Tuleeko Helsingille kylmä suihku sote-uudistuksessa? Uudet laskelmat näyttävät entistäkin huolestuttavammilta - Kaupunki | HS.fi

Tuleeko Helsingille kylmä suihku sote-uudistuksessa? Uudet laskelmat näyttävät entistäkin huolestuttavammilta

Tuoreet hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat osoittavat, että Helsinki häviäisi sote-uudistuksessa sata euroa asukasta kohden vuodessa. Lukuihin pitää kuitenkin suhtautua varauksella.

Sote-rahaa ohjautuisi nykyistä suhteellisesti enemmän alueille, joiden asukkailla on suurin tarve terveydenhuollon palveluille.

13.5. 2:00 | Päivitetty 13.5. 6:16

Tuoreet rahoituslaskelmat osoittavat, että Helsinki ja Uusimaa olisivat joutumassa sote-uudistuksen maksajiksi. Vaikka luvut näyttävät huolestuttavilta, ne eivät kerro lopullista totuutta.

Tuoreet hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat osoittavat, että Helsinki, Länsi-Uusimaa (Espoo ja yhdeksän muuta kuntaa) sekä Keski-Uusimaa menettäisivät sote-uudistuksessa enimmäismäärän eli sata euroa asukasta kohden sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettäviä rahoja.

Vantaa ja Kerava taas saisivat 193 euroa asukasta kohden lisää rahaa. Kokonaisuutena Uusimaa jäisi kuitenkin miinukselle nykytasoon verrattuna.

Asetelma herättää poliittisia intohimoja. Luvut ovat todellisia ja kertovat rahoitusmallin periaatteen, mutta niihin on suhtauduttava varauksellisesti.

Helsingin suurimman puolueen kokoomuksen valtuustoryhmän johtaja Daniel Sazonov on luvuista huolissaan.

”En voi käsittää, miten hallituspuolueiden helsinkiläiset kansanedustajat ovat ajamassa tällaista uudistusta.”

Sazonovin mukaan Helsinki ei pysty säilyttämään edes nykyistä palvelutasoa, jos laskelmat toteutuvat.

Myös toiseksi suurimmassa valtuustoryhmässä, vihreissä, kummastellaan tilannetta.

”Hämmentävintä on se, että valtiovarainministeriön luvut muuttuvat koko ajan – ja todella paljon”, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) sanoo.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarin Sanna Vesikansan (vihr) mukaan valtiovarainministeriön luvut ovat muuttuneet koko ajan.

Lopputulos kuitenkin muuttuu, kun laskelmaan otetaan mukaan väestömäärän muutos, kustannusindeksin korotus ja palvelutarpeen kasvu. Ja näin todella tehdään uudistuksen alkaessa.

”Helsinki ja Uusimaa saavat silloin keskimäärin saman verran lisää rahaa kuin muut hyvinvointialueet”, finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä sanoo.

Sote-uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudistuksessa 21 tulevaa hyvinvointialuetta saisivat ainakin aluksi rahansa valtiolta, ja valtaosa rahoista jaetaan asukkaiden määrän, iän ja palvelutarpeen mukaan. Rahaa menee siten lähtökohtaisesti nykyistä enemmän alueille, joilla on iäkkäämpää ja sairaampaa väestöä.

Tässä yhtälössä Uusimaa häviää. Mutta asetelma ei ole niin mustavalkoinen, että Uusimaa häviää ja muu Suomi voittaa. Valtiovarainministeriön tuoreessa laskelmassa noin puolet hyvinvointialueista häviää ja puolet voittaa.

Ministeriö on päivittänyt hyvinvointialueiden rahoituslaskelmaa nyt viisi kertaa. Seuraava päivitys tulee syksyllä. Puolessa vuodessa luvut ovat muuttuneet paljon, ja Helsingin kohdalla rajusti huonompaan suuntaan.

Tuorein laskelma on ensimmäinen, joka perustuu kuntien vuoden 2021 talousarvioihin ja vuoden 2022 taloussuunnitelmiin. Näitä vuosia käytetään laskelmien pohjana myös uudistuksen tullessa voimaan. Lopullinen totuus tiedetään vasta, kun tilinpäätöstiedot on saatu. Yleensä toteutuneet sote-menot ovat suuremmat kuin on budjetoitu.

Jos sote-rahat jaettaisiin vain asukkaiden määrän, iän ja sairastavuuden sekä muutaman pienemmän muuttujan perusteella, Helsinki menettäisi 289 euroa asukasta kohden. Helsingin nykyinen 2,3 miljardin euron vuotuinen sote-budjetti pienenisi lähes 190 miljoonalla eurolla.

Joulukuun laskelmassa tilanne näytti aivan toisenlaiselta: Helsinki olisi menettänyt vain 60 euroa asukasta kohden. Laskelma muuttui siis puolessa vuodessa yli 220 eurolla.

Näin rajujen muutosten estämiseksi rahoitusmalliin on tehty rajoitin. Rahoitus saa laskea yhden hyvinvointialueen kohdalla korkeintaan sata euroa asukasta kohden seitsemän vuoden aikana. Helsingille tämä tarkoittaisi sote-budjetissa lähes kolmen prosentin ja 65 miljoonan euron leikkausta – mutta vasta vuonna 2029.

Uudistuksen alkaessa vuonna 2023 hyvinvointialueiden on määrä aloittaa samalla budjetilla kuin vuonna 2022. Seuraavana vuonna menetys saa olla enintään kymmenen euroa asukasta kohden. Sen jälkeen se voi muuttua seitsemän vuoden siirtymäajan kuluessa asteittain.

Mutta luvut näyttävät ihan toisenlaisilta, kun otetaan huomioon kustannusindeksi, väestömäärän muutos sekä palvelutarpeen muutos. Voi todella käydä niin, ettei Helsingin sote-budjettia leikata yhtenäkään vuotena.

Pääministeripuolue Sdp:tä edustava valtuustoryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Eveliina Heinäluoma suhtautuu uudistukseen Sazonovia ja Vesikansaa luottavaisemmin.

”Rahoituslaskelma ei ole lopullinen totuus, se antaa väärän kuvan. Helsingin saama rahoitus kasvaa joka vuosi, koska asukkaiden määrä kasvaa. Myös palvelutarve kasvaa, koska ikääntyneitä tulee joka vuosi lisää.”

Sdp:n Helsingin-valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma uskoo, että Helsingin saama rahoitus kasvaisi vuosittain, koska asukkaiden määrä lisääntyy.

Finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä sanoo, että laskelma kuvaa lähtötilannetta vuoden 2022 tasolla.

”Rahoitus muuttuu sen jälkeen rahoitusmallin laskentaperusteiden mukaisesti. Uudellamaalla asukasmäärä kasvaa muuta maata nopeammin, mikä näkyy tulevina vuosina rahoituksen keskimääräistä suurempana lisäyksenä”, Nissinen sanoo.

Heinäluoma muistuttaa, että laskentakriteeritkin tarkentuvat vielä. Sekin todennäköisesti parantaa Helsingin hyvinvointialueen rahoitusta.

Uudenmaan sote-kustannukset asukasta kohden ovat nyt selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon, joka on noin 3 750 euroa asukasta kohden. Vaikka Helsinki on asettanut palveluille tuottavuustavoitteen, kustannukset ovat nousseet Helsingissä selvästi maan keskiarvoa enemmän.

Helsinki tarjoaa asukkailleen monin paikoin lakisääteistä paremmat palvelut. Kaupunki päätti esimerkiksi juuri tarjota asukkailleen terapiatakuun ensimmäisenä kuntana Suomessa.

”Helsinki on lisännyt sote-rahoitusta viime vuosina, koska esimerkiksi lastensuojelussa palvelutarve on kasvanut. Meillä on suurkaupunkiongelmia kuten asunnottomuutta, joita laskelmat eivät ota vielä riittävästi huomioon”, apulaispormestari Sanna Vesikansa sanoo.

Sote-menojen kääntäminen laskuun iskisi juuri heikoimmassa asemassa oleviin. Mutta vielä ei ole varmaa, että näin käy.

”Suunta on huolestuttava. Korjauksia on vielä tarpeen tehdä”, Vesikansa sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat