Husin sairaalassa synnyttänyt äiti kertoo kätilöiden kiireestä: ”En uskaltaisi enää” - Kaupunki | HS.fi

Husin sairaalassa synnyttänyt äiti kertoo kätilöiden kiireestä: ”En uskaltaisi enää”

Husin kätilöiden mukaan kiire sairaaloissa on jo riski synnyttäjille. Hus kiistää kiireestä johtuvat vaaratilanteet.

Synnyttäjien määrä naistenklinikalla on noussut kätilöopiston sulkemisen jälkeen. Syntyvien lapsien määrä pääkaupunkiseudulla on myös lisääntynyt.­

28.4. 16:56

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) kätilöt julkaisivat HS:ssä viikonloppuna mielipidekirjoituksen, jossa he kertoivat kiireen alla tehtävästä kätilötyöstä ja henkilöstöpulasta. Kuormituksen vuoksi moni kätilö on jopa vaihtanut alaa. Tämä vähentää jo valmiiksi liian vähäisiä henkilöstöresursseja.

Kätilöt kertoivat kokevansa, että kiire vaarantaa jopa synnyttäjien ja vauvojen terveyden, eikä synnyttäjille voida antaa turvallista synnytyskokemusta.

Eräs viime syksynä Helsingin naistenklinikalla synnyttänyt nuori äiti kertoo HS:lle synnytyskokemuksen muuttuneen viimeisten vuosien aikana rajusti. Hän synnytti ensi kertaa 2010-luvun alussa ja raskausmyrkytyksestä huolimatta synnytyskokemus oli turvallinen ja hallittu. Tällä kertaa kokemus oli varsin erilainen.

”Minulle jäi aiemmasta synnytyksestä turvallinen olo, he hoitivat kaiken todella hallitusti. Se oli aivan eri paikka, kuin mihin me nyt jouduimme”, hän kertoo.

Synnytysten määrä Naistenklinikalla on noussut vahvasti sen jälkeen kun Kätilöopisto suljettiin syksyllä 2017 sisäilmaongelmien vuoksi. Vuonna 2016 Naistenklinikalla syntyi 2 624 vauvaa, vuonna 2019 8 545. Tänä vuonna synnytysten määrän on ennustettu kasvavan entisestään.

Nainen ei voi esiintyä jutussa omalla nimellään, sillä synnytykseen liittyvä potilasvahinkolautakunnalle tehty selvityspyyntö synnytyksen aikaisista tapahtumista on yhä kesken.

Synnytysaamu lähti naisen mukaan käyntiin normaalisti. Kiire ja ruuhka synnytyssaleissa kävivät kuitenkin päivän aikana selkeästi ilmi.

”Aamun aikana meitä varoiteltiin, että sinä päivänä oli varattu tosi paljon käynnistyksiä. Kätilöt kertoivat, että päivän mittaan synnytyssalit tulevat täyttymään”, hän kertoo.

Niin myös kävi. Nainen kokee, että käynnistyshuoneesta ei meinannut päästä millään siirtymään synnytyssaliin.

Hänen mukaansa kätilöt kertoivat, että välillä potilaat joutuvat synnyttämään käynnistyshuoneisiinkin, jos tilaa ei ole muualla.

Nainen kertoo, että hän ja hänen miehensä joutuivat useaan kertaan päivän aikana vaatimaan apua ja siirtämistä synnytyssaliin. Synnytyksen edistämiseksi hänelle ehdotettiin kävelyä ja lämpimässä suihkussa käymistä, vaikka supistukset olivat jo todella kivuliaita.

”Olin yksin suihkussa ilman mitään kivunlievitystä. Siinä kohtaa paljastui, että siellä ei ollut synnytyssalia mihin mennä. Pelkäsin, että vauva syntyy suihkuun”, hän kertoo.

Lopulta hän pääsi synnytyssaliin.

Nainen kertoo, että jossain kohtaa vauvan syke ja hänen oma kuumeensa nousivat niin korkeaksi, että sektion mahdollisuutta pohdittiin.

Kätilö joutui valvomaan kolmea synnytystä samaan aikaan. Nainen kertoo jääneensä aivan synnytyksen loppuvaiheessakin pitkäksi aikaa ilman henkilökunnan apua. Tilanne vaikutti potilaan näkökulmasta turvattomalta ja kaoottiselta.

Eikä kiire loppunut vauvan syntymään.

”Heti kun vauva oli ulkona, seuraava synnyttäjä oli tulossa.”

Synnytyksen jälkeen paljastui, että nainen oli saanut päivän aikana vaikean kohtutulehduksen.

Kohtutulehduksen vuoksi nainen joutui syömään synnytyksen jälkeen seitsemän eri antiobioottikuuria kahden kuukauden ajan.

Vauva oli kärsinyt synnytyksen aikana hapenpuutteesta. Lääkäri kertoi, että vauva oli ollut synnytystilanteessa ahdingossa vähintään tunnin.

Husilla työskentelevä kätilö kertoi HS:lle maanantaina, että kätilöt joutuvat osallistumaan moneen samassa vaiheessa olevaan synnytykseen samaan aikaan.

”Nyt ei pysty välttämättä jakamaan niin, että olisi kaksi synnyttäjää, jotka ovat eri vaiheessa”, kätilö kertoi.

Lue kätilön haastattelu: Husin kätilöiden mukaan turvallista synnytystä ei voida taata kaikille, ylihoitaja kiistää: ”Se on aika rajusti sanottu”

HS:lle haastattelun antanut Naistenklinikalla synnyttänyt nainen ihmettelee, että samaan aikaan nuoria kannustetaan hankkimaan lapsia, mutta synnytyskokemuksista tulee traumaattisempia.

”En uskaltaisi itse enää tämän kokemuksen jälkeen synnyttää Hus-alueella.”

Suomen kätilöliiton puheenjohtajan Katriina Bildjuschkinin mukaan turvallisen synnytyksen takaaminen ja siihen riittävien resurssien turvaaminen on arvokysymys.

”Kätilökysymys on naiskysymys. Jos emme arvosta synnyttäviä naisia, silloin emme resursoi”, sanoo Bildjuschkin.

Synnyttäjälle stressin aiheuttaminen ei ole pelkästään henkisesti raskasta, vaan se vaarantaa koko synnytyksen.

”Jos ei ole turvallinen olo, stressihormonit nousevat. Ne ovat synnytyshormonin pahin vihollinen”, kertoo Bildjuschkin.

HS:n haastatteleman naisen tarina on yhden ihmisen kokemus yhdestä kiireisestä päivästä Naistenklinikalla. Bildjuschkinin mukaan kätilöresursointi on kuitenkin ollut niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa liian vähäistä jo vuosia. Resurssien vähentäminen on johtanut siihen, että kätilöiden työolot ovat huonontuneet, ja monet siirtyvät toisiin tehtäviin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on palkannut useita kätilöitä sairaanhoitajiksi.

”Kätilö ei voi olla yhden synnyttäjän kanssa niin paljon, kuin hän haluaisi. Se ei ole yksittäisen kätilön syy, joka yrittää selvityä arjesta. Se on iso, rakenteellinen ongelma.”

Bildjuschkinin mukaan tällä hetkellä synnytyssairaaloiden resursointi pyrkii minimoimaan hetket, jolloin synnytyssaleja on tyhjillään ja kätilöjä ilman synnyttäjiä.

Tehokkuusvaatimuksesta pitäisi synnytysten kohdalla joustaa, sillä niiden aikataulua ja edistymistä ei pystytä ennakoimaan. Toisin sanoen päättäjien pitää Bildjuschkinin mukaan hyväksyä se, että hiljaisina päivinä jokainen sali ei ole täynnä jokaisena hetkenä. Vain niin voidaan varmistaa se, että sairaalassa on aina tilaa synnyttäjille.

”Synnytystoiminta on viimeinen toiminta, jossa pitää katsoa, että jääkö viivan alle jotain. Puhe lapsimyönteisyydestä on turhaa, jos ei oteta huomioon lapsen ensimmäisiä päiviä, jotka alkavat siten, että perhe on peloissaan ja pahoilla mielin.”

HS haastatteli tiistaina Husin naistentautien ja synnytysten ylihoitaja Katja Koskista. Koskisen mukaan työvoimapula ei ole aiheuttanut Husin synnytysyksiköissä vaaratilanteita.

”Meillä on edelleen turvallista synnyttää, ja suurimmassa osassa vuoroja asiat saadaan tehtyä hyvin”, Koskinen sanoo.

Naistenklinikalla tai Espoon sairaalan synnytysyksikössä ei Koskisen mukaan ole varsinaista työntekijävajetta. Kiireen hän myöntää. Se johtuu hänen mukaansa ennen kaikkea synnytysten lisääntymisestä.

Koskisen mukaan tavoite on saada lisää vakituisia kätilön paikkoja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat