”Absoluuttista rehellisyyttä” – Helsingin laitamilla keksittiin tapa säästää purkukuntoista betonikaupunkia - Kaupunki | HS.fi

”Absoluuttista rehellisyyttä” – Helsingin laitamilla keksittiin tapa säästää purkukuntoista betonikaupunkia

Helsinki suunnittelee kunnianhimoista peruskorjausta Ala-Malmilla. Vuokrataloja halutaan korottaa ja julkisivu uusia kuorivalla saneerauksella.

Helsinki etsii monistettavaa ratkaisua lähiöiden täydennysrakentamiseen. Karviaistie 12:n vuokrataloista järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka voitti ehdotus nimeltä Metsä puilta.­

3.5. 2:00 | Päivitetty 3.5. 6:57

Vuonna 1977 elettiin suomalaisen lähiörakentamisen kulta-aikaa. Helsingin Ala-Malmille valmistui 142 kaupungin vuokra-asuntoa kahdeksan lamellitalon muodostamaan tuulimyllykortteliin Karviaistiellä.

Asunnot olivat pohjaratkaisuiltaan toimivia. Niiden parvekkeet oli suunnattu etelään ja länteen. Talojen porrashuoneet avautuivat hiljaisen pihatien puolelle, ja ympäristössä oli paljon vihreää.

Vaikka 1970-luvun lähiörakentamisella on huono maine, nykypäivän arkkitehdit näkevät Karviaistiellä paljon hyvää. Se oli omalla aikakaudellaan varsin laadukasta suunnittelua.

Hissittömät betonielementtitalot ovat kuitenkin tulleet kiistatta peruskorjausikään. Rakennusten betonirunko on edelleen terve ja hyvässä kunnossa, mutta niiden betoninen julkisivu ei ole, vaikka sillä käyttöikää olisikin vielä jäljellä. Rakennusten energiatehokkuuskin on heikko.

Pitäisikö Karviaistien 1970-luvun lähiötalot purkaa ja rakentaa tilalle uudet?

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin arkkitehti Lassi Mustonen osoittaa kukkivia kasveja pihalla ja kertoo, että ne ovat asukkaiden itsensä istuttamia.

”Asukkaat ovat pitäneet paikoista hyvää huolta”, Mustonen sanoo.

Helsingin kaupungin asuntotuotanto suunnitteli Karviaistien vuokratalojen peruskorjaamista jo pari vuotta sitten. Hanketta päätettiin kuitenkin lykätä. Asuntotuotanto halusi ottaa lisäaikaa tutkiakseen paljon kunnianhimoisempia suunnitelmia.

Helsinki etsii monistettavaa ratkaisua lähiöiden täydennysrakentamiseen. Karviaistie 12:n vuokrataloista järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka voitti ehdotus nimeltä Metsä puilta.­

Nyt kaupunki suunnittelee vaihtoehtoa, jossa nykyisiä 3- ja 4-kerroksisia taloja korotettaisiin kahdella puisella lisäkerroksella. Samalla betonitalojen julkisivut uusittaisiin kuorivalla saneerauksella, jossa talot saisivat käytännössä uuden, puisen julkisivun.

Rakennusten energiatehokkuutta parannettaisiin merkittävästi ja hiilijalanjälkeä vastaavasti pienennettäisiin.

Lisäksi kaikkiin taloihin rakennettaisiin hissit.

Hanketta varten kaupunki järjesti viime vuonna arkkitehtuurikutsukilpailun, joka rahoitettiin ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta.

Kilpailun voittajaksi valittiin maaliskuussa yksimielisesti Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin ja Arkkitehtitoimisto A-Konsulttien ehdotus Metsä puilta.

Ehdotuksen tekivät Tallin arkkitehdit Minna Lukander, Lassi Mustonen, Tiina Päivilä-Kari ja Tiina Juuti sekä A-Konsulttien arkkitehti Jyrki Iso-Aho. Rakennesuunnittelusta vastasi Sitowisen korjausrakentamisen palveluiden suunnittelujohtaja Heikki Aronen ja puurakenteiden asiantuntija Katja Rodionova.

Lassi Mustonen kävelee kulman taakse porrashuoneen ulko-oven eteen ja näyttää, mihin arkkitehdit ovat suunnitelleet rakennettavaksi uudet hissit. Ehdotuksen mukaan ne sijoitettaisiin rungon ulkopuolelle.

”Jälkeenpäin rakennetut hissit ovat joskus vähän kömpelön näköisiä. Me halusimme kokeilla jotain uutta”, Mustonen sanoo.

Sitowisen suunnittelujohtaja Heikki Aronen (vas.) ja arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin arkkitehti Lassi Mustonen ovat olleet mukana suunnittelemassa Karviaistien vuokratalojen peruskorjausta.­

Sitowisen Aronen puolestaan kertoo, miten korotusrakentaminen ja kuoriva saneeraus käytännössä toteutettaisiin.

”Talojen perusrakenne on kunnossa, mutta rakennusvaipan ulko-osat ovat rasitetuimmat osat rakennuksessa, joten niiden korjaustarpeet tulevat rakenteiden osalta ensimmäisenä vastaan”, Aronen sanoo.

Ehdotuksen mukaan rakennusten betoniset julkisivut kuoritaan ja vanhat villaeristeet poistetaan. Myös ikkunat ja katot puretaan. Taloista jää jäljelle vain alkuperäinen betonirunko.

Vanhan rakennusrungon pintaan asennetaan koko rungon korkuiset liimapuupilarit, joille tehdään uudet, omat perustukset.

Rungon tasossa pilarien varaan asennetaan vaakapalkki, joka kantaa osan lisäkerrosten kuormasta. Liimapuupilarien väliin asennetaan uudet puiset julkisivuelementit.

Talojen katoille tulevat kaksi lisäkerrosta rakennetaan kilpailun tehtävänannon mukaan puuelementeistä.

Vanhan rakennusrungon päälle asennetaan pituussuuntainen betonipalkki, jonka päälle uusien kerrosten kantavat rankarunkoiset suurpuuelementit sekä uusi välipohja asennetaan.

Tällä ratkaisulla lisäkerroksista syntyvä kuorma saadaan jaettua betonipalkin ja liimapuupalkkien välillä, mikä vähentää olemassa olevan kirjahyllyrungon väliseinien perustusten vahvistustarvetta, koska noin puolet kuormista viedään uusille ulkoseinälinjan perustuksille.

Metsä puilta -ehdotus voitti arkkitehtuurikutsukilpailun.­

Ratkaisu sai kiitosta kilpailun palkintoraadilta, vaikkei se Arosen mukaan olekaan täysin ainutlaatuinen.

”Vanhojen perustusten vahvistaminen toisi mukanaan enemmän rajoituksia. Tällä tavalla päästään helpommalla”, hän sanoo.

Helsingin kaupungin tavoitteena on, että jopa 40 prosenttia uusista asunnoista rakennetaan täydennysrakentamisella.

Kaupunkiympäristön asuntotuotannon rakennuttaja-arkkitehti Jorma Tissarin mukaan kaupungilla on käytössään ”koko paletti”. Jossain voidaan rakentaa parkkipaikoille, jossain kattojen päälle. Jossain puretaan ja rakennetaan tehokkaammin.

Karviaistiellä parkkialueelle ei voi rakentaa, koska se on yhteinen muiden talojen kanssa.

Siksi nyt tutkitaan korotusrakentamista. Tissarin mukaan kohde soveltuu poikkeuksellisen hyvin korotettavaksi. Talot ovat riittävän samankokoisia ja -muotoisia. Lisäkerroksia ei tarvitsisi ryhtyä räätälöimään.

Autopaikkojakin on riittävästi.

Kaupungin tavoitteena on löytää monistettava ja kustannustehokas ratkaisu lähiöiden täydennysrakentamiseen. Jos Karviaistiellä tällainen ratkaisu löydettäisiin, se voisi olla hyvä vaihtoehto myös asunto-osakeyhtiöille, Tissari kertoo. Ennen kaikkea se olisi vaihtoehto purkavalle täydennysrakentamiselle.

Helppoa taloudellisesti toimivan ratkaisun kehittäminen ei kuitenkaan ole. Siitä kertoo muun muassa se, että arkkitehtuurikilpailuun ilmoittautui vain kourallinen arkkitehtitoimistoja, joista neljällä ryhmällä oli riittävät referenssit tarvittavasta osaamisesta.

”Ei varmaan jokainen toimisto pysty tällaiseen”, Tissari sanoo.

Karviaistie on vaatinut paljon uudenlaista ajattelua. Kehitteillä on täysin uudenlainen konsepti.

Arkkitehtien mukaan juuri se olikin kilpailussa niin kiinnostavaa.

Tallilla ja A-Konsulteilla on osaamista sekä asuntosuunnittelusta että vaativasta korjausrakentamisesta.

Toimistoilla on kokemusta myös korotusrakentamisesta. Vuonna 2015 Talli suunnitteli yhden lisäkerroksen munkkiniemeläiseen asuinkerrostaloon Helsingin Rakuunantiellä. Lisäksi toimisto on tehnyt ullakkorakentamista sekä käyttötarkoituksen muutoksia.

Tallin osakas Minna Lukander toteaa, että säilyttävä korjaaminen on heidän sydäntään lähellä.

Karviaistiellä arkkitehdit miettivät paljon sitä, mikä näissä 1970-luvun betonirakennuksissa on tärkeää ja säilytettävää ja mikä sellaista, mitä voidaan muuttaa.

Hyvin nopeasti he päätyivät lähestymistapaan, joka on lähes minimalistinen ja rationaalinen.

”Absoluuttista rehellisyyttä, sitähän me tarvitsemme myös ilmastonmuutoksen edessä. Nykyisen tapamme purkaa ja rakentaa uutta pitää muuttua ratkaisevalla tavalla. Puretaan vain se, mikä on välttämätöntä, ja rakennetaan uutta mahdollisimman vähähiilisesti”, arkkitehti Tiina Päivilä-Kari sanoo.

Karviaistiellä piti muun muassa ratkaista, tuleeko lisäkerroksista selvästi erinäköisiä verrattuna alkuperäisiin kerroksiin. Kilpailun tavoitteissa asiaan ei otettu kantaa.

Arkkitehdit pohtivat asiaa pitkään ja päätyivät ratkaisuun, jossa rakennuksen vanhat kerrokset ja lisäkerrokset ovat ilmeeltään lähes yhteneväiset.

Arkkitehtuurikilpailu on nyt ratkennut ja voittaja valittu. Päätöstä hankkeeseen ryhtymisestä ei kuitenkaan ole tehty.

Kaupunki on pannut kaavamuutoksen vireille. Sen yhteydessä tarkastellaan laajemmin kilpailun kohteena olleen tontin ympäristöä sekä varaudutaan tuleviin alueellisiin kehityshankkeisiin.

Jorma Tissarin mukaan Karviaistien suurin haaste on rakennuskustannusten hallinta. Metsä puilta oli kilpailun edullisin ehdotus, mutta sekin ylitti kustannustavoitteet selvästi.

”Tavoitteena on, että hankkeen kustannukset vastaisivat suurin piirtein sitä Ara-hintaa, joka toteutuu uudisrakentamisessa. Kaupunki hakee tähän vielä lisärahoitusta, koska tämä olisi meille koerakentamishanke”, Tissari sanoo.

Vanhan ja uuden yhteensovittaminen maksaa. Arkkitehtuurikilpailun ehdotuksissa tavoitekustannukset ylittyivät 15–55 prosenttia.

”Silti ei pidä ymmärtää, etteikö korottaminen olisi mahdollista. Kilpailussahan tavoiteltiin myös parempaa energiatehokkuutta”, Tissari sanoo.

Hänen mukaansa kustannuksia nostavaa kuorivaa saneeraustakaan ei normaalisti tehdä.

Helsingin kaupungin asuntotuotanto jatkaa nyt Karviaistien konseptin ja rakenneratkaisujen tarkempaa kehittämistä yhdessä arkkitehtien ja Sitowisen kanssa.

Arkkitehdit ovat joka tapauksessa tyytyväisiä siihen, millainen konsepti lyhyessä kilpailuajassa syntyi. He haluavat viedä Karviaistielle kehitettyä ratkaisumallia eteenpäin.

Jyrki Iso-Aho muistuttaa, että arkkitehtuurikilpailussa aika on aina rajallinen. Kaikkea ei pysty siinä ajassa selvittämään.

”Eihän mikään kilpailuehdotus toteudu sellaisenaan. Tästä voi lopulta tulla paljon parempi.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat