Jan Vapaavuorta (kok) voi jo kutsua väistyväksi pormestariksi. Vaikuttaa siltä, että hän aikoo kuitenkin vielä lopuksi näyttää mahtinsa Helsingin rahankäytössä.
Kyse on koululeikkauksista, joita Vapaavuori ei halua perua.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kouluihin kohdistuvista säästöistä viime joulukuussa osana kuluvan vuoden budjettia.
Budjettiesityksen tuominen muiden poliitikkojen käsittelyyn on yksi pormestarin tärkeimmistä tehtävistä. Vapaavuoren esitys tarkoitti käytännössä sitä, että kouluissa jouduttiin aloittamaan uusien säästökohteiden pohtiminen.
Kouluista huolehtivan toimialan saama rahamäärä kyllä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ei samassa tahdissa lapsimäärän ja kulujen kasvun myötä.
Valtuustoryhmien neuvotteluissa kouluille ohjattiin lisää rahaa, mutta säästöehdotuksia ei kokonaisuudessaan peruttu. Kouluissa alettiin siis valmistautua esimerkiksi peruskoulujen ryhmäkokojen kasvattamiseen.
Mukana paketissa oli myös kotihoidontuen Helsinki-lisän poistaminen yli yksivuotiailta. Leikkauksia perusteltiin koronakriisin aiheuttamalla taloudellisella epävarmuudella.
Sopu pelattiin puolueiden kesken sopimalla muun muassa juuri koulujen sekä sosiaali- ja terveystoimen lisärahoituksesta. Lisäksi vihreät saivat budjettiin haluamansa raidehankkeet ja demarit taas kaupungin työntekijöiden tavoitepalkkiot.
Lisäksi sopuun kirjattiin pandemiavaraus: lautakunnille jätettiin siis mahdollisuus esittää toimialoilleen lisärahoitusta, jos koronaepidemia niin vaatii.
vuoden aikana Helsingissä ovat kasvaneet äänenpainot lasten ja nuorten koronarajoituksista maksamasta hinnasta. Huolia ovat esittäneet niin pormestari Vapaavuori kuin apulaispormestarit Anni Sinnemäki (vihr) ja Nasima Razmyarkin (sd).
Keskustelu koulujen rahojen ympärillä tiivistyi kuitenkin toden teolla vasta, kun keväänä kerrottiin Helsingin talouden jääneen viime vuonna puoli miljardia euroa ylijäämäiseksi.
Helsingissä alettiin kysyä, ovatko lapsiin kohdistetut säästöt sittenkään oikeutettuja. Tätä kysymystä ovat pitäneet esillä erityisesti vihreät, demarit ja budjettisovun ulkopuolella ollut vasemmistoliitto.
Pormestari Vapaavuori sen sijaan on vahvasti sillä kannalla, ettei kerran hyväksyttyä budjettia pidä lähteä avaamaan kesken vuoden. Vapaavuoren mielestä silloin avattaisiin Pandoran lipas: aina – ja varsinkin ennen vaaleja – löytyisi varmasti ”erikoistilanteita”, jotka vaatisivat budjetin avaamista ja rahaa sinne tänne.
Vapaavuoren mielestä kyse on sovittujen prosessien kunnioittamisesta ja hyvästä hallintotavasta.
Budjetin avaaminen kesken vuoden olisikin hyvin poikkeuksellista.
Lue lisää: Helsingin koulujen lisärahoitus jumittaa, pormestari Jan Vapaavuori panttaa kantaansa
Huhtikuun puolivälissä kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti lähes yksimielisesti, että koronatilanne vaatii budjetin ylitystä. Asiasta oli päättämässä myös kokoomuslaisia poliitikkoja, kuten kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Pia Pakarinen.
Lautakunta totesi, että perusopetuksessa 40 prosenttia oppilaista tarvitsee aiempaa enemmän tukea. Virkamiesarvion mukaan epidemia oli aiheuttanut noin yhdeksän miljoonan euron välilliset kustannukset, jotka kohdistuvat lapsiin.
Kouluista vastaava toimialajohtaja Liisa Pohjolainen arvioi lautakunnalle, että rahaa tarvitaan esimerkiksi yksilöllisen opetuksen lisäämiseen, tukiopetukseen ja kertaus- ja rästiopintoihin sekä psykologipalveluihin.
Lautakunta päätti lopulta Emma Karin (vihr) ehdotuksesta, että rahaa pitäisi lisätä virkamiesten laskeman yhdeksän miljoonan euron sijaan 17,5 miljoonaa euroa. Käytännössä summa tarkoitti, että Helsinki-lisän poistoa lukuun ottamatta aiemmin budjettisovussa tehdyt leikkaukset voisi pitkälti perua.
Tästä päätöksestä on nyt viisi viikkoa, ja vihreät ja demarit ovat käyneet epäluuloisiksi. Ärtymystä Vapaavuoreen ei peitellä.
Molempien puolueiden huoli on, että ellei budjettiylitystä tuoda seuraavaan pariin viikkoon kaupunginhallitukseen, se ei ehdi ylimmän päätöksentekoelimen eli valtuuston nuijittavaksi ennen koulujen loppumista.
Uhkana on, että koulut olisivat jo ehtineet päättää esimerkiksi ensi vuoden opettajaresursseista ilman varmuutta leikkausten perumisista. Huoli on aiheellinen.
Jotta kaupunginhallitus voisi tehdä päätöksiä, jonkun pitää tuoda asiat sille käsiteltäväksi.
Siihen on mahdollisuus ainoastaan kaupungin kansliapäälliköllä ja pormestarilla.
Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta on kuitenkin täysin laillista, että pormestari jättää tuomatta kokonaan esittelyyn asiat, joita hän ei sinne halua. Näin voi käydä koulusäästöjen perumisille, jos Vapaavuori niin tahtoo.
Menossa onkin varsinainen oppitunti pormestarin käyttämästä vallasta pääkaupungissa.
Mitä pormestari aikoo? Siitä ei ole tietoa. HS:n asiasta kysyessä Vapaavuori ei sanonut, että aikoisi jättää tuomatta budjetin ylityksen kaupunginhallitukselle – mutta hän ei myöskään kiistänyt, etteikö niin voisi tehdä.
Vapaavuori kuvailee asiaa vaikeaksi ja sellaiseksi, jota hänen pitää pohtia. Pormestari vetoaa asiassa myös virkamiehiin, jotka eivät hänen mukaansa kannata ylitystä.
Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Pohjolaisen mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, ettei hän virkamiehenä voi alkaa ehdotella budjetin ylityksiä kesken vuoden. Pohjolainen kuvailee omaksi tehtäväkseen ”poliitikkojen hyväksymässä budjetissa pysymisen”.
Päätöksen budjetin ylittämisestä kesken vuoden voi tehdä kaupunginvaltuusto, siis poliitikot. Se käyttää kaupungin ylintä päätösvaltaa, ja kaikki suuret päätökset tehdään valtuuston enemmistöllä.
Koska tukea ylitykselle löytyy kaikista neljästä suurimmasta puolueesta, ylityspäätöksen syntyminen olisi hyvin todennäköistä.
Mutta jos budjetin ylitystä ei tuoda ensin kaupunginhallitukseen ja sen jälkeen valtuustoon, valtuusto ei voi päättää mitään.
Kaupunginhallituksen seuraava kokous on maanantaina, eikä budjetin ylitys ole asialistalla.
Juttua täydennetty 22. toukokuuta kello 14.37: Lisätty, että valtuustoryhmien sopuun vaikuttivat myös muun muassa koulujen sekä sosiaali- ja terveystoimen lisärahoitus.