostaan voittoa keskimäärin 1–4 prosenttia. Tästä syystä pienille yritykselle ei ole myöskään päässyt kerääntymään isoja, satojentuhansien eurojen puskureita.

Ravintoloiden uudelleenavaaminen ei muutenkaan tule olemaan helppoa, Lappi sanoo.

”Isoin huoli on tällä hetkellä se, mistä saadaan rahat ensimmäisiin palkkoihin. Sitä rahaa ei ole ravintoloilla kassassa yhtään.”

Lapin on kuitenkin koronaepidemian aikana yllättänyt se, miten vähän ravintoloita on lopettanut. Maralle paras mittari lopettamisista on jäsenyyden purkaminen, ja sitä on Lapin mukaan edelleen tapahtunut hämmästyttävän vähän.

”Se kertoo siitä, että moni ravintola elää velkojien hyvällä tahdolla.”

Konkurssien vähyyteen on vaikuttanut väliaikainen lakimuutos, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Lakimuutos raukesi tammikuun lopussa, mutta tämänkin jälkeen konkurssiuhkaiset yritykset ovat saaneet uudella lakimuutoksella lisäaikaa hoitaa velkansa.

Tammi–helmikuun aikana yhdeksän ravintola-alan yritystä oli mennyt konkurssiin Helsingissä. Maaliskuun tietoja ei vielä ole saatavilla. Joka tapauksessa lopettaneiden yritysten määrä on todennäköisesti paljon isompi, koska vain pieni osa yrityksistä lopettaa konkurssin kautta.

Ravintola-alalla on myös paljon yrityksiä, jotka omistavat useamman ravintolan. Jos esimerkiksi saman ketjun viidestä ravintolasta kolme sulkee ovensa, se ei näy yrityksen kaatumisena.

Helsingin yrittäjien toimitusjohtajan Tiina Oksalan mukaan on joka tapauksessa nähtävissä, että ravintola-alan konkurssiluvut nousevat. Helmikuussa Helsingissä vireille laitetuissa konkurssihakemuksissa ravintola-ala oli ainoa ala, jolla konkurssihakemukset kasvoivat vuoden takaiseen nähden.

”Ravintola-alan yrityksistä konkurssiuhkaa kokee selvästi suurempi osa kuin yrityksistä keskimäärin. Jos ravintoloiden rajoitteet jatkuvat tiukkoina sulun päätyttyäkin, niin se merkitsee monelle yritykselle toiminnan loppumista, koska toimintaa ei saada liiketaloudellisesti kannattavaksi, ja kassat ovat jo tyhjiä”, Oksala sanoo.

Yksi ilman konkurssia lopettaneista helsinkiläisravintoloista on Annankadulla sijainnut vegaaniravintola Omnam. Ravintolan osakas Juha Javainainen kertoo, että liiketoiminnan mahdollisuudet yksinkertaisesti katosivat Omnamilta täysin.

”Kuin kangastus silmien edestä.”

Javanaisen mukaan ongelmaksi muodostui ensiksikin se, että Omnamin omistajat eivät itse ole ravintola-alan ammattilaisia. HS:n kyselyssä moni ravintoloitsija kertoi selvinneensä juuri sillä, että yrittäjät olivat alkaneet tehdä kaiken mahdollisen itse. Omnamin kohdalla tämä ei ollut mahdollista, vaan toimintaa piti edelleen pyörittää täysin palkatun henkilökunnan voimin.

Vegaaniravintola oli aiemmin saanut myös paljon catering-tilauksia sekä Helsingin kaupungilta että yksityisiltä ihmisiltä esimerkiksi häihin. Nämä tilaukset loppuivat käytännössä kokonaan.

Omnam sai kyllä kustannustukea, työllistämistukea ja hyvitystä viime kevään sulusta. Tuet eivät kuitenkaan juuri auttaneet tilannetta, koska Omnamin talous oli jo valmiiksi huonolla pohjalla. Edellinen tilikausi oli jäänyt hieman voiton puolelle, mutta tappiollisia tilikausia oli takana useampi.

Annankadulla sijainnut vegaaniravintola Omnam jouduttiin lopettamaan koronaepidemian seurauksena.­

Viimeinen niitti Javanaisen mukaan tuli loppusyksystä, kun kävi ilmi, että pikkujouluja ei vietetä. Pikkujoulukausi on perinteisesti ravintoloiden taloudelle piikki, jonka avulla eletään hiljainen alkuvuosi.

”Joulukuussa työeläkevakuutus- ja verovelkaa oli kertynyt 40 000 euroa. Katsoimme, että ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä, jos tilanne kestää vielä puoli vuotta.”

Yritys fuusioitiin joogakoulua pyörittävään emoyritykseen, ja liiketilan vuokraoikeussopimus myytiin. Konkurssia ei jouduttu tekemään, mutta Javanaisen mukaan Omnam on kuopattu lopullisesti.

Aiemmista talousvaikeuksista huolimatta ravintola olisi pystyssä ilman koronaa, Javanainen sanoo.

”Ehdottomasti. Ennen koronaa tilauskirjat olivat jo pullollaan kesän häitä ja ylioppilasjuhlia.”

Helsingistä tuskin löytyy kovin montaa ravintola-alan yritystä, joiden kohdalla koronavuotta voisi kuvailla menestykseksi. Jotkut ravintolat ovat kuitenkin pärjänneet olosuhteisiin nähden kohtuullisesti.

Kalevankadulla sijaitseva ravintola Passio onnistui tekemään voitollisen tuloksen viime vuonna. Kuvassa ravintola Passion omistajat Jussi Hukkanen (vas.) ja Jesse Vottonen.­

Kalevankadulla sijaitsevan ravintola Passion toinen omistaja Jussi Hukkanen kertoo, että yritys onnistui tekemään viime vuonna voitollisen tuloksen. Sen onnistuminen vaati yrittäjien oman ison työpanoksen, mutta suurin vaikutus on ollut ruoan kotiinkuljetuksella.

”Vuosi sitten keväällä tempaistiin pystyyn verkkokauppa, poikani oli siinä ”nörttipuolella” jeesaamassa. Ajoin kuljetukset pääasiassa itse.”

Tämän kevään sulun alkaessa ravintola avasi uuden verkkokaupan, joka on Hukkasen mukaan tehty aiempaa paremmalle alustalle. Nyt Passio on ulkoistanut kuljetuksen Droppx-nimiselle yritykselle. Se on Hukkasen mukaan toiminut hyvin.

”Oivallus on ollut nimenomaan se, että avattiin oma kauppa. Reagoimme nopeasti, ja ihmiset ovat löytäneet kaupan.”

Hukkanen kertoo myös, että yritys on saanut lisää rahoitusta ja joustoja vuokrien maksuajoissa. Aiempien vuosien hyvä tulos on myös auttanut koronavuodesta selviämistä.

Silti Passionkin tilanne on tiukka, siitä huolimatta että ravintola on pärjännyt verrattain hyvin.

”Nyt on kaikki säästöt syöty, ja kaikesta on kiristetty. Jos tämä jatkuisi kesän yli, niin

sitten kävisi huonosti.”

Oikaisu klo 9.56: Jussi Hukkasen nimi korjattu oikeaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat