Kaupoista on tullut poliisille ilmoituksia kirveitä ja puukkoja hankkivista nuorista: ”Jotain huolestuttavaa tässä on meneillään” - Kaupunki | HS.fi

Kaupoista on tullut poliisille ilmoituksia kirveitä ja puukkoja hankkivista nuorista: ”Jotain huolestuttavaa tässä on meneillään”

Helsingin poliisin mukaan nuoret käyttävät nyt teräaseita herkästi, mutta hyvin erilaisista syistä. Laki ei estä alaikäisiä ostamasta teräaseita kaupasta, mutta myyjä voi kieltäytyä myymästä niitä, jos hänellä herää epäilyksiä käyttötarkoituksesta.

Helsingin poliisin nuorilta takavarikoimia teräaseita.­

5.5. 2:00 | Päivitetty 5.5. 6:29

Huhtikuun alussa Helsingin poliisiin otettiin yhteyttä muutamasta eri kaupasta. Kauppiaat halusivat kertoa, että liikkeissä oli vieraillut nuorisoporukoita, jotka saapuivat kassoille retkikirveiden ja puukkojen kanssa.

Kauppiaat olivat kieltäytyneet myymästä niitä.

”He olivat tilanteessa hereillä”, sanoo rikostarkastaja Jari Koski Helsingin poliisista.

”Jotain huolestuttavaa tässä on meneillään, koska poliisin havaintojen mukaan teräaseita löytyy nuorilta yhä useammin.”

Nuorten teräaseilla tekemiksi epäillyt vakavat pahoinpitelyt ja jopa tapot ovat viime aikoina nousseet toistuvasti otsikoihin. Kuluvalla viikolla poliisi on tiedottanut jo kahdesta tapauksesta: poliisi on kertonut epäilevänsä 18-vuotiaan miehen puukottaneen 14-vuotiasta selkään Helsingin Jätkäsaaressa. Sama epäilty yritti mahdollisesti puukottaa myös toista alaikäistä samassa tilanteessa, mutta tämä ei loukkaantunut.

Lisäksi tiistaina kerrottiin maaliskuussa Malminkartanossa tapahtuneesta puukotuksesta, jossa yhtä nuorta puukotettiin selkään karambit-veitsellä. Se on erään teräaseita myyvän verkkokaupan mukaan ”brutaali taisteluveitsi, jonka kaareva terä jäljittelee muodoltaan tiikerin kynttä”.

Paljon esillä olleesta lokakuussa tapahtuneen Vallilan puukotustapauksen tutkintamateriaalista puolestaan selvisi, että epäilty oli käynyt hetkeä aiemmin ostamassa itselleen puukon Helsingin keskustan Clas Ohlsonilta.

Tapauksia riittäisi kerrottavaksi, sillä puukotuksia on tapahtunut kiihtyvään tahtiin koronavuoden aikana: Pikku Huopalahdessa, Myllypurossa, Pasilassa, Kaivopuistossa, Tikkurilassa, Rautatientorilla.

Runsas viikko sitten uutisoitiin, että poliisi on pidättänyt 16-vuotiaan pojan epäiltynä Rautatientorilla tapahtuneesta, kuolemaan johtaneesta puukotuksesta. Uhri oli 24-vuotias.

”Tapauksia on niin paljon, ettei niitä voi kutsua yksittäistapauksiksi. Mutta samalla on tärkeää sanoa, että kaikki nämä tapaukset ovat aivan erilaisia. Ei löydy mitään yhdistävää motiivia”, Koski sanoo.

Maahanmuuttajataustaisuus on viime aikoina ylikorostunut tekijöiden taustassa, mutta siihen yhdistävät tekijät sitten loppuvatkin.

On huumevelkojen perintää, ryöstöjä, kaverin ”kunnian puolustamista”, päihdesekoilua tai esimerkiksi sitä, että halutaan viedä toisen hienot vaatteet. Kosken mukaan tapausten taustalla on usein aikuisen näkökulmasta järjettömän pieneltä kuulostavia asioita, kuten nahistelua viestipalvelu Snapchatissa.

Poliisit saavat usein selitykseksi teräaseen hallussapidolle ”itsepuolustuksen”.

Lue lisää: 17-vuotiaan rikoskierre

Samaa sanoo Helsingin poliisissa nuorisorikosryhmää johtava rikoskomisario Marko Forss.

”Kynnys käyttää teräasetta on ollut viime aikoina nuorilla huolestuttavan matalalla. Poliisin vanhojen tuttujen lisäksi mukaan on tullut myös nuoria, joilla ei ole mitään aiempaa rikostaustaa”, hän sanoo.

”Olen miettinyt, onko tässä kyse nuorten korona-ajan yleisestä pahoinvoinnista ja toimettomuudesta. Se on paras arvaukseni. Mitään selkeää motiivia tekoihin harvoin löytyy, eikä löydy myöskään tapauksia yhdistävää punaista lankaa”, hän sanoo.

Helsingin kaupungin tiedotti maanantaina, että ”kaupunki ja poliisi ovat sopineet yhteistyön tiivistämisestä esimerkiksi nuorten jengiytymisen ehkäisemiseksi”.

”Nyt on ilmassa huolestuttavia merkkejä, joihin pitää reagoida”, sanoo nuorisotyöstä vastaava kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

”Erityisesti pitää tiivistää poliisin, lastensuojelun ja nuorisotyön yhteistyötä yhteisen tilannekuvan ja nopean toiminnan varmistamiseksi. Vakavasti oirehtivien nuorten joukko ei ole suuri, ja kyse on nyt siitä, että näille nuorille pitää löytää tapa ottaa vastuuta toiminnastaan, väylä ulos rikollisesta identiteetistä ja yksilöllisiä ratkaisuja heidän tilanteensa auttamiseksi.”

Alaikäisten kohdalla tärkeässä roolissa ovat Laition mukaan koulu, harrastukset, lastensuojelu ja poliisi. Täysi-ikäisten kohdalla taas pitää puhua rikosoikeudellisesta vastuusta.

”Ja ylipäätään ei pitäisi puhua vain nuorista, vaan myös rikollisesti käyttäytyvistä aikuisista, joiden ympärillä pyörii nuoria.”

Poliisit Koski ja Forss ovat sitä mieltä, ettei teräaseiden käytön taustalla ole jengiytyminen. Toisaalta jengiytymisen käsite on erittäin hankala, koska sillä voidaan tarkoittaa erilaisia asioita.

”Kun puhutaan sellaisesta jengiytymisestä, että on omat reviirit, tietty pukeutumistyyli ja selkeä hierarkia, niin sellaista meillä ei Suomessa vielä ole”, Koski sanoo.

Tilannetta kuitenkin seurataan tarkasti.

”Nuorisojengeistä puhuttaessa on syytä huomioida, että nuoret ovat kautta aikojen tehneet rikoksia ryhmässä. Se ei ole todellakaan mikään uusi ilmiö”, Forss sanoo.

”Voi sanoa, että viime aikoina on ollut pieniä jengiviritelmiä, joissa ’jengin’ jäseniä yhdistää esimerkiksi sama lastenkotitausta tai etninen tausta. Mutta mistään järjestäytyneeseen toimintaan liittyvästä ilmiöstä ei ole kyse.”

Esimerkiksi viimeisimmässä Rautatientorin puukotuksessa koko tilanne oli lähtenyt Kosken mukaan eskaloitumaan ”kassin heiluttelusta”.

Lopputuloksena oli nuoren miehen kuolema.

”Puukon vetäminen esiin voi olla primitiivireaktio tai tarkoituksellinen teko, ja helposti siinä käy todella huonosti. Minusta tärkeää tässä on ymmärtää, että jos nuorella ei olisi sitä teräasetta, ei saataisi aikaan näin pahaa jälkeä.”

Nuorilta takavarikoidaankin Kosken mukaan eniten sellaisia teräaseita, joita on helppo hankkia: linkkuveitsiä ja työmailla käytettäviä mora-puukkoja. Erikoisuuksiakin kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Itä-Afrikasta tulleilta nuorilta on takavarikoitu macheteja eli isoja viidakkoveitsiä.

”Hienommat veitset ovat liikkeissäkin vitriineissä, joten niiden hankkiminen ei ole niin helppoa. Toisaalta netistä löytyy kaikkea.”

Mutta mitä Suomen laki sanoo teräaseiden myynnistä ja hallussapidosta alaikäisille?

Asiaa säädellään järjestyslaissa, jonka mukaan teräaseiden hallussapito yleisellä paikalla on kaikenikäisiltä kielletty ilman hyväksyttävää syytä.

Yleisiä paikkoja ovat esimerkiksi puistot, uimarannat ja kauppakeskukset. Hyväksyttäviä syitä taas ovat esimerkiksi työtehtävään tai tiettyihin harrastuksiin liittyvät asiat.

Toisin sanoen rakennusmiehen ei tarvitse ottaa puukkoa pois haalareista mennessään tauolla ruokakauppaan, ja partioretkelle tai metsästämään menossa oleva saa kantaa tarvittavia välineitä mukanaan.

”Mutta jos perjantai-iltana muuten vaan kaupungilla hengailee puukon kanssa, se on laitonta”, sanoo sisäministeriön poliisitarkastaja Seppo Sivula.

Teräaseiden ostamista tai myyntiä ei kuitenkaan säädellä laissa. Tämä johtuu Sivulan mukaan osittain siitä, että teräaseilla on monia hyväksyttäviäkin käyttötarkoituksia.

Kaupan kassalla ei siis tarvitse todistaa ikää tai selvittää aseen käyttötarkoitusta, ellei kauppias niin erikseen vaadi.

”Jos ostajan olemus vaikuttaa siltä, ettei ase mene ihan normaaliin tarkoitukseen, myyntiä voi toki päättää rajoittaa”, Sivula sanoo.

Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen kuten teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla voi saada sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Poliisi valvoo teräaseiden hallussapitoa Sivulan mukaan lähinnä yksittäisissä tarkastuksissa. Alaikäisen kohdalla luvattomia aseita löytyy esimerkiksi tilanteissa, joissa tarkistetaan reppua alkoholijuomien varalta.

”Ei poliisi voi kenen tahansa taskuja mennä penkomaan. Mutta jos tarkastuksen yhteydessä luvaton ase löytyy, se takavarikoidaan ja hävitetään.”

Hänen mukaansa teräaseen hallussapidosta ei käytännössä useinkaan määrätä erikseen sakkoja, vaan esimerkiksi epäiltyyn huumausainerikokseen tai väkivaltarikokseen sisällytetään vähäisemmätkin samassa yhteydessä tehdyt rikokset.

Huolimatta teräaseilla tehtyjen rikosten yleistymisestä Sivula ei pidä lainsäädännön kiristämistä järkevänä ratkaisuna ongelmaan.

Koska teräaseeksi kelpaavia välineitä myydään lähes jokaisessa kaupassa ja kuka tahansa voi valmistaa sellaisen melkein mistä tahansa materiaalista, ei niiden ostamisen tai myynnin kieltäminen auta hänen mukaansa juuri mitään.

”Alaikäinen voi marssia rautakauppaan ja ostaa viilan ja palan puuta. Millä sellaista kieltää?” hän pohtii.

”Ja jos yhtä kanavaa ruvetaan tukkimaan, niin sitten siirrytään muualle. Kyllä ihminen keksii keinot toisen vahingoittamiseen.”

Sivula pitää kuitenkin hyvänä ideana, että kaupoissa teräaseita pidettäisiin mahdollisuuksien mukaan lukkojen takana ja niiden myyntiä kontrolloitaisiin tilannekohtaisesti.

Hän toivoo, että myös viranomaisten valvonta ja sanktiot edesauttaisivat vaarallisten teräaseiden katoamista katukuvasta.

”Ne ovat helposti kätkettäviä, ja jokainen osaa niitä käyttää. Meillä on maailman sivu tehty enemmän pahaa teräaseilla kuin vaikkapa ampuma-aseilla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat