Jopa tuhat helsinkiläistä lasta saattaa aloittaa esikoulun ensi syksynä vuotta aiemmin – Mitä hyötyä on aikaistamisesta? - Kaupunki | HS.fi

Jopa tuhat helsinkiläistä lasta saattaa aloittaa esikoulun ensi syksynä vuotta aiemmin – Mitä hyötyä on aikaistamisesta?

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun pitäisi tarkoittaa tarkempaa suunnittelua, mutta minikoululaisia viisivuotiaista ei tule.

Tämän kevään esikoululaiset Maria Kolomainen, Chikama Itodo ja Aron Westerholm leikkivät päiväkoti Korennon pihalla Maunulassa. Korento on yksi niistä päiväkodeista, joissa alkaa syksyllä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.­

4.5. 2:00 | Päivitetty 4.5. 9:41

Noin tuhat helsinkiläistä viisivuotiasta voi ensi syksynä aloittaa jo esikoulun.

Helsinki on nimittäin yksi kunnista, joiden päiväkodeista osassa kokeillaan kaksivuotista esiopetusta. Kävimme yhdessä niistä, Helsingin suurimmassa päiväkodissa Korennossa Maunulassa, kysymässä, mikä viisivuotiaan kannalta muuttuu.

Aikuisten vastaukset olivat vielä vähän empiviä. Kysyimme siksi asiaa myös parhailta asiantuntijoilta eli tämän kevään esikoululaisilta. Onko eskarissa erilaista kuin muuten vain päiväkodissa?

”On vähän, mutta en osaa selittää, miksi. Eskarissa on tehty kaikenlaisia asioita. On ollut vaikeita ja helppoja tehtäviä. Tykkään siitä, kun ei voi etukäteen tietää, onko helppoa vai vaikeaa”, sanoo Aron Westerholm.

Helsingistä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa on mukana 44 suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä päiväkotia. Täällä siis opetusministeriö on valinnut kokeiluun vain osan, kun pienestä kunnasta mukana voivat olla kaikki kunnan päiväkodit. On myös vertailupäiväkoteja ja -kuntia, joissa esiopetus aloitetaan kuten ennenkin vasta vuotta ennen koulua.

Kokeilu jatkuu kevääseen 2024, eli mukaan ehtii vuosina 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia. Kokeilussa tutkitaan vaikutuksia heidän oppimiseensa ja hyvinvointiinsa mutta myös esimerkiksi sitä, miten kaksivuotinen esiopetus vaikuttaa koulujen ja päiväkotien tekemään yhteistyöhön tai lasten yhdenvertaisuuteen.

Kokeilussa voisi enimmillään olla Helsingistä mukana ensi syksynä noin tuhat lasta ja koko Suomesta 10 000, mutta lopullinen määrä riippuu näiden lasten vanhemmista.

Suurin osa näistä viisivuotiaista on jo valmiiksi päiväkodissa. Vanhemmat päättävät, osallistuvatko he kokeiluun.

Lähitulevaisuudessa lähetetään kutsu myös sellaisten viisivuotiaiden perheille, jotka eivät ole päiväkodissa, mutta heidät on valittu kokeiluun päiväkotien sijainnin ja asuinalueen perusteella. Näitä perheitä on Helsingissä melko vähän, sillä yli 90 prosenttia viisivuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen jo nykyisin.

Kokeiluun mukaan lähteneiden lasten kohdalla esiopetus on samalla tavalla velvoittavaa jo viisivuotiaana kuin nykyisessä yksivuotisessa esiopetuksessa. Lapsen pitäisi saavuttaa tietyt tavoitteet, mutta poissaoloja ei vahdita yhtä tiukasti kuin koulussa.

Kaksivuotinen esiopetus voi myös pienentää perheen maksamia maksuja, mutta Helsingissä näin ei käy. Täällä viisivuotiaille tarjotaan nykyisinkin neljä tuntia varhaiskasvatusta päivässä ilmaiseksi.

Maunulan Korennossa syksyllä muuttuvat ainakin ryhmäjaot. Viisivuotiaille perustetaan omat ryhmät, kun he aiemmin tässä päiväkodissa ovat olleet 3–5-vuotiaiden ryhmissä.

Korennossa on siis pian viisivuotiaiden ryhmiä ja kuusivuotiaiden ryhmiä. Jossain toisessa päiväkodissa voidaan päättää tehdä 5–6-vuotiaiden ryhmiä, mutta jonkinlaista mylläystä tämä kaikissa kokeilupäiväkodeissa tarkoittaa.

Korennon viisivuotiaille ensimmäinen iso muutos arjessa siis on, että samassa porukassa on vain samanikäisiä, vertaisia.

Mitä vertaisten olisi tarkoitus oppia?

Nykyiset eskarit itse kertovat, että he ovat esimerkiksi tutkineet kelloa, käyneet metsäretkellä ja leikkipuistossa sekä tehneet eskaritehtäviä, joissa on tutustuttu esimerkiksi kirjaimiin ja numeroihin. Sitten on harjoiteltu kaveritaitoja.

”Niin kuin että jos näkee, että toinen on yksin, niin voi mennä kysymään mukaan leikkiin. Tai voi sanoa anteeksi, jos on tehnyt tyhmästi”, sanoo Chikama Itodo. Muut kertovat, että leikille jää edelleen myös aikaa.

”Keinumme, kiipeilemme kiipeilytelineessä, joskus ollaan hiekkalaatikolla. Ja sisällä tykkään leikkiä barbeilla kaverini kanssa”, kertoo Maria Kolomainen.

Tulevien viisivuotiaiden eskarien ohjelmassa on varmasti myös edelleen metsäretkiä, barbieleikkejä ja kaveritaitojen opettelua. Eskarikirjan tehtäviä heille ei ihan kärkeen niinkään tuputeta.

”Ei ole tarkoitus, että viisivuotiaat alkavat opetella asioita otsa rypyssä pöydän ääressä. Oppimisen pitää olla kokeilevaa, leikillistä, kokonaisvaltaista. Lapset myös esiintyvät, on musiikkia ja käsitöitä ja lukemista niin kuin ennenkin”, sanoo Korennon johtaja Tiina Marjoniemi.

Mitä pienempi lapsi on, sen tärkeämpää on oppimisen ilo. Viisivuotiaiden kanssa esiopetuksessa voidaan vaikkapa tutkia ja tehdä taidetta niin, että liikkeelle lähdetään lasten omista kysymyksistä ja kiinnostuksen kohteista.

”Lapsen pitää saada leikkiä ja liikkua”, korostaa myös Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas.

Selvin ero viisivuotiaiden tavallisen varhaiskasvatuksen ja uudenlaisen esiopetuksen välillä on kauemmas ulottuva suunnitelmallisuus. Siis entistä huolellisemmin mietitään, millaisina isoina kokonaisuuksina asioita käsitellään. Kirjaimiinkin tutustutaan, mutta enemmän kyse on laajoista taidoista kuten vaikka vuorovaikutuksesta tai kielen oppimisesta.

Kokeilua varten tehdään oma esiopetussuunnitelmansa. Sen perusteet on jo julkaistu, mutta kunnissa kirjoitetaan parhaillaan tarkempia suunnitelmia. Helsingin suunnitelmissa puhutaan ainakin yhteistyötaidoista, kestävästä tulevaisuudesta ja lapsen osallisuuden lisäämisestä.

Päiväkotien ja koulujen alkuopetuksen olisi tarkoitus tehdä kokeilun myötä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Siitä Marjoniemi sanoo olevansa innoissaan: yhteistyö jatkuu viisivuotiaista tokaluokkalaisiin, eikä koulun aloitus enää ole lapselle itselleen niin dramaattinen muutos.

Järvenkallas sanoo toivovansa kokeilun vaikuttavan erityisesti koulutukselliseen tasa-arvoon niin, että päiväkodista tulisi entistä useammalle perheelle houkutteleva vaihtoehto.

”Meillä on korkea osallistumisaste, mutta alueiden välillä on suuria eroja. Toivon, että kokeilun kautta päiväkodista tulee vielä nykyistäkin useamman viisivuotiaan normaalia arkea.”

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Saana Kalervo Korennosta sanoo, että hän odottaa kokeilua iloisena ja toiveikkaana. Kahdessa vuodessa lapset ehtivät paremmin syventyä opittaviin asioihin. Ryhmä pysyy pidempään yhdessä, ja kaikki ehtivät kunnolla tutustua toisiinsa.

”Lapsi pääsee oppimaan asioita lapsen tahtiin. On myös lapsen etu, jos oppimisvaikeudet pystytään tunnistamaan mahdollisimman varhain.”

Kalervo kuitenkin huomauttaa, että pienempien lasten ryhmiin kokeilu voi vaikuttaa kielteisesti, ja niistä voi jatkossa puuttua entistä useammin opettaja.

Kun kelpoisista opettajista on pääkaupunkiseudulla pulaa, monessa päiväkodissa huolehditaan ensin siitä, että heitä on tarpeeksi esiopetuksessa. Jos esiopetuksessa on pian kaksi ikäluokkaa yhden sijasta, pienten lasten ryhmissä suurempi osa työstä uhkaa valua lastenhoitajille.

Päiväkoteihin saattaa syksyllä tulla myös aiempaa enemmän pieniä lapsia, koska Helsinki lopettaa kotihoidontuen kuntalisän yli yksivuotiailta lapsilta.

Järvenkallas ei usko, että esiopetuskokeilu koko Helsingin tasolla vaikuttaisi laajalti opettajien rekrytointeihin.

”Mutta päiväkodin sisällä tämä voi vaikuttaa siihen, miten ryhmiä muodostetaan.”

Mukana kokeilussa

Helsingin päiväkodeista Domus, Domus förskola, Floora, Havukka, Herttoniemi, Ilomäki, Immola, Impivaara, Kamomilla, Karavaani, Katiska, Keula, Kivelä, Kivilinna, Korento, Kotitorppa, Kulosaari, Kurki, Kurkimoisio, Käpylinna, Leskenlehti, Liinakko, Meri, Merirasti, Merituuli, Nestori, Neulanen, Norppa, Pentinkulma, Perttu, Pihlaja, Porolahti, Rastis, Rastis förskola, Ruskeasuo, Satakieli, Satama, Siilitie, Tahvonlahti, Tammi, Tilhi, Toivo, Torpparinmäki, Tuorinniemi, Valkea, Vallesmanni, Vaskiniitty, Viskuri.

Vantaan päiväkodeista: Dickursby, Dickursby förskolan, Fazer, Havukallio, Hevoshaka, Hämeenkylä, Isonmänty, Illenpuisto, Jokiuoma, Keihäspuisto, Kimara, Lipunkantaja, Martinlaakso, Metsolanmäki, Metsälintu, Pakkalanrinne, Peltola, Peltovuori, Rautpiha, Seljapolku, Solkikuja, Suitsikuja, Tammistonranta, Tikkurila, Ulrika, Varistonniitty, Vartiokuja.

Muualta Suomesta mukana olevat päiväkodit ja kunnat on lueteltu opetusministeriön sivuilla osoitteessa minedu.fi/kokeilukunnat.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat