Ongelmallista vai luonnollista? Uutinen Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok) siirtymisestä yksityisen kiinteistösijoittajan palvelukseen jakaa Helsingin suuret valtuustoryhmät kahtia.
Pormestarin paikan kesällä jättävä Vapaavuori siirtyy virkatehtävänsä jälkeen tanskalaisen kiinteistösijoittajan NREP:n palvelukseen. Hän toimii yhtiössä osa-aikaisena kaupunkikehityksen neuvonantajana. Asiasta kertoi Kauppalehti.
NREP on iso peluri Helsingin kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Poliittisen vasemmiston näkemyksen mukaan siirtymä herättää kysymyksen eturistiriidasta. Kokoomuksessa ja vihreissä siirtymää pidetään loogisena jatkona Vapaavuoren uralle.
NREP:n mukaan Vapaavuori ei osallistu ensimmäisen kuuden kuukauden aikana mihinkään Helsingin kaupunkiin liittyvin hankkeisiin. Hän noudattaa siis vapaaehtoista karenssiaikaa.
Lisäksi hän pitäytyy pormestarikautensa lopun ajan ottamasta osaa keskusteluihin, missä NREP on osapuolena.
Vasemmistopuolueille tämä ei kuitenkaan täysin riitä.
Sdp:n valtuustoryhmän johtaja Eveliina Heinäluoma toteaa, että siirtymät tärkeistä julkisista tehtävistä vanhoja tehtäviä lähellä oleviin yksityisen rahan yhtiöihin ovat aina jossain määrin ongelmallisia.
Eveliina Heinäluoma
”Valtion puolella on tehty karenssijärjestelyt. Pidän perusteltuna, että kunnallisella puolella käytäisiin ensi tilassa vastaava keskustelu.”
Heinäluoman mukaan kysymys liittyy siihen, voivatko kuntalaiset luottaa päätöksentekijöiden riippumattomuuteen. ”Luottamus on politiikassa ydinasioita.”
Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Veronika Honkasalo on Heinäluoman kanssa samoilla linjoilla. Honkasalo korostaa, että Vapaavuori on pormestarina ajanut eteenpäin NREP:n suunnitelmaa Lapinlahden alueen uudistamiseksi. Suunnitelma kaatui muiden puolueiden vastustukseen.
Veronika Honkasalo
Honkasalo kuvailee Vapaavuoren siirtymää ongelmalliseksi.
”Ei näytä hyvältä.”
Myös Honkasalon mielestä Helsingissä pitäisi nyt pohtia vakavasti karenssisäännösten käyttöönottoa. Hänen mukaansa Helsingin tulisi harkita, voisivatko karenssisäädökset olla samankaltaisia kuin valtiolla.
Honkasalo sanoo, että tässä tapauksessa karenssiajalta pitäisi myös maksaa virkamiehelle palkkaa vastaava korvaus.
”En näe vapaehtoisuuteen perustuvaa omaehtoista karenssia riittävänä sillä se ei takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, emmekä tiedä sen tosiasiallisesta toteutumisesta. Siksi olisi selkeämpää, että kaikille olisi yhteiset karenssisäännökset.”
Valtion viroissa karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että virkamiehellä on tehtävässään ”pääsy salassa pidettäviin tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaan tietoon”. Tämä tarkoittaa sellaista tietoa, jota hän voisi yksityisellä sektorilla toimiessaan olennaisella tavalla käyttää hyödyksi.
Kysymys siitä, millaisiin yksityisen sektorin tehtäviin julkisen sektorin päättäjien pitäisi voida siirtyä suoraan virkatehtävistään, ei ole uusi.
Edellisen kerran keskustelu kävi kuumana, kun kokoomuksen Lasse Männistö ja Laura Räty siirtyivät lyhyen ajan sisään päättäjätehtävistä yksityisten terveydenhuoltoyritysten palvelukseen.
Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen
Kuten Männistön ja Rädynkin tapauksessa, kokoomuksessa ja vihreissä suhtaudutaan myös Vapaavuoren urasiirtoon vasemmistoa rauhallisemmin.
Vihreiden ryhmänjohtaja Reetta Vanhanen toteaa, että Vapaavuorelle määritelty kuuden kuukauden vapaaehtoinen karenssi on hyvä asia.
”Siirtymät ovat ymmärrettäviä. Julkiselta sektorilta pitää pystyä siirtymään yksityisen sektorin palvelukseen. Mutta on hyvä noudattaa varovaisuusperiaatetta”, Vanhanen sanoo.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Daniel Sazonov toteaa, että Vapaavuoren uudessa tehtävässä yhdistyy luontevasti asioita, joita hän on aiemmin urallaan tehnyt. Myös Sazonov pitää kuuden kuukauden omaehtoista karenssia hyvänä.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Daniel Sazonov
Sazonov toteaa, että NREP saa palkkauksen myötä kosolti tietotaitoa. Suhteetonta etua kilpailijoihin ei kuitenkaan synny.
”Uskon, luotan ja tiedän, että kaupungin kaavoituspolitiikka on hyvin läpinäkyvästi hoidettua. Tontteja jaetaan kilpailumenettelyllä ja muilla avoimilla tavoilla. Näin pitääkin olla ja näin kohdellaan kaikkia tasa-arvoisesti.”
Vapaavuori kertoo käyneensä asiaa läpi etukäteen Helsingin kaupungin lakimiehen kanssa. Vastaus oli yksiselitteinen: juridisia rajoitteita siirrolle ei ole.
”Tästä huolimatta, juuri pahojen puheiden välttämiseksi, sovimme, että jättäydyn puoleksi vuodeksi pois kaikesta, mikä millään tavalla liippaisi Helsinkiä.”
Vapaavuoren tarkasta toimenkuvasta NREP:llä ei ole vielä päätetty. Hänen mukaansa on kuitenkin epätodennäköistä, että työt liittyisivät erityisen vahvasti juuri Helsinkiin.
”Tehtävät liittyvät luonteeltaan pohjoismaisen, kansainvälisen yhtiön konsernitason kehityshankkeisiin ja kansainvälistämistehtäviin.”
Entä onko Vapaavuorella tiedossaan sellaista, ei julkista tietoa Helsingin kaupungista, josta voisi olla NREP:lle erityistä kilpailuetua?
”En halua sulkea pois, etteikö se olisi teoriassa mahdollista, mutta ainakaan suoraan sellaista ei tule mieleeni”, Vapaavuori sanoo.
Sitä, että NREP saisi palkkauksesta suoraa, konkreettista hyötyä esimerkiksi tavoitellessaan jotain hanketta Helsingin kaupungilta, Vapaavuori ei usko.
Sazonovin tavoin hän viittaa Helsingin kaupungin avoimuuteen pyrkivään toimintakulttuuriin. Kiinteistöhankkeet käyvät läpi monipolvisen hyväksyntäprosessin lautakuntien kautta kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon.
Vapaavuori uskoo, että NREP halusi hänet riveihinsä nimenomaan kaupunkeihin ja niiden kehittymiseen liityvän yleisemmän, syvän tietotaidon vuoksi.
