Pientalojen asukkaat saamassa merkittävän poliittisen voiton Espoossa – Nämä alueet saattavat säästyä tiivistämiseltä - Kaupunki | HS.fi

Pientalojen asukkaat saamassa merkittävän poliittisen voiton Espoossa – Nämä alueet saattavat säästyä tiivistämiseltä

Pienellä Saarniraivion asuinalueella odotetaan edelleen, että rakentamista rajoitettaisiin myös siellä.

Saarniraivion asuinalue rakennettiin kokeilukohteeksi. Alueella haluttiin kokeilla, kuinka tiivis pientaloalue on mahdollista rakentaa. Hannu ja Toini Riitalan tontti on noin 600 neliötä.

26.4. 16:52 | Päivitetty 26.4. 17:14

Asukkaiden huoli asuinalueidensa tiivistymisestä näyttää tepsivän: pientaloalueilla herännyt huoli uudesta rakennuskannasta on taivuttamassa poliittiset ryhmät tekemään merkittäviä kevennyksiä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotukseen.

Kevennykset koskevat lukuisia pientaloalueita Espoon keskuksen ja Kehä III:n varrella.

Jos Espoon kaupunginhallitus myöntyy kaupunkisuunnittelulautakunnan kaavamuutoksiin pientaloalueilla, kaavamuutoksista on kuultava alueiden asukkaita. Se voi tarkoittaa kaavan viivästymistä tai joidenkin osien rajaamista tässä vaiheessa pois kaavasta.

Yksi lukuisista alueista, missä kaupungin kaavasuunnitelmat ovat herättäneet paheksuntaa, on Espoon keskuksen kupeessa sijaitseva Saarniraivio. Siellä asukkaat kokevat, että heitä kohdellaan eri tavoin kuin muita espoolaisia pientaloalueiden asukkaita.

Hannu Riitalan kotitalo Saarniraiviossa sijaitsee tiiviisti rakennetun Espoon keskuksen vieressä.

Saarniraivio sijaitsee metsikön suojaamalla alueella melko lähellä Espoon rautatieasemaa. Asukkaita on niin vähän, että kaikki tuntevat toisensa.

Saarniraivio on uudessa yleiskaavassa muutettu pientaloalueesta erittäin tehokkaan rakentamisen alueeksi. Uusi kaava antaisi kaupungille teoriassa mahdollisuuden rakentaa alueelle esimerkiksi kerrostaloja, ainakin joskus kaukana tulevaisuudessa.

Ihmetystä lisää se, että tien toisella puolella sijaitsevat Saarniraivion kaltaiset asuinalueet Furubacka ja Kaupunginkallio on jätetty uudessa kaavassa väljiksi pientaloalueiksi. Kaikki nämä alueet sijaitsevat melko lähellä Espoon keskuksen rautatieasemaa.

Kaavamerkintä häiritsee Saarniraivion asukkaita, sillä sen epäillään vaikuttavan oman asunnon arvoon.

Saarniraivion alkuperäisasukkaat ja naapurukset Laila Piironen ja Hannu Riitala ihmettelevät, mitä suunnitelmia kaupungilla on alueelle ja mitä se tarkoittaa heidän asunnolleen.

”Koti on yleensä se ihmisen suurin omaisuus ja sijoitus. Se on myös meille iso asia, mutta nyt tuntuu, että koko elämäntyö valuu hukkaan. Eihän kukaan osta asuntoa, jos taustalla on näin suuria epävarmuustekijöitä”, Hannu Riitala sanoo.

Epävarmuutta lisää uuden kaavan lisäksi se, että alueella monien kodit on rakennettu kaupungin vuokratontille. Niiden vuokrasopimukset päättyvät noin 25 vuoden kuluttua. Tontin voi lunastaa, mutta se maksaisi noin 115 000–130 000 euroa.

Espoon Saarniraivion pientaloalue rakennettiin aikoinaan mahdollisimman tiiviiksi omakotitaloalueeksi. Riitalat ovat tyytyväisiä tehokkaaseen tonttiinsa.

Espoon kaupunki on useaan otteeseen sanonut, ettei tehokkaan rakentamisen mahdollistaminen tarkoita, että sitä aiotaan toteuttaa kaikkialla.

Todelliset ratkaisut tehdään asemakaavoituksen yhteydessä myöhemmin. Saarniraivio säilyy toistaiseksi pientaloalueena, ellei sitä ryhdytä asemakaavoittamaan. Kaupunki ei ”pakkokaavoita”, vaan aloite kaavamuutoksessa on asukkaalla, sanoo Espoon kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen. Yleiskaava vaikuttaa sitten vasta uuteen asemakaavaan.

”Ymmärrän asukkaiden huolen, mutta toivon, että he voivat nukkua yönsä hyvin. Yleiskaava ei muuta pientaloaluetta kerrostaloalueeksi, eikä yleiskaava vaikuta asuntokauppaa hidastavasti.”

Eniten Saarniraivion asukkaita korpeaa heidän eriarvoinen asemansa muihin kaavoitusalueisiin nähden.

”Tässä vallitsee hirveä epätasa-arvo. Meitä ei kohdella samoin kuin muita”, Piironen sanoo.

Hokkanen ei osaa arvioida Saarniraivion ja tien toisella puolella tietä sijaitsevien asuinalueiden erilaista kohtelua.

”En osaa ottaa tuohon kantaa. Jossainhan sen kaava-alueen raja aina on.”

Nyt kevennyksiä ollaan tekemässä monille huomattavasti Saarniraiviota väljemmille asuinalueille.

Yleiskaava on aiheuttanut useiden alueiden asukkaissa suurta huolta, sillä monet Kehä III:n tuntumassa sijaitsevat Espoon asuinalueet ovat erittäin väljiä kylämäisiä omakotitaloalueita, joita rajaavat metsä- ja luontoalueet. Niiden luonteeseen kuuluu väljyys ja luonnonläheisyys.

”Jos ajattelee näitä väljästi rakennettuja alueita, onko se niin paha, jos pientaloalueelle rakennetaan lisää pientaloja?” Riitala kysyy.

Alueiden lopullinen kohtalo on vielä auki, mutta Espoon poliittiset ryhmät neuvottelevat parhaillaan mahdollisista muutoksista. On todennäköistä, että rakentamista kevennetään useilla asuinalueilla Kehä III:n tuntumassa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kevensi jo rakentamista esimerkiksi Miilukorvessa, Karhusuolla, Tollinmäessä, Bembölessä, Viiskorvessa sekä Mikkelässä ja Muuralassa. Nämä muutokset saattavat mennä nyt läpi osin myös kaupunginhallituksessa.

Suunta on selvästi väljemmässä tai ainakin pienimuotoisessa ja matalassa rakentamisessa. Sen sijaan raidelinjauksen osalta kaava on säilymässä alkuperäisessä muodossaan siitä huolimatta, että Myntinmäki ja mahdollisesti myös Hista joudutaan todennäköisesti irrottamaan kaavasta.

Nämä muutokset voivat muuttaa koko yleiskaavan luonnetta. Luultavimmin kaava jää jälkeen asukastavoitteistaan, 60 000 uudesta asukkaasta.

Lue lisää: ”Espoossa on meneillään myllerrys, jonka väitetään uhkaavan jo koko espoolaista elämäntapaa”

Kevennyksistä ja lopullisesta esityksestä neuvotellaan poliittisten ryhmien kesken, ja esitys voi vielä muuttua ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Lopullinen päätös kaavasta tehdään kuitenkin kaupunginvaltuustossa.

Yleiskaavan tavoitteet ovat noin 30 vuoden päässä. Sen tarkoituksena on Hokkasen mukaan mahdollistaa tehokkaampi kaupunkirakenteen tiivistäminen siellä, missä se on järkevää.

Jos yleiskaavan tavoitteet vesittyvät, se rajoittaa kehittämisen mahdollisuuksia.

”Mielestäni voi miettiä myös, mitä järkeä on tehdä yleiskaavaa, jos sen tarkoituksena on vain sementoida nykytilanne”, kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen sanoo.

Espoo kasvaa vuosittain noin 4 000–5 000 uudella asukkaalla, eikä tahti ei ole hiljenemässä, Hokkanen sanoo. Uudet asukkaat on sijoitettava jonnekin.

”Olemme osa metropolialuetta, ja siksi on mietittävä, miten väkimäärä on järkevä sijoittaa. Siksi on tiivistettävä”, Hokkanen arvioi.

”Jos me lähtisimme siitä, että voimme rakentaa vain pientalomattoa, ei se näillä asukasmäärillä ole mahdollista. Sitä varten pitäisi rakentaa pientaloalueeksi Nuuksiokin, eikä sitä varmasti kukaan halua.”

Espoon kaupunginhallitus käsitteli pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa maanantaina. Kaupunginhallitus ei vielä hyväksynyt kaavaa vaan antoi ohjeita sen jatkovalmisteluun.

Poliitikkojen tavoitteena on edelleen, merkittävistä muutoksista huolimatta, saada uusi kaava hyväksyttäväksi niin suurelta osin kuin mahdollista ennen kesäkuun kuntavaaleja. Uudesta yleiskaavasta päättää lopullisesti Espoon kaupunginvaltuusto.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat