Espoo varautuu lunastamaan maa-alueen Oittaan jättimäisen datakeskuksen tieltä - Kaupunki | HS.fi

Espoo varautuu lunastamaan maa-alueen Oittaan jättimäisen datakeskuksen tieltä

Neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa ovat junnanneet kohta puoli vuotta.

Oittaan Hepokorpeen suunnitellaan isoa datakeskusta, mikä on säikyttänyt lähistöllä asuvat. Hepokorven alueen etuna ovat hyvät liikenneyhteydet ja valtakunnan sähköverkon läheisyys.

16.5. 15:42

Espoon kaupungin ja energiayhtiö Fortumin yhteinen hanke hukkalämmön keräämiseksi Oittaan Hepokorpeen kaavaillusta datakeskuksesta etenee.

Noin sadan megawatin datakeskusta on soviteltu Kehä III:n ja Bodominjärven väliseen maastoon. Ison datakeskuksen hukkalämpö kattaisi jopa kolmasosan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta.

Hankkeen taustalla on Fortum, joka toivoo voivansa korvata Suomenojan voimalan kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä datakeskuksen avulla. Fortum ei itse toteuttaisi datakeskusta.

Espoon valtuusto varautuu maanantaina hakemaan lunastuslupaa sille datakeskuksen maa-alueen osalle, joka on yksityisessä omistuksessa. Kaupunki ja yksityiset maanomistajat eivät ole päässeet sopuun vapaaehtoisesta maakaupasta. Kaupunki jätti kirjallisen tarjouksen viime vuoden marraskuussa.

Lunastusmenettely olisi Espoossa hyvin poikkeuksellinen, mutta se on listattu yhdeksi maanhankintakeinoksi kaupungin maapoliittisissa periaatteissa.

Eri ryhmien kärkipoliitikot eivät muista, milloin Espoo olisi käyttänyt lunastusta. Vantaalla kaupunki haki lunastuslupaa ja sai sellaisen Saraksen perintötilan lunastukseen Keimolassa pitkällisen valituskierroksen päätteeksi.

Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos toivoo, että vapaaehtoinen kauppa vielä syntyisi eikä lunastusmenettelyyn tarvitsisi lähteä.

”Olen ymmärtänyt, että neuvottelut maanomistajien kanssa ovat pitkällä. Tämä lunastusluvan hakeminen olisi eräänlainen vauhdittaja neuvotteluille. Sekä kokoomus että Rkp ovat suhtautuneet lunastukseen kriittisesti”, Vuornos sanoo.

Datakeskuksen tuloon kokoomus on suhtautunut myönteisesti.

Lunastuslupaa haetaan ympäristöministeriöltä. Espoon kaupunginhallituksessa lunastusasia hyväksyttiin yksimielisesti.

Lunastusluvan hakemisesta päättää kaupunginvaltuusto. Päätös lunastusluvan hakemisesta on luonteeltaan valmisteleva ratkaisu, eikä siitä voi korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaisesti valittaa.

Espoon kaupunki omistaa datakeskukselle kaavaillusta maa-alueesta osia, mutta yksityinen maanomistus sijoittuu kaupungin omistamien alueiden ja Träskändansolmun liittymän väliselle alueelle. Datakeskus edellyttää kunnollisia liikenneyhteyksiä.

Kaikki isot energiayhtiöt ovat viime vuosina olleet kiinnostuneita datakeskuksista ja konesaleista, joissa syntyy koneiden viilennyksen vuoksi paljon hukkalämpöä. Suuret kansainväliset konesalitoimijat tarvitsevat kuitenkin suuren sähköliittymän, ja niiden hukkalämpöä varten tarvitaan iso kaukolämpöverkko.

Espoon kaukolämmön tuottaja Fortum pyrkii monin eri tavoin korvaamaan kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa. Kivihiilen polttokielto tulee voimaan vuoden 2024 kesällä.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell toivoo Vuornoksen tavoin, että vapaaehtoinen maakauppa vielä syntyisi. Jos sopua ei saada aikaan, ryhmä on lunastuslupahakemuksen kannalla.

Datakeskukseen vihreät ovat suhtautuneet pääosin myönteisesti. Se on Espoossa yksi askel ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, mutta ryhmä on kantanut huolta espoolaisen kulttuurimaiseman ja Matalajärven puolesta.

Sosiaalidemokraattien ryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen sanoo, että ryhmässä on tarkkaan katsottu, miten hanke vaikuttaa Oittaan latuihin ja virkistysreitteihin.

”Oittaa on ympäristönä uniikki, ja se voidaan tärvätä vain kerran. Onneksi kaavamuutosta on nyt tehty luontoarvoja kunnioittaen.”

Sistonen on vakuuttunut, ettei lunastusmenettelyyn edes tarvitse ryhtyä vaan asia ratkeaa vapaaehtoisella kaupalla. Ryhmä on kuitenkin valmis hyväksymään lunastusmenettelynkin, jos Espoon etu ja yleinen etu sitä vaativat.

Kaupunki on talven aikana hionut datakeskusta varten Hepokorven alueen kaavamuutosta. Kaavaehdotus oli nähtävillä huhtikuun puoliväliin saakka.

Fortum taas on käynyt neuvotteluja eri toimijoiden kanssa datakeskuksen pyörittämisestä.

Maaliskuussa HS Espoon haastattelussa Fortumin strategiajohtaja Antti Kaikkonen arvioi, että kohde on herättänyt kiinnostusta hyvin monissa toimijoissa.

Fortum aikoo luopua viimeistään vuoden 2025 aikana Suomenojan isosta kivihiilikattilasta, joka tällä hetkellä lämmittää noin 40 prosenttia kaukolämpöön kytketyistä espoolaiskodeista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat