Vallilan henki­rikoksesta epäilty 14-vuotias paljastuikin vanhemmaksi – Suomen rikos­historiassa täysin poikkeuksellista käännettä saatetaan ratkoa oikeudessa saakka - Kaupunki | HS.fi

Vallilan henki­rikoksesta epäilty 14-vuotias paljastuikin vanhemmaksi – Suomen rikos­historiassa täysin poikkeuksellista käännettä saatetaan ratkoa oikeudessa saakka

Asiantuntijat pitävät tilannetta täysin poikkeuksellisena suomalaisessa rikoshistoriassa.

Kaksi 16-vuotiasta puukotti ryöstön yhteydessä vuonna 2001 syntyneen miehen Vallilassa 31. lokakuuta. Nyt teosta epäillään myös kolmatta henkilöä.­

3.5. 10:40 | Päivitetty 3.5. 11:14

Helsingin poliisissa on käynnissä poikkeuksellinen tutkinta, jossa aiemmin rikosvastuun välttänyt nuori on uudestaan epäiltynä henkirikoksesta.

Kyse on viime lokakuussa Vallilassa tapahtuneesta puukotuksesta. Vuonna 2001 syntynyt mies kuoli ryöstön yhteydessä tehtyyn puukotukseen.

Poliisi epäili ryöstöstä ja taposta kolmea alaikäistä. Heistä yksi oli teon aikaan väitetysti 14-vuotias, eikä häntä voitu siksi asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Näin ainakin luultiin.

Maaliskuun lopussa tapahtui erikoinen käänne. Iltalehti uutisoi tuolloin, että epäilty saattaakin olla väitettyä vanhempi.

Tieto perustui oikeuslääketieteelliseen ikäarviotutkimukseen. Iltalehden mukaan poika oli tutkimuksessa määritelty vähintään 16-vuotiaaksi.

Rikoksesta epäilty nuori on muuttanut Suomeen syntymänsä jälkeen. Suomessa syntyneen lapsen tiedot kirjataan väestörekisteriin heti sairaalassa.

Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen tilanne Suomen rikoshistoriassa. HS:n haastattelemista asiantuntijoista kukaan ei muista aiemmin törmänneensä vastaavaan tilanteeseen.

Tapaus on muiden teosta epäiltyjen osalta ehditty jo käsitellä käräjäoikeudessa. Helmikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi 16-vuotiasta pitkiin vankeusrangaistuksiin taposta ja törkeästä ryöstöstä.

Helsingin poliisin rikoskomisario Jukka Larkio kertoo, että poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa normaaliin tapaan.

Epäiltyä kuulusteltiin jo viime syksynä kiinnioton jälkeen, ja nyt kuulemisia on jatkettu. Näyttönä rikoksesta ovat samat seikat kuin aiemmin syyttäjälle viedyssä pöytäkirjassa.

Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole selvää, voidaanko epäiltyä saattaa rikosoikeudellisesti vastuuseen, jos hänen katsottaisiin syyllistyneen asiassa johonkin rikokseen.

Larkion mukaan olisi hyvä, että asia etenee syyteharkintaan. Tämän jälkeen syyttäjän ratkaistavaksi tulee, onko asiassa tarpeeksi näyttöä rikoksen tapahtumisen tueksi. Lisäksi syyttäjän tulee osoittaa näyttöä myös epäillyn rikosvastuullisuudesta eli iästä.

Ihmisen iän tarkka määritteleminen ei ole yksinkertaista. Tämän tietää Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön alaikäisasiantuntija Suvi Asikainen.

Virasto tilaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) vuosittain useita ikäarviotutkimuksia. Tyypillisesti kyse on tilanteesta, jossa on perusteltua epäillä yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan olevan ilmoittamaansa vanhempi.

Poliisilta tulevat tutkimuspyynnöt ovat sen sijaan harvinaisempia, THL:stä kerrotaan.

”Mitä nuorempi tutkittava on, sitä tarkemmin hänen ikänsä pystytään arvioimaan”, kertoo THL:n oikeushammaslääkäri Mari Metsäniitty.

Kun ylitetään 16 vuoden ikä, tutkimuksen tuloksen vaihteluväli on kaksi vuotta.

Ikäarviotutkimus perustuu pitkälti hampaiden tutkimiseen, sillä hampaiden kehitys on geneettisesti ohjautuva prosessi. Hampaiden kehityksestä pystytään suurella todennäköisyydellä päättelemään esimerkiksi se, onko henkilö täyttänyt jo 18 vuotta.

Koska tutkimus perustuu arvioon, sen tulos ei kuitenkaan anna täsmällistä tietoa henkilön iästä. Tästä syystä tutkimuksen tuloksissa viitataan henkilön todennäköiseen ikään. Viranomaisen harkittavaksi jää, miten sitova tutkimustodistus on.

Jos uusi tutkinta aikanaan etenee syyttäjälle ja asiasta päätetään nostaa syyte, on käräjäoikeudella edessään täysin uudenlainen haaste.

”Lain mukaan tekijän täytyy olla yli vastuuikärajan eli täyttänyt 15 vuotta ja syyntakeinen, jotta hänet voidaan tuomita rikoksesta”, kertoo käräjätuomari Petra Spring.

Laki ei sen kummemmin kommentoi iän arviointia, vaan siinä todetaan ainoastaan 15 vuoden ikäraja.

Kun käräjäoikeus arvioi tekijän syyntakeisuutta, teetetään usein mielentilatutkimus. Tuolloin asiantuntijat tekevät tutkimukset ja tuottavat oikeudelle lausunnon, jonka pohjalta tuomari arvioi syytetyn kykyä ymmärtää tekonsa. Syyntakeettomalle ei voida tuomita rangaistusta.

Iän arviointiin ei ole rikosoikeudenkäynnissä olemassa samanlaista vakiintunutta toimintatapaa.

Ikää voisi mahdollisesti arvioida tuomioistuimessa samaan tapaan kuin muuta näyttöä. Tämä kuitenkin jättää mahdolliseksi myös sen tulkinnan, että epäillyn iästä ei saisi jäädä varteenotettavaa epäilyä, vaan se pitäisi pystyä näyttämään pitävästi.

”Näin rikostuomarin näkökulmasta katsottuna en ehkä uskaltaisi tuomita, mikäli mahdollisuus alaikäisyydelle olisi olemassa”, Spring sanoo.

Kysymys rikosvastuullisen iän määrittämisestä on oikeudellisestikin katsottuna monimutkainen, eikä siihen ole olemassa suoria vastauksia, ainakaan vielä.

”Meillä on Suomessa yksi maailman vanhimmista ja tehokkaimmista väestörekistereistä. Nämä ovat uusia haasteita, joihin ei vielä osata ottaa kantaa”, Spring sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat