Helsinki ottaa käyttöön terapiatakuun ensimmäisenä kaupunkina Suomessa: pian hoitoon pääsy saa kestää enintään kaksi viikkoa - Kaupunki | HS.fi

Helsinki ottaa käyttöön terapiatakuun ensimmäisenä kaupunkina Suomessa: pian hoitoon pääsy saa kestää enintään kaksi viikkoa

Tavoite on kunnianhimoinen: perustason mielenterveyspalveluihin pääsyssä saisi kestää korkeintaan kaksi viikkoa kiireettömissä tapauksissa.

Helsinki on ottanut käyttöön lyhytpsykoterapian palvelusetelin, jolla nuori tai aikuinen voi saada 10–20 kertaa psykoterapiaa.

6.5. 8:44

Helsinki on päättänyt toteuttaa terapiatakuun ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Käytännössä kyse on siitä, että mielenterveysapua saisi mahdollisimman nopeasti.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan keskiviikkona, että terapiatakuu pyritään toteuttamaan jo ensi vuonna. Tavoite on kunnianhimoinen: perustason mielenterveyspalveluihin pääsyssä saisi kestää korkeintaan kaksi viikkoa kiireettömissä tapauksissa. Myös ensikontakti hoitoon pitäisi saada kahden viikon sisällä hoitoon hakeutumisesta.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan terapiatakuu-kansalaisaloitetta, jonka tavoite on taata pääsy lyhytterapiaan ja muun mielenterveyden keskusteluavun piiriin kuukauden sisällä hoitoon hakeutumisesta.

Ehdotuksen terapiatakuun toteuttamisesta Helsingissä teki vihreiden valtuustoryhmä.

Ryhmäaloitteessaan vihreät nostivat esiin, että Helsinki on ottanut tavoitteekseen madaltaa mielenterveyspalveluihin pääsyn kynnystä. Helsinki on esimerkiksi avannut kuluneella valtuustokaudella kaksi matalan kynnyksen Mieppi-mielenterveyspistettä Kalasatamaan ja Myllypuroon, ja kolmas aiotaan avata Pohjois-Haagaan.

Mieppi-pisteissä tarjotaan maksutonta, luottamuksellista keskusteluapua ilman lähetettä, nopealla ja helpolla ajanvarauksella ja myös walk-in palveluna.

Lisäksi Helsinki on ottanut käyttöön lyhytpsykoterapian palvelusetelin, jolla nuori tai aikuinen voi saada 10–20 kertaa psykoterapiaa. Huhtikuussa uutisoitiin, että kaupunki perustaa uuden perustason lastenpsykiatrisen yksikön perhekeskuksien yhteyteen.

Vihreiden aloitteen mukaan terapiatakuuta on mahdollista edistää esimerkiksi lisäämällä Mieppi-pisteitä sekä varmistamalla keskusteluapuun ja lyhytterapiaan pääsy terveysasemilla.

Valtuustossa vasemmistoliiton Anna Vuorjoki nosti esiin, että Helsingistä puuttuu julkisena palveluna toteutettava pitkäkestoinen psykoterapia.

Thomas Wallgren (sd) sanoi, että terapiatakuun toteuttaminen edellyttää psykoterapiakoulutuksen lisäämistä. Hän toivoi myös mahdollisuuksia lääkkeettömän hoidon tarjoamiseen.

Kokoomuksen Otto Meri penäsi puolestaan tietoa kustannuksista.

”Ajatteleeko täällä kukaan rahaa? Jonkinlainen kustannusarvio olisi mukava saada”, hän sanoi.

Pentti Arajärvi (sd) vastasi Merelle sanomalla, että ”ehkäisevä ja varhainen hoito on tehokkainta niin taloudellisesta kuin hoidollisestakin näkökulmasta”.

Perussuomalaisten Mari Rantanen toivoi enemmän keskustelua ongelmien perimmäisistä syistä.

”Mitä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, että nuorilla on niin paljon mielenterveysongelmia? Tästä pitäisi puhua enemmän. Muuten kaikki toimenpiteet ovat kuin vuotavan veneen äyskäröintiä.”

Valtuustossa hyväksyttiin Eva Biaudetin (r) toivomusponsi, jonka myötä valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet turvata lasten, nuorten ja nuorten aikuisten pääsy mielenterveyttä tukeviin palveluihin myös ruotsin kielellä.

Samoin hyväksyttiin Tuomas Rantasen (vihr) ponsi, jonka myötä valtuusto edellyttää kaupungin selvittävän, kuinka terapian tarpeessa olevia voisi auttaa etsimään Kelan tukeman terapeutin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat