Kunnanjohtajiksi joudutaan nykyään maanittelemaan ihmisiä – Se on sääli, sanoo työstään Vantaan johtajana palkittu Kari Nenonen - Kaupunki | HS.fi

Kunnanjohtajiksi joudutaan nykyään maanittelemaan ihmisiä – Se on sääli, sanoo työstään Vantaan johtajana palkittu Kari Nenonen

Kari Nenonen on huolissaan siitä, miten vähän kuntajohtajan ammatti enää kiinnostaa hakijoita.

Kaupunkineuvos Kari Nenonen on valittu vuosikymmenen kuntajohtajaksi. ”Arvostan, että valinnan ovat tehneet kuntajohtajat”, Nenonen sanoo.­

5.5. 10:14

Jos työpaikkaan on kovin vähän hakijoita, työ ei ilmeisesti ole kovin houkutteleva. Näin on käynyt ennen niin arvostetulle kunnanjohtajan ammatille.

Pienemmissä kunnissa hakijoita on jouduttu maanittelemaan jo pitkään.

Vantaan entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen huomauttaa, ettei edes suurissa kaupungeissa ole viime aikoina ollut tunkua johtajan paikoille.

”Hakijoita on aina vain vähemmän”, Nenonen sanoo ja myöntää olevansa huolestunut alavireisestä kehityksestä.

Nenosen mielestä yhtenä syynä on poliittisen kulttuurin muutos. Esimerkkinä hän käyttää entisen työpaikkansa eli Oulun kaupunginvaltuuston kokouksia, joissa takavuosien asiallinen ja toista kunnioittava keskustelu on muuttunut henkilöön meneväksi piinaksi.

Keskiviikkona Nenonen sai Vuosikymmenen kuntajohtaja -palkinnon. Kymmenen vuoden välein luovutettava palkinto on uusi, ja valintaa ovat tehneet Kunnallisalan kehittämissäätiö sekä Suomen Kuntajohtajat ry.

Huomionosoitusta Nenonen arvostaa etenkin siksi, että valitsijat olivat entisiä kollegoita eli kunnanjohtajia, joille työn vaativuus on tuttua.

Nenonen johti Oulua seitsemän vuotta ja Suomen neljänneksi suurinta kaupunkia Vantaata kuusi vuotta. Siinä välissä hän ehti työskennellä Kuntaliitossa varatoimitusjohtajana sekä johtaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä.

Vantaalta Nenonen jäi eläkkeelle kolme vuotta sitten.

Palkinnon perusteluissa nostetaan Nenosen erityiseksi ansioksi hänen vahva roolinsa Vantaan kurssin muuttamisessa ja kulttuurin uudistamisessa.

”Nenonen sai valtuuston puoluerajat ylittäen sitoutumaan toimenpiteisiin ja muutosta tehtiin yhdessä. Innostavana ja ennakkoluulottomana johtajana Nenonen kannusti toimialoja toimimaan edelläkävijänä ja toteuttamaan uudenlaisia toimintatapoja”, perusteluissa kiitetään.

Nenonen myös käänsi Vantaan mainetta parempaan suuntaan kaupungin oman sisäisen tarkastuksen avulla. Nenonen teki kaupungin yhtiöistä kaksikin tutkintapyyntöä poliisille, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että nimekkäät paikallispoliitikot joutuivat poliisikuulusteluihin.

Myyrmäen urheilupuiston tapauksessa entinen toimitusjohtaja tuomittiin Helsingin hovioikeudessa ehdolliseen vankeuteen törkeästä kirjanpitorikoksesta. Vantaan Kehäyhtiöiden kolme vastuuhenkilöä tuomittiin sakkoihin luottamusaseman väärinkäytöstä.

Luottamusta herättäviin toimiin kuului myös päätös avata kaikki kaupungin laskut julkisiksi.

”Sisäisen tarkastuksen rooli kaupunkien toiminnan läpivalaisussa on keskeinen. Kannattaa huolehtia siitä, että sen resurssit ovat riittävät ja että sillä on johdon tuki.”

Kuntakenttä valmistautuu historiallisen isoon muutokseen, kun maan hallituksen valmistelema sote-uudistus on loppusuoralla. Valtio on ottamassa vastuulleen kuntien isoimman kuluerän eli sosiaali- ja terveysmenot.

Monille suomalaiskunnille uudistus tuo valtavan helpotuksen, koska sote-menojen nopea kasvu on painanut myllynkivenä pienten kuntien taloutta. Pääkaupunkiseudulla tilanne on toinen.

Nenonen oli selvitysmiehenä Uudenmaan erillisratkaisussa, joka jakaa maakunnan neljään isoon osaan. Ratkaisu nostaa Helsingin omaksi erilliseksi hyvinvointialueeksi.

”Helsinki on poikkeus Suomen kunnista, koska se on ainoa todella vauras kunta. Sen talous romahtaa viimeisenä tässä maassa.”

Ison hallinnollisen ja taloudellisen muutoksen yksi seuraus on, että kuntien tehtävät alkavat eriytyä.

Kun muualla Suomessa maakunnat ottavat vastuun sote-asioiden järjestämisestä, Uudenmaan jako pilkkoo maakunnan. Helsinki jää ainoaksi kunnaksi, joka itse järjestää omat sote-palvelunsa.

”Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kuntien tehtävät alkavat eriytyä. Uudenmaan erillisratkaisu on tämän kehityksen alku”, Nenonen sanoo.

Eri kaupunkien kokemukset uudesta johtamismallista eivät nekään innosta Nenosta. Pormestarimallista kaupungin johto vaihtuu kuntavaalien voimasuhteiden perusteella.

Isoissa kaupungeissa tarvitaan Nenosen mielestä jatkuvuutta, ei poliitikkoa, joka silmäilee jo seuraavien kuntavaalien ennakkoasetelmia.

”Pormestarimallissa epäjatkuvuuskohta on olemassa joka neljäs vuosi.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat