”Onhan se masentava paikka” – Purkutuomion saanut kortteli yritetään pelastaa poikkeuksellisella hankkeella Itä-Pasilassa - Kaupunki | HS.fi

”Onhan se masentava paikka” – Purkutuomion saanut kortteli yritetään pelastaa poikkeuksellisella hankkeella Itä-Pasilassa

Itä-Pasilassa on purettu 1970-luvun kerrostaloja, ja suunnitteilla on uusia purkukohteita. Konsulttiyhtiön johtaja toivoo, että kaupungin purkuinto hyytyisi.

Solwersin toimitusjohtaja Leif Sebbas sanoo, että rakennukset tulisi säästää siltä osin kuin mahdollista.­

15.4. 2:00 | Päivitetty 16.4. 15:06

”Pasila, onhan se arkkitehtuuriltaan masentava paikka.”

Näin sanoo rakennusalan konsulttiyhtiön Solwersin hallituksen puheenjohtaja Leif Sebbas.

Solwers suunnittelee projektia, joka olisi Sebbasin mukaan omiaan virkistämään Itä-Pasilan ilmettä. Yhtiö haluaa myllätä uusiksi Asemapäällikönkadun, Junailijankujan, Junailijanaukion ja Sähköttäjänkadun välisen korttelin.

Korttelissa on kaksi taloa, toinen korkea ja toinen matala kerrostalo, ja ne luokitellaan virallisesti yhdeksi rakennukseksi. Rakennus sijaitsee parin sadan metrin päässä Pasilan asemasta.

Rakennus ehti saada kaupungilta purkutuomion. Solwers aikoo kuitenkin saneerata sen.

Perinpohjaisessa saneerauksessa muun muassa rakennuksen julkisivu menisi uusiksi, mutta betoninen runko on tarkoitus säilyttää niin suurelta osin, kuin mahdollista.

”90 prosenttia rungosta saadaan säästettyä. Se on aikamoinen määrä betonia”, Sebbas sanoo.

Saneerauksen kantava periaate on kiertotalous. Sebbasin mukaan on ekologisempaa säästää talon runko, kuin purkaa huonossa kunnossa oleva talo kokonaan ja rakentaa tilalle uusi.

”Kiertotalouden ajatukseen ei sovellu se, että puretaan pois betonia satoja tonneja.”

Helsingin kaupunginhallitus myönsi vuosi sitten Solwersille suunnitteluvarauksen kortteliin.

Tällä hetkellä vireillä on rakennusluvan hakeminen saneeraukselle. Lisäksi projektin toteuttaminen vaatii kaavamuutoksen, sillä Solwerisin suunnitelma on laajentaa rakennusta. Kaavamuutoshakemus ei ole kaupungin mukaan vielä saapunut, ja kaavaprosessi on alkuvaiheissaan.

Saneerattavan rakennuksen omistaa Helsingin kaupungin asunnot (Heka), ja siinä toimii tällä hetkellä Vailla vakinaista asuntoa ry:n (VVA) ylläpitämä asunnottomien asuntola. VVA:n vuokrasopimus loppuu kesäkuun lopussa.

Rakennus on tarkoitus saneerata sekä toimistoiksi että asunnoiksi. Toimistoihin tulisi vuokralaiseksi Solwers itse 300 työntekijänsä kanssa.

Asuntoja suunnitelmissa on noin 70. Joka toisesta talon välipohjasta aiotaan purkaa osa pois, jolloin asunnoista saadaan loft-asuntoja. Sebbasin mukaan purettavia rakennusosia aiotaan hyödyntää mahdollisimman paljon paikan päällä samalla työmaalla.

Rakennuksen ulkoseinät on tarkoitus pinnoittaa, sillä betoni on heikentynyt vuosien mittaan. Pinnoitteen tulee olla säänkestävää materiaalia, kuten peltiä. Esimerkiksi puu vaatisi liian paljon huoltoa.

”Puuta käytetään paljon rakennuksessa sisällä, mutta ulospäin se ei välttämättä näy.”

Talon katolle tulee kasvihuoneita ja asuntoihin on tarkoitus rakentaa parvekkeet.

”Ulkoasuun tulee mahdollisimman paljon vihreää.”

Saneerattavassa korttelissa on yksi korkea ja yksi matala talo. Ne lasketaan virallisesti yhdeksi rakennukseksi.­

Rakennuksen katolle suunnitellaan kasvihuoneita. Kasvihuoneen antimia käytettäisiin samassa talossa sijaitsevassa lounasravintolassa.­

Kiertotalous on paljon muutakin, kuin betonirungon hyödyntämistä, Sebbas sanoo.

Itä-Pasilan korttelissa tavoiteltaisiin energiatehokkuutta. Se tarkoittaa sitä, että hukkalämpöä pyritään ottamaan talteen mahdollisimman paljon. Tulevassa korttelissa toimisi yrityksiä, joiden hukkalämmöillä lämmitettäisiin asunnot. Myös viemäreiden kautta hukkaan menevä lämpö hyödynnettäisiin lämmön talteenotolla.

Suunnitteluvarauksessa edellytetään, että jalankulkuympäristöä tulee elävöittää sijoittamalla Asemapäällikönkadun varteen liiketiloja.

Sebbasin mukaan katutasoon on suunnitteilla viidestä kuuteen liiketilaa. Niitä voisivat olla esimerkiksi leipomo, pesula, vihanneskauppa ja kahvila.

Vastaavanlaisesta, katutasolle levittäytyvästä kaupunkia haikaillaan Suomessa usein, mutta toistaiseksi vihanneskauppoja ja espressobaareja ei Helsingissä ole juuri nähty.

Sebbas kuitenkin uskoo, että liikkeille löytyisi asiakkaita, koska kortteli sijaitsee liikenteen kannalta vilkkaalla paikalla. Hän uskoo, että uudenlainen rakentaminen toisi alueelle myös sellaisia ihmisiä, jotka arvostaisivat kiertotaloutta hyödyntävien yritysten läsnäoloa.

Halpaa ei näin perinpohjainen saneeraaminen ole, Sebbas kertoo.

”Tämä maksaa saman verran kuin uuden rakentaminen.”

Rakennukset pitäisi Sebbasin mukaan kaupungissa kuitenkin säästää niin isolta osin, kuin mahdollista. Hän toivoo, että into purkaa vaihtuisi vanhan muokkaamiseen.

”Jos, ajatellaan kiertotaloudellisesti, Pasila on uudelleenkäytettävien rakenneosien resurssipankki. Sitä ei hyödynnetä tällä hetkellä, vaan laitetaan ennemmin dynamiittia alle. Käyttökelpoisia runkoja tuhotaan.”

Itä-Pasilassa on vireillä useita hankkeita, joissa olemassa oleva talo aiotaan purkaa ja tilalle rakentaa uutta. HS kertoi vuosi sitten, kiinteistöjen omistajat Itä-Pasilassa ovat viime vuosina lähestyneet kaupunkia erilaisin kaavamuutostoivein.

Helsingin kaupungin projektinjohtaja Päivi Ahlroos kertoo, että tällä hetkellä vireillä on hankkeet osoitteissa Opastinsilta 1, 2 ja 8. Niissä kaikissa rakennukset aiotaan purkaa, ja tilalle aiotaan rakentaa asuintaloja tai hybridirakennuksia.

Jo aiemmin on purettu kokonaisen korttelin kokoinen toimistotalo osoitteesta Asemamiehenkatu 3.

Ahlroosin mukaan kaupungilla ei kuitenkaan ole mitään linjausta siitä, että Itä-Pasilaa systemaattisesti purettaisiin.

”Kyse on yksittäisistä tonteista. Niitä nousee esiin tarpeiden mukaan, paljon on omistajista kiinni.”

Ahlroosin mielestä Solwersin idea rakennuksen mahdollisimman laajasta säilyttämisestä on hyvä,

”Se on oivallinen tapa rakentaa, mikäli kohde sen sallii. Rakenteiden pitää olla sellaisessa kunnossa, että ne kestävät vielä tulevat vuodet.”

Purkaminen on Ahlroosin mukaan monissa paikoissa järkevää juuri siksi, että osa rakenteista alkaa olla huonossa kunnossa. Hän myöntää, että perusteellinen saneeraaminen olisi kuitenkin ainakin osittain purkamista ekologisempaa.

”Se pitää varmasti osin paikkansa, mutta purettavaa materiaalia voi kuitenkin uudelleenkäyttää.”

Ahlroosin mukaan osa Itä-Pasilan rakennuksista ei yksinkertaisesti sovellu nykyisiin vaatimuksiin. Alueella on esimerkiksi paljon 1970-luvulla rakennettuja, yksittäisistä pienistä huoneista koostuvia toimistoja, joita yritykset eivät enää suosi.

”Tarpeet muuttuvat ajassa, ja vanhat rakennukset eivät aina ole toimivia tämän ajan tarpeisiin.”

Oikaisu pe 16.4. klo 15.06: Saneerattava kortteli sijaitsee Asemapäällikönkadun, Junailijankujan, Junailijanaukion ja Sähköttäjänkadun välissä. Jutussa luki aiemmin Ratavartartijankatu Sähköttäjänkadun sijaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat