Tässä sitä nyt on, viime talvena Helsingin kaduilta aurattua lunta.
Se on sulanut vedeksi Viikissä lumenvastaanottopaikan altaassa ja paljastanut ruman totuuden: Helsingin kaduilla on likaista.
Kaduilta aurattu lumi on roskaista. Sen sulaessa jää jäljelle ryönää, kuten tölkkejä, liikennemerkkejä, puutavaraa, styroksia, juomapulloja ja mustaa liejua.
Lumen vastaanottopaikalla on kaduilta aurattua roinaa.
Tumma liete velloo hiljalleen tuulessa. Osa roskista on todennäköisesti painunut pohjaan vettyessään, eikä pinnalla ehkä siksi näy kuluneen talven uutta roskaa – maskeja.
Niitäkin joukossa silti on. Se ilmeni kaupungin talvella tekemässä kokeilussa, jossa osa lumesta sulatettiin ja puhdistettiin testissä olleella laitteella. Neljässäsadassa kuormallisessa lunta oli noin 12 000 kiloa kiintoainesta: eniten hiekoitushiekkaa mutta myös maskeja ja muuta roskaa.
Viikkiin kipattiin viime talven aikana yli 20 000 kuormaa lunta, kuutiometreinä noin 370 000.
Suurin osa lumesta kaadettiin tavanomaiseen tapaan altaaseen. Altaaseen virtasi kivenheiton päässä sijaitsevan Viikin jätevedenpuhdistamon puhdistettua lämmintä vettä, joka sulatti lunta.
Roskia estetään Viikissä virtaamasta veden mukana mereen puomilla ja välpällä.
Vain pieni osa lumesta, 900 kuormaa, sulatettiin ja puhdistettiin osana kokeilua.
Altaassa seisovan nesteen seuraava etappi on meri. Ennen sinne päätymistä nesteestä on tarkoitus siivilöityä pahin jäte. Sen pitäisi jäädä puomin ja välpän avulla lopulta altaan pohjalle, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön tuotantopäällikkö Tero Koppinen.
Välppä on metallisten pystyripojen muodostama eräänlainen suodatin. Pystyripojen väliin jää rakoja, joista vesi pääsee virtaamaan.
Sen sijaan pieneksi hioutunut aines, kuten asfaltista irronneet aineet, kumi, mikromuovi ja hiekka, päätyy suoraan Itämereen Katajaluodon edustalla puhdistetun jäteveden ja lumien sulamisvesien mukana.
Hienoksi jauhautunut aines ei ole vaaratonta. Esimerkiksi mikromuovin on todettu olevan meressä eläville eliöille erittäin harmillista, sillä se kerää merenpohjassa itseensä haitta-aineita.
Koska eläimet syövät mikromuovia, haitalliset aineet päätyvät muovin mukana eliöihin. Sama aines päätyy myös pienempiä eliöitä syövien kalojen vatsaan.
Lumen seassa ja sulamisvesissä on enimmäkseen hiekoitushiekkaa mutta myös paljon muuta.
”Pääasiassa siellä on samaa tavaraa kuin kaduille kertyneessä jätteessä tavallisesti eli ihan tavallista roskaa. Lisäksi jonkin verran on rakennusjätettä, puunoksia ja ihan nurmikkoa”, Koppinen sanoo.
Haitta-ainepitoisuuksia ei viime talvelta vielä tiedetä, sillä Koppisen mukaan Viikin altaan pohja ruopataan myöhemmin ja pohja-aineksen koostumus tutkitaan.
Roskaa ja hiekkaa kulkee lumen mukana verrattain paljon. Viikissä viime talven aikana toteutetussa lumen sulatus- ja puhdistuskokeilussa tätä massaa kertyi tuhansia kiloja, vaikka sulatetun ja puhdistetun lumen osuus oli vain noin neljä prosenttia kaikesta Viikkiin kuljetetusta lumesta.
Pieni laskutoimitus paljastaa, että Helsingissä viime talvena kuljetetut 106 000 lastia lunta saattavat sisältää roskaa ja hiekkaa kaikkiaan hieman yli kolme miljoonaa kiloa.
Auratun lumen aiheuttamien haittojen osuus Itämerta eniten saastuttavista asioista, kuten maatalouden, teollisuuden tai kotitalouksien päästöistä, on vähäinen.
Asia herättää vuosi vuodelta enemmän huomiota ja keskustelua. Esimerkiksi Hernesaaren lumenvastaanottopaikka siirtää lumen suoraan mereen. Ratkaisua on arvosteltu jo pitkään, ja tänä vuonna alueella kokeiltiin eräänlaista haavia, joka estää aineksen kulkeutumisen muualle vesistöön.
Helsingin kaupunki on kuitenkin hakenut pulmaan monenlaisia ratkaisuja jo vuosia.
Ratkaisuissa pyritään samalla pääsemään eroon lumen kuljettamiseen liittyvästä rekkarallista, joka voi lumisina talvina tarkoittaa yli miljoonaa ajokilometriä. Nyt kokeilussa ollut lumen sulattamiseen ja puhdistamiseen tarkoitettu laite käytti energiaa huomattavasti vähemmän kuin vastaavat ajokilometrit kuorma-autolla.
Jotta lumen kuljettaminen kuorma-autoilla loppuisi, pitäisi lumen sulattamiseen ja puhdistukseen tarkoitettuja laitteita kuitenkin olla kaupungilla satoja, sanoo Koppinen.
Lue lisää: Lumi muodostaa pk-seudulla 20 metrin kukkuloita, eikä se todennäköisesti ehdi sulaa kesän aikana
Muitakin ratkaisuja todennäköisesti tarvitaan. Lumen sulamisvesiä ei todennäköisesti ohjata pääkaupunkiseudulla jätevedenpuhdistamoon kovin pian, jos koskaan. Nykytilanteessa tällainen ei olisi edes mahdollista, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Mari Heinonen.
Kotitalouksien ja teollisuuden biologinen vedenpuhdistus on tehokasta, ja siitä saatettaisiin joutua luopumaan, jos järjestelmän pitäisi vastaanottaa runsaasti kylmää vettä. Kotitalouksien jätevesien biologinen puhdistus tapahtuu lämpimässä vedessä. Viileä vesi hyydyttää prosessin ja heikentää esimerkiksi typen poistoa jätevedestä.
Ympäristöministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan Hernesaaren lumenkaadon suurimpia varjopuolia ovat imagohaitat. Vaikutus ympäristöön on lopulta melko vähäinen.
