Pitkän uran tehnyt kasviopin professori sai potkut, jotka tuomittiin jo laittomiksi – Helsingin yliopisto ei luovuta: ”Kyse on myös suuremmasta periaatteellisesta asiasta” - Kaupunki | HS.fi

Pitkän uran tehnyt kasviopin professori sai potkut, jotka tuomittiin jo laittomiksi – Helsingin yliopisto ei luovuta: ”Kyse on myös suuremmasta periaatteellisesta asiasta”

Korkein oikeus tulee ottamaan kantaa siihen, onko yliopisto ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin irtisanotun professorin kanssa.

6.5. 14:53

Keväällä 2016 Helsingin yliopisto irtisanoi lähes 400 työntekijää koko henkilökuntaa koskeneiden yt-neuvotteluiden päätteeksi. Yhteensä yhdeksän professoria irtisanottiin taloudellisin ja tuotannollisin perustein.

Irtisanomisten taustalla oli vuonna 2015 tehdyt yliopistojen rahoitusten leikkaukset, joiden seurauksena menoja karsittiin isolla kädellä.

Yksi irtisanotuista oli pitkän akateemisen uran tehnyt kasvitieteilijä Heikki Hänninen. Hän sai potkut yliopiston kasviekologian professorin virasta.

Lue lisää: Professori kertoo yllätyspotkuistaan: ”Helsingin yliopisto hoiti irtisanomiset järkyttävän huonosti”

Irtisanomisesta käynnistyi vuosien oikeusriita, joka on vuorotellen ratkennut molempien osapuolien hyödyksi. Korkein oikeus myönsi Helsingin yliopistolle valitusluvan huhtikuun lopussa, ja näin ollen asian käsittely jatkuu yhä.

Yliopisto päätyi hakemaan valituslupaa asiassa, sillä hovioikeuden päätöksessä nousi esiin perusteita, joihin yliopistolla ei ole ollut mahdollista lausua omaa kantaansa, kertoo Helsingin yliopiston työnantajatehtävien päällikkö Katja Heikkilä.

Hänen mukaansa hovioikeuden ratkaisu oli yllättävä ja osa siinä käytetyistä perusteista esimerkiksi tutkimuksen vapauteen liittyen eivät olleet missään vaiheessa esillä kummankaan puolen lausunnoissa.

”Kyse on myös suuremmasta periaatteellisesta asiasta kuin yksittäisestä tapauksesta. Oikeussäännöt ovat nähdäksemme epäselviä esimerkiksi arvioitaessa professorin tehtävien samankaltaisuutta”, Heikkilä kertoo.

Vain kahdeksan kuukautta Hännisen potkujen jälkeen toinen yliopiston työntekijä kutsuttiin hoitamaan kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävää. Henkilö käytti Hännisen entistä titteliä muun muassa omilla kotisivuillaan.

Hänninen vei irtisanomisensa oikeuteen. Helsingin yliopiston mukaan apulaisprofessorin tehtävään palkattu ei tehnyt samoja tehtäviä kuin Hänninen, ja Helsingin käräjäoikeus ratkaisi asian yliopiston hyväksi. Asian käsittely jatkui kuitenkin hovioikeudessa.

Viime joulukuussa antamassaan päätöksessä Helsingin hovioikeus päätyi katsomaan, että yliopisto oli rikkonut työsopimuslakia irtisanomalla Hännisen ja siirtämällä toisen henkilön samankaltaisiin tehtäviin.

Helsingin yliopisto velvoitettiin maksamaan irtisanotulle professorille lähes 69 000 euron korvaukset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi yliopisto joutuu korvaamaan Hännisen oikeudenkäyntikulut.

Helsingin yliopisto haki hovioikeuden ratkaisulle valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, ja lupa heltisi huhtikuun lopussa.

Nykyään Kiinan Hangzhoussa professorina toimivan Heikki Hännisen tuntemukset yliopiston päätöksestä ovat kaksijakoiset, vaikka hän kokee edelleen olevansa oikealla asialla jatkaessaan oikeustaistelua.

”Toisaalta olisin toki toivonut, että vuosikausia jatkunut prosessi olisi jo päättynyt. Toisaalta asian tärkeyden vuoksi on oikeastaan hyvä, että maan korkein oikeusistuin sanoo tässä viimeisen sanan. Minulla ei ole mitään kiirettä”, hän kirjoittaa sähköpostitse.

Korkeimman oikeuden ilmoituksen mukaan valituslupa on myönnetty rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, onko yliopisto ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin. Tällöin irtisanominen olisi ollut perusteeton.

Osittain on siis kyse perustuslaissa turvatusta tieteen ja ylimmän opetuksen vapauden merkityksestä, mikä on iso ja periaatteellinen asia, sanoo Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä.

”Nyt korkein oikeus tulee nimenomaan ottamaan kantaa siihen, missä menee yliopiston työnjohto-oikeus suhteessa professoreiden tutkimuksen vapauteen”, hän sanoo.

Niemelä kertoo olevansa tietyllä tavalla yllättynyt valitusluvan hakemisesta etenkin siksi, ettei muissa irtisanottuja henkilöitä koskevissa oikeusriidoissa ole toistaiseksi edetty korkeimpaan oikeuteen asti.

”On myös yllättävää, että yliopisto haluaa jatkaa vuonna 2015 käydyn yt-prosessin käsittelyä edelleen.”

Toisaalta Helsingin yliopiston kokoisella työnantajalla ei hänen mukaansa ole samanlaisia taloudellisia rajoitteita käydä oikeutta kuin pienemmillä työnantajilla tai yksityishenkilöillä.

”Tässä kyseisessäkin tapauksessa oikeudenkäyntikulut ovat jo yli 100 000 euroa. Onhan se aika epätasapainoinen tilanne”, Niemelä toteaa.

Helsingin yliopisto on joutunut myös aiemmin selvittämään vuoden 2015 jälkeisiä irtisanomisiaan oikeudessa.

Maaliskuussa Helsingin hovioikeus määräsi yliopiston maksamaan irtisanotulle opettajalle yli 40 000 euron korvaukset irtisanomisesta, jota oikeus piti laittomana ja syrjivänä.

Helsingin yliopisto on myös aiemmin tuomittu korvauksiin huolimattomuudesta yt-neuvotteluiden menettelyssä. Yliopisto valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen mutta veti valituksensa hiljattain takaisin.

Valitus vedettiin Katja Heikkilän mukaan pois uuden yt-lakiesityksen takia, joka yliopiston näkemyksen mukaan tulee selkeyttämään oikeuskäytäntöä.

”Sen asian osalta oikeudentila on nyt huomattavasti selkeämpi, joten asian käsittelyä ei tarvitse jatkaa”, hän sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat