Uuden asuintalon vessavedet saivat valua kuukausien ajan puroon, jota on yritetty kunnostaa 20 vuotta: Poliisi tutkii ympäristön turmelemisena - Kaupunki | HS.fi

Uuden asuintalon vessavedet saivat valua kuukausien ajan puroon, jota on yritetty kunnostaa 20 vuotta: Poliisi tutkii ympäristön turmelemisena

Noin 120 kuutiota jätevettä ehti valua vesistöön ennen kuin virheellinen putkiliitos huomattiin. Longinojan pitkäaikainen aktiivi pelkää päästöjen lisäävän kalakuolemia ja rehevöitymistä.

Longinoja on kuuden kilometrin pituinen puro Helsingissä Malmin ja Pukinmäen alueella. Se laskee Vantaanjokeen Savelan eteläpuolella.

5.5. 14:26 | Päivitetty 5.5. 15:57

Ikävä haju paljasti maanantaina vakavan virheen asuinalueella Sepänmäenpuistossa Helsingissä.

Puronvarteen äskettäin valmistuneesta kerrostalosta oli valunut asukkaiden jätevesiä suoraan puhdistamattomana tontilla sijaitsevaan hulevesialtaaseen ja kulkeutunut sieltä Longinojaan.

Helsingin poliisi kertoo aloittaneensa kaksi esitutkintaa Longinojan tapahtumista. Molempia tapauksia tutkitaan ympäristön turmelemisena.

Puroon on päässyt valumaan tuntematonta punaista ainetta.

”Poliisi suoritti paikalla teknistä tutkintaa, ja punaisen aineen alkuperän selvittämistä jatketaan”, sanoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Anne Hietala.

Punaisen aineen alkuperästä jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä sähköpostilla yleisvaaralliset.helsinki@poliisi.fi tai virka-aikana 029 547  5433.

Toisessa esitutkinnassa on kyse jäteveden valumisesta vesistöön.

Kotitalouksien jätevettä pääsi virheellisen ristiliitoksen takia valumaan hulevesialtaaseen usean kuukauden ajan. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon helmikuussa ja yhteensä jätevettä on ehtinyt valua noin 120 kuutiota, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) osastonjohtaja Kia Aksela.

Vaikka kiinteä aines jäi hulevesien viivytysaltaaseen ja se saadaan kerättyä pois, on nestemäinen jätevesi päässyt valumaan suoraan Longinojaan. Joukossa on esimerkiksi virtsaa, joka sisältää runsaasti vesistöjä rehevöittävää typpeä ja fosforia.

Vesimäärään suhteutettuna jätevettä on päässyt Akselan mukaan valumaan ”hyvin pieni määrä”. Hän rinnastaa tapauksen viemäriverkoston ylivuotoon rankkasateen aikana.

”Ei silti saa vähätellä asiaa. Näin ei saa tapahtua, ja siivoamme jäljet parhaan kykymme mukaan.”

Parhaillaan onkin käynnissä suuri puhdistusoperaatio, Aksela kertoo. Hulevesiputki on tulpattu, yhdistelmäautoilla imetään nestemäistä jätevettä pois altaasta ja sen pohjalta poistetaan kiinteä jäte. Tämän jälkeen allas putsataan painepesurilla.

Valmista pitäisi olla vielä tämän viikon aikana, luultavasti perjantaihin mennessä. Keskiviikon aikana putket tullaan myös liittämään uudestaan.

Hulevesiallas oli keskiviikkona aidattu ja sitä puhdistettiin monin eri keinoin.

Laaja valuma-alue yhdistettynä kaupungin moninaisiin toimintoihin, tuotantolaitoksiin ja rakentamiseen tekee Vantaanjokeen laskevasta Longinojasta erittäin haavoittuvan.

Se on ollut jo 20 vuoden ajan ajan taimenen elvyttämisen ja purokunnostuksen yksi näkyvimpiä mallikohteita, jopa lippulaiva. Puron avulla yritetään muun muassa elvyttää erittäin uhanalaisen luonnontaimenen elinkiertoa, kertoo Henrik Kettunen Vaelluskala-yhdistyksestä.

Hänen mukaansa hyvällä rakentamisen suunnittelulla vesistölle aiheutuvia haittoja on saatu koko ajan vähennettyä, vaikka kaikki yllättävät häiriöt ympäristössä voivatkin heikentää taimenkannan tilaa.

”Veikkaan, että tässä tapauksessa Longinojan päästöt ovat olleet määrällisesti niin vähäisiä, että kuormitusta on kestetty. Nyt osuttiin myös kylmän veden hetkeen, jolloin kalakanta ei välttämättä ole moksiskaan.”

Kettunen arvelee, että vaikka tänä vuonna Longinojassa nähdään todennäköisesti vähemmän taimenen pienpoikasia, syyt ilmiöön eivät liity päästöihin vaan aiempaan hyvään kutuvuoteen.

”Soraikon kunnostuksilla saatiin viime keväänä tuotettua ennätyksellisen paljon poikasia, eli tänä keväänä syntyneet poikaset ovat hyvin ahtaalla aiemman vahvan ikäluokan ansiosta. Tässä noudatetaan sykliä, joka sitten taas korjaantuu ensi vuonna.”

Longinojan pitkäaikainen aktiivi Juha Salonen kertoo olevansa huolissaan taimenten poikasmenetyksistä, joita saatetaan päästöjen aiheuttaman mahdollisen happikadon vuoksi nähdä.

”Lopputuloksen tietää vasta, kun poikastarkkailut aloitetaan. Mutta eliöitä on voinut kuolla jo aiemminkin kevättalvella, jos hapetonta vettä on kulkenut jään alta.”

Lisäksi Longinoja laskee vetensä hidasvirtaiselle suvantoalueelle, jossa saatetaan kesähelteillä päästöjen seurauksena nähdä leväkukintoja tai rehevöitymistä.

”On vaikeaa vielä spekuloida, mitä on kenties menetetty tai tuhoutunut, mutta aikamoinen mälli sieltä on jätevettä toki tullut”, Salonen sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että konkreettisilla puhdistus- tai muilla keinoilla voidaan enää estää päästöjen vaikutusta Longinojaan. Kaikki on tehty, mitä voidaan, ja nyt odotellaan mahdollisia seurauksia.

”Inhimillisiä virheitä sattuu, mutta valitettavasti liian usein, ja luonto on kärsijä.”

Sekä Salonen että Kettunen haluavat esittää kiitokset Longinojan alueen asukkaille, jotka ovat olleet hereillä ja reagoineet nopeasti vesistön muutoksiin.

Longinoja onkin ollut viime päivinä julkisuudessa myös ihmetystä herättäneen veden punaisuuden vuoksi. Punaisella värillä ei tiettävästi ole yhteyttä vuotaneeseen jäteveteen.

Helsingin poliisi otti tiistaina näytteitä, joiden perusteella värin alkuperää pyritään selvittämään. HSY myös kuvasi betoniputkistoa kameralla tiistai-iltana, mutta mitään ei selvinnyt.

”Se jäi nyt selvittämättä, sillä viemäriverkostossa ei ollut jälkiä. Ihmisjätettä se ei ainakaan ole, vaan kenties jotain teollisuudesta tai maaperästä tullutta ainetta”, Kia Aksela sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat