Kalasataman hienosta sote-keskuksesta tulvii eniten valituksia, HS selvitti syyt – ”On todella tärkeää, miten ihmistä puhutellaan” - Kaupunki | HS.fi

Kalasataman hienosta sote-keskuksesta tulvii eniten valituksia, HS selvitti syyt – ”On todella tärkeää, miten ihmistä puhutellaan”

Helsinki haluaa parantaa sote-palveluja keskittämällä ne isoihin keskuksiin. Kokemukset Kalasatamasta ja Vuosaaresta osoittavat, että nekään eivät ratkaise lääkäripulaa.

Aularobotti neuvoi asiakkaita perusasioissa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa keväällä 2018.

5.6.2021 2:00 | Päivitetty 5.6.2021 8:17

Kalasataman hyvinvointi- ja terveyskeskus on uusinta ja hienointa, mitä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingissä tarjoavat. Ison keskuksen ovella potilas kirjautuu sisään automaatilla ja saa käteensä lappusen, jossa on ohjeet, mihin suunnistaa.

Järjestelmä vaikuttaa tehokkaalta, mutta kaikki eivät siitä pidä. Varsinkin iäkkäämmät potilaat ovat valittaneet muun muassa HS:n mielipidesivuilla, että potilas saa hortoilla yksin pitkillä käytävillä kohtaamatta ketään. Kritiikkiä ovat esittäneet myös lääkärit.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus nousee kärkeen myös kaupungille tulevan asiakaspalautteen määrässä. Yksi selitys tälle on se, että terveysasemista ylipäätään annetaan eniten palautetta. Toinen selitys on se, että Kalasatamaan on yhdistetty peräti kolmen alueen – Vallilan, Kallion ja Herttoniemen – asukkaiden palvelut. Kävijöitä on paljon.

Eniten potilaat moittivat palvelujen heikkoa saatavuutta sekä potilaan huonoa kohtelua. Nämä ovat muuallakin julkisen terveydenhuollon kesto-ongelmia.

”Olennaista on se, saako yhteyden tai ratkaisun ongelmaansa. On myös todella tärkeää, miten ihmistä puhutellaan”, terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen sanoo.

Huono kohtelu on Turpeisen mukaan yleensä seurausta henkilöstön ylikuormituksesta. Se taas kytkeytyy työvoiman määrään.

”Jos on esimerkiksi liian vähän lääkäreitä, hoitajat joutuvat ottamaan vastuuta asioista, jotka eivät heille kuulu. Sekin jo kuormittaa, jos on liian paljon asiakkaita työntekijää kohti”, Turpeinen sanoo.

Kalasatama on yksi ensimmäisistä sote-palvelujen jättikeskuksista Helsingissä. Tulevina vuosina suuria keskuksia on tarkoitus rakentaa vielä viisi lisää. Niihin on keskitetty terveysaseman lisäksi laboratorio, hammashoitoa, psykiatria- ja päihdepalveluja, sosiaalipalveluja ja fysioterapiaa.

Tavoite on sama kuin sote-uudistuksessa: potilas saa kaikki tarvitsemansa palvelut samasta paikasta, eikä häntä pompotella paikasta toiseen. Tämän pitäisi sekä parantaa palvelujen saatavuutta että säästää aikaa ja rahaa varsinkin niillä potilailla, jotka tarvitsevat useita eri palveluja.

Tällainen sote-ammattilaisten verkosto on tosin onnistuttu rakentamaan potilaiden tueksi myös pienemmillä terveysasemilla. Kaupungin päättäjät kuitenkin linjasivat kuutisen vuotta sitten, että tarvitaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle keskitettyjä palveluja.

”Se on julkisen palvelun profiilin nostoa. Hyvät työtilat ovat myös tärkeitä henkilöstölle”, Turpeinen sanoo.

Lisäksi moni vanha terveyskeskus on tulossa peruskorjausikään.

Kamppiin suunniteltu Helsingin keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus näyttää havainnekuvassa tällaiselta.

Seuraavan ison terveys- ja hyvinvointikeskuksen pitäisi nousta Kamppiin. Sen rakennuskustannuksiksi on arvioitu jo yli 80 miljoonaa euroa. Kalasataman lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskus toimii jo Vuosaaressa ja Myllypurossa.

Niiden lisäksi isoja keskuksia tulisi mahdollisesti Haagaan, Malmille ja Oulunkylään. Joitakin pieniä terveysasemia säilyisi, mutta useita lakkautettaisiin.

Lääkäripulaa pidetään yleensä syrjäisten pikkukuntien ongelmana, mutta se on totista totta myös vauraassa Helsingissä. Kaupungin terveysasemilta puuttuu jatkuvasti kymmeniä lääkäreitä. Toukokuun lopussa vaje oli 51 lääkäriä, kun vakansseja on 355.

Tämän vuoksi hoitoon pääsyssä eri terveysasemilla on valtavat erot. Kaupungin tarkastuslautakunta kiinnitti hiljattain huomiota siihen, että kaupunkilaiset ovat tässä asiassa hyvin eriarvoisessa asemassa.

Kiireetöntä lääkäriaikaa joutuu useilla terveysasemilla odottamaan jopa yli 40 vuorokautta. Kaupungin tavoite on seitsemän päivää, joka toteutui huhtikuussa vain Maunulassa ja Oulunkylässä. Kalasatamassa kiireetöntä aikaa jonotettiin 25 päivää ja Vuosaaressa 42.

Vaikka Vuosaaren pitäisi olla Kalasataman tapaan sote-palvelujen mallikappale, todellisuus on jotain muuta. Alusta lähtien Vuosaaressa on ollut henkilöstöpula.

”Siellä on alkanut negatiivinen kierre, jota on vaikea pysäyttää. Kun henkilöstöä on liian vähän, loputkin väsyvät ja moni lähtee”, Turpeinen sanoo.

Kun kaupunki ei ole saanut kierrettä poikki, ratkaisijaksi on haettu yksityinen yritys. Kaupunki ostaa nyt Mehiläiseltä kahdeksan lääkäriä pysyvään työsuhteeseen Vuosaareen ja Myllypuroon. Turpeisen mukaan Mehiläinen maksaa lääkäreille ”huomattavasti parempaa” palkkaa kuin kaupunki.

Lääkäreiden palkkakilpailussa Helsinki häviää myös naapurikaupungeille.

Saatavuuden parantamiseksi Helsinki on myös päättänyt syksystä alkaen ostaa kahden terveysaseman palvelut yksityiseltä. Kokoomuksen ajama terveysasemien ulkoistus on aiemmin kaatunut muiden suurten puolueiden vastustukseen. Nyt vihreät ovat kääntäneet kelkkansa.

Kannelmäen terveysaseman henkilöstö siirretään muille kaupungin terveysasemille, ja alueelle tulee uusi yksityisen yrityksen hoitama terveysasema. Viiskulman ruuhkaa helpottamaan alueelle tulee sen avuksi yksityiseltä ostettavat terveysaseman palvelut.

Tarjouskilpailun tulokset selvinnevät kesäkuun aikana.

”Tavoitteena on ottaa oppia siitä, mitä yksityinen tekee paremmin. Yksityiset pystyvät ketterämmin ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön. Ehkä olemme joiltakin osin vanhanaikaisia”, Turpeinen sanoo.

Lue lisää: Tarvitaanko Helsinkiin lisää isoja sote-keskuksia? Näin Helsingin johtavat poliitikot vastaavat

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat