Helsinki sai täystyrmäyksen: 12 vuotta valmisteltu kasvusuunnitelma kaatui oikeudessa - Kaupunki | HS.fi

Helsinki sai täystyrmäyksen: 12 vuotta valmisteltu kasvusuunnitelma kaatui oikeudessa

Yleiskaavan kompastuskivenä oli, että osa alueesta oli jätetty selvitysalueeksi. Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Ahon mukaan kaupungin pitää nyt keskittää voimansa Malmin lentokentän suunnitteluun.

Östersundomin yleiskaavassa on tavoiteltu alueelle jopa 100 000 asukasta.

10.5. 11:02

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on varmistanut Östersundomin yleiskaavan kaatumisen. KHO on samaa mieltä Helsingin hallinto-oikeuden kanssa siitä, että yleiskaava on lainvastainen eikä Natura-alueelle kohdistuvia yhteisvaikutuksia ole arvioitu riittävästi.

Hallinto-oikeus kumosi Östersundomin yleiskaavan kaksi vuotta sitten. Hallinto-oikeuden tuomiosta valitti Östersundom-toimikunta, joka on Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen toimielin.

Oikeuden näkökulmasta yleiskaavan ongelmallisin ratkaisu oli jättää osa keskeisistä alueista selvitysalueiksi, joiden rakentamisen määrä oli tarkoitus päättää asemakaavoilla. Valkoiseksi selvitysalueeksi oli jätetty muun muassa Salmenkallio, joka sijoittuu Östersundomin lintuvesien välittömään läheisyyteen.

Salmenkallioon oli Östersundomin suunnittelun alkuvaiheessa jopa sijoitettu metroasema kerrostaloineen. Linjausta päädyttiin siirtämään luontoarvojen vuoksi.

KHO:n mukaan yleiskaavaan liittyvää Natura-arviointia ei ole tehty riittävällä tarkkuudella, eikä vahingollisia vaikutuksia ole riittävästi suljettu pois. On siis vaara, että uusi maankäyttö ja asukasmäärän voimakas kasvu heikentävät merkittävästi luonnonarvoja Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueella.

Vaikka selvitysalueet osoitettaisiin suojeluun ja virkistykseen, kohdistuisi Natura-alueelle haittavaikutuksia moninkertaistuvan virkistyskäytön vuoksi.

Yleiskaavassa tavoiteltiin Östersundomiin jopa 80 000:ta–100 000:ta uutta asukasta. Uusia työpaikkoja oli kaavailtu15 000–40 000. Yleiskaavassa rakentamisalueet sijoittuivat luonnonsuojelualueiden välittömään läheisyyteen.

KHO asettui siten samalle kannalle kuin hallinto-oikeuteen valittaneet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely), Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja lintutieteellinen yhdistys Tringa. Nämä korostivat, että maankäyttö on ratkaistava kokonaisuutena.

Ely-keskus on lausunnossaan esittänyt muun muassa, että Salmenkallion-Kantarnäsbergetin alueet osoitetaan luonnonsuojelualueeksi, mikä mahdollistaa virkistyskäytön ohjaamiseksi tarvittavien liikkumiskieltojen ja rajoitusten määräämisen.

Selvitysalueelle on lisäksi laadittava tarkempi suunnitelma ja perustettava tarvittavat luonnonsuojelualueet ennen kuin asukasmäärä kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta ylittää 10 000 asukasta.

Vaikka KHO hylkäsi yleiskaavan, se piti kuitenkin voimassa tulevaa suunnittelua ohjaavan Östersundomin vaihemaakuntakaavan.

Valittajat ja valitusten perusteet olivat hyvin samantyyppisiä kuin yleiskaavakäsittelyssä. Tällä kertaa Uudenmaan ely-keskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Tringan valitukset eivät menestyneet.

KHO totesi, että maakuntakaava on yleisluontoinen ja ohjaava. Selvitysalueiden kohtalo voidaan ratkaista alemman tason kaavoituksessa kuten yleiskaavassa.

”Päätös oli tavallaan odotettu, vaikka meillä oli mielestämme ihan hyvät perusteet ratkaisulle”, sanoo Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho.

Yleiskaavaan oli kirjattu erilaisia lievennystoimia, joilla tulevan maankäytön vaikutuksia luonnonsuojelualueille olisi rajattu.

”Nyt me otamme kynän kauniisti käteen ja aloitamme alusta. Neuvotellaan eri osapuolten kanssa, miten edetään”, kommentoi Aho 12 vuotta kestänyttä prosessia.

Ahon ei näe, että aika olisi ajanut Östersundomin ohi, koska Helsinki kasvaa koko ajan.

”On selvää, ettei Helsinki voi kasvussaan nojata Östersundomin varaan. Nyt meidän on kuitenkin keskitettävä voimamme Malmin lentokentän suunnitteluun”, Aho sanoo.

Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov (kok) pitää KHO:n ratkaisua merkittävänä iskuna Helsingin kaupunkisuunnittelulle.

”Nyt on perusteellisesti mietittävä, minkä tyyppistä aluetta Östersundomiin kaavoitetaan. Totta kai Helsinki voi kehittää yleiskaavan muita alueita, mutta ei KHO:n päätös tarkoita Östersundomin unohtamista tai että se otettaisiin pois rakentamisen repertuaarista.”

Hän näkee, että nyt on tilaisuus kehittää Östersundomia nimenomaan omakotitalojen alueena. Kokoomus sai lisättyä kaupungin uuteen asunto- ja maankäyttöohjelmaan ajatuksen pientaloasumisen varmistamisesta.

”Kun katsoo, miten ihmiset etsivät tontteja Espoosta tai Kirkkonummelta, Östersundom voisi olla Helsingin vastaus pientaloille.”

Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd) katsoo KHO:n ratkaisun vaikuttavan laajalle alueelle Östersundomin ulkopuolella.

”Östersundomin yleiskaavan kaatuminen on ikävä uutinen koko Itä-Helsingin kehitykselle. Meidän pitää nyt miettiä, onko metro joukkoliikenneratkaisuna liian raskas. Pitäisikö jatkossa suunnitella Östersundomiin pikaraitiotietä?” Heinäluoma arvioi.

Heinäluoma katsoo, että yleiskaavaa laatineiden kuntien pitää tehdä huolellinen arvio tilanteesta ja tehdä nopeasti johtopäätökset jatkosta.

Vihreiden ryhmänjohtaja Reetta Vanhanen (vihr) ei yllättynyt KHO:n ratkaisusta.

”Alueen luontoarvojen turvaaminen ja sinne suunnitellun rakentamisen yhdistäminen olisi ollut haastavaa. Näyttää siltä, että nyt luonnonsuojelualuetta on laajennettava.”

Vanhanen katsoo, että Helsingin on nyt valmistauduttava rakentamaan muualle, jotta rakentamisen määrä saadaan varmistettua. Joukkoliikenneratkaisua Vanhanenkin pohtisi tarkkaan siinä vaiheessa, kun Östersundomin uutta suunnitelmaa lähdetään tekemään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat