Helsingin Katajanokalle on nousemassa Suomen ensimmäinen hiili­neutraali rakennus, vaikka sen tarkka määritelmä puuttuu yhä - Kaupunki | HS.fi

Helsingin Katajanokalle on nousemassa Suomen ensimmäinen hiili­neutraali rakennus, vaikka sen tarkka määritelmä puuttuu yhä

Ruotsissa ensimmäisille rakennuksille on myönnetty sertifikaatti hiilineutraaliudesta. Suomessa ensimmäiset rakennukset tavoittelevat hiilineutraaliutta, vaikka sen tarkka määritelmä yhä puuttuu.

Stora Enson uudesta pääkonttorista järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien ehdotus nimeltä Spring. Pääkonttorista halutaan hiilineutraali.­

26.4. 2:00 | Päivitetty 26.4. 6:26

Viime kesänä Gotlannin saarelle Visbyhyn valmistunut Lidlin myymälärakennus sai ensimmäisenä Swedish Green Building Councilin (SGBC) NollCO2-sertifikaatin. Sitä voidaan nyt kutsua Ruotsin ensimmäiseksi hiilineutraaliksi rakennukseksi eli rakennukseksi, jonka hiilijalanjälki on nolla koko sen elinkaaren ajalta.

Hiilineutraalius johti valintaan vuoden rakennukseksi kaupan ja teollisuuden kategoriassa. Byggindustrin-lehden vuosittain järjestämän kilpailun palkinto tuli juuri hiilineutraaliuden vuoksi.

Suomessa hiilineutraaleiksi luokiteltuja rakennuksia ei vielä ole. Ensimmäisen tittelistä kisaavat ainakin Helsingin Katajanokalle rakennettava uusi Stora Enson pääkonttori sekä Etelä-Karjalan Imatralle suunniteltu urheiluhalli.

Ongelma on kuitenkin se, että Pohjanlahden tältä puolelta hiilineutraalin rakennuksen määritelmä vielä toistaiseksi puuttuu. Kestävän rakentamisen yhteistyöverkosto Green Building Council Finland (FIGBC) on luonnostelutyössä pitkällä, mutta se odottaa, että ympäristöministeriö saa valmiiksi rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmän.

”Kun hiilineutraalin rakennuksen määritelmä nojaa ympäristöministeriön menetelmään, vältämme tuplamäärittelyt”, sanoo Tytti Bruce-Hyrkäs, joka on FIGBC:n vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtaja ja Granlundin hiilineutraaliuspalveluiden vetäjä.

Suurista linjoista vallitsee yksimielisyys, ja ne ovat pääpiirteittäin sitä, mitä hiilineutraalilta rakennukselta Ruotsissakin vaaditaan. Rakennustuotteiden valmistuksesta ja rakentamisesta aiheutuvat sekä käytönaikaiset päästöt pitäisi painaa mahdollisimman alas, rakennuksen hiilikädenjälki eli potentiaaliset ilmastohyödyt pitäisi kasvattaa mahdollisimman suureksi.

Jos hiilikäden­jälkeä ei saada hiilijalanjäljen suuruiseksi, erotus on katettava ulkoisella kompensaa­tiolla.

Suomessa tavoite on kuitenkin Ruotsia laajempi erityisesti hiilikädenjäljen määrittelyssä.

”Ruotsissa on tehty niin, että hankkeen päästöjä vähentävinä ilmastohyötyinä huomioidaan uusiutuvan energian myynti ulos, toisen rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ja ulkoiset kompensaatiot, kaikki muu on rajattu ulos. Meillä yritetään ajatella enemmän sitä, miten rakennus itse voi tuottaa ilmastohyötyä”, Bruce-Hyrkäs sanoo.

Suurimpia kysymyksiä on, kuinka voidaan varmistua siitä, että lasketut päästöhyödyt aidosti vähentävät ilmastovaikutuksia. Esimerkiksi puutuotteisiin ei synny hiilivarastoa, mikäli metsänhoito ei ole kestävällä tasolla ja metsään sitoutuneet päästöt vähenevät samanaikaisesti.

Bruce-Hyrkäs uskoo, että Suomessakin on jossain vaiheessa olemassa hiilineutraalin rakennuksen sertifikaatti. Sitä ei kuitenkaan olla vielä laatimassa, ja sitä tär­keämpänä hän pitää tässä vaiheessa läpinäkyvyyden lisääntymistä.

”Kaikki haluavat olla hiilineutraaleja ja moni sanookin olevansa. Jää kuitenkin hämäräksi, mitä siellä taustalla on ja mihin se perustuu. Hiilineutraalin rakennuksen määritelmän tarkoituksena on kertoa, mitä ainakin pitäisi tehdä ja kuinka siitä tulisi kommunikoida, kun lähtee tavoittelemaan hiilineutraaliutta.”

Samalla Bruce-Hyrkäs painottaa eroa hiilineutraalin rakennuksen ja hiilineutraalin rakennuksen käytön välillä. Hiilineutraalissa rakennuksen käytössä rakennuksen vuotuisen energiankäytön hiilijalanjälki on nolla. Hiilineutraalissa rakennuksessa hiilijalanjälki on nolla koko rakennuksen elinkaaren ajalta.

”Kun puhutaan hiilineutraalista rakennuksesta, täytyy huomioida koko elinkaari”, Bruce-Hyrkäs sanoo.

Vaikka rakennuksen pyrkisi rakentamaan niin vähäpäästöisesti kuin mahdollista, sen rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuu päästöjä. Todennäköisesti niitä ei kateta hiilikädenjäljellä, vaan jonkinlainen ulkoinen kompensaatio on välttämätön jokaisessa rakennushankkeessa.

”Juuri tämän vuoksi ha­luamme lisätä läpinäkyvyyttä siinä, miten alas päästöt on saatu. Haluamme välttää tilanteita, joissa päästöjä ei lainkaan pyritä vähentämään vaan ostetaan vain ulkoista kompensaatiota”, Bruce-Hyrkäs sanoo.

Metsäjätti Stora Enson pääkonttorin lisäksi Katajanokalle kaavailtuun, ilmastoystävälliseksi suunniteltuun rakennukseen tulee hotelli ja muita toimitiloja. Sen omistaa ja rakennuttaa työ­eläkeyhtiö Varma.

Lue lisää: Tällainen puurakennus nousee paraatipaikalle Katajanokalle – tilat muun muassa hotellille ja Stora Enson pääkonttorille

Stora Enson mukaan Katajanokan Laituriksi nimetyn rakennuksen hiilijalanjäljen on tarkoitus olla koko elinkaaren ajalta nolla. Rakennusmateriaalina käytetään massiivipuuelementtejä, jotka itsessään auttavat yhtiön mukaan vähentämään ilmaston lämpenemistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Rakennuksen mahdollistava asemakaava on tällä hetkellä Helsingin poliittisessa päätöksenteossa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat