Koulujen digiopetus on monille ehdokkaille ylpeyden­aihe Vantaalla: ”Tällä tiellä pitää jatkaa” - Kaupunki | HS.fi

Koulujen digiopetus on monille ehdokkaille ylpeyden­aihe Vantaalla: ”Tällä tiellä pitää jatkaa”

Vantaa mainostaa itseään digitaalisen opetuksen edelläkävijänä.

Vantaalaisehdokkaitten enemmistö pitää kaupungin koulujen digiloikkaa onnistuneena.

29.5. 2:00 | Päivitetty 29.5. 15:35

Vantaa on jo pitkään tehnyt töitä koulujen digitaalisen opetuksen puolesta. Ensimmäiset tabletit koululaisille tilattiin jo vuonna 2014, ja konekanta uusittiin vuonna 2017.

Vantaa on myös panostanut opettajien koulutukseen, digitaalisiin oppimateriaaleihin sekä koulujen lähiverkkojen kunnostukseen.

Nopea muutostahti aiheutti alkuvaiheessa runsaasti nurinaa. Osa opettajista ja vanhemmista moitti koulumaailman muutoksia. Samaan aikaan koulujen digiloikan kanssa yleistyivät avoimet oppimisympäristöt, ja opetussuunnitelmat menivät uusiksi.

Helsingin Sanomien vaalikoneessa kysyttiinkin vantaalaisilta ehdokkailta, onko koulujen digiopetus jo mennyt liian pitkälle.

Vastausten perusteella alkuvaiheen pahimmista karikoista on päästy yli, ja digitaalisesta opetuksesta on tullut uusi normaali.

Opetusministeri, valtuutettu Jussi Saramo (vas) kiteyttää monien vantaalaisehdokkaitten viestin seitsemän vuoden murroskaudesta.

”Se [digiopetus] taisi mennä ensin liian pitkälle, mutta nyt sitä aletaan osata jo käyttää oppilaan hyödyksi. Olennaista on, että kaikki tehdään oppiminen, myös digioppiminen, edellä, eikä digistä tule itseisarvo.”

Lue lisää: Digiopetus vakiinnutti asemansa Vantaan kouluissa kolmessa vuodessa – ”Eihän laitteita hankita laitteiden vuoksi”

Opetusministeri Jussi Saramo hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 27. toukokuuta.

Puolueiden välillä ei juuri ole eroja tässä asiassa. Ehdokkaat ovat vastauksissaan joko täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä siitä, että digiloikassa olisi menty liian pitkälle.

Perussuomalaisten ehdokas, opettaja Kai-Ari Lundell (ps) perustelee omaa vastaustaan korona-ajan kokemuksilla.

”Korona näytti, että Vantaan suunta on ollut oikea, kun vantaalaiset lapset pärjäsivät etäopetuksessa paremmin kuin muiden kuntien lapset. Oleellista digiopetuksessa ei ole määrä, vaan sen laatu kuten muussakin opetuksessa. On selvää, että hyviä digitaitoja tarvitaan tulevaisuudessa.”

Moni ehdokas on Lundellin tavoin ylpeä vantaalaisten saavutuksista. Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) katsoo, että Vantaa on digioppimisen edelläkävijä.

”Tällä tiellä pitää jatkaa”, Lindtman kommentoi vaalikonevastauksessaan.

Valtuutettu, ammattikorkeakoulun rehtori Ulla Kaukola (sd) on hänkin täysin eri mieltä siitä, että digiloikka olisi ollut liiallinen.

”Digitaalisuudessa on erittäin paljon hyviä asioita, ja sen kehittämistä on jatkettava”, Kaukola kommentoi.

Samaan aikaan, kun koulujen digiopetusta suitsutetaan, myötäsukaiseen kommentointiin sekoittuu myös kriittisiä äänenpainoja.

Esimerkiksi Kai-Ari Lundell muistuttaa, että koululaisten lukemisen taidot ovat heikentyneet. Hänen mielestään on syytä palata perusasioiden opiskelun pariin, koska lukemisen ymmärtäminen on kaiken opiskelun ydin.

Opetuslautakunnan jäsen Annukka Majanto (vihr) kiittää Vantaan työtä koulujen digiopetuksessa toki edistykselliseksi.

”On kuitenkin hyvä muistaa myös perinteisempi opetus, jossa korostuu vuorovaikutus, kirjat ja kirjoittaminen”, Majanto kommentoi.

Majanto on niitä harvoja ehdokkaita, jotka ovat jokseenkin samaa mieltä HS:n vaalikoneväitteen kanssa.

Lue lisää: Oliko koulujen ja päiväkotien digiloikasta mitään hyötyä oppimisessa? Vantaa selvitti mutta ei saanut vastausta

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen (vihr) menee vielä pitemmälle. Hän on täysin samaa mieltä siitä, että digiloikka on mennyt liian pitkälle.

”Digitaalisuus on tätä päivää ja tulevaisuutta. Sen pitää olla osa perusopetusta. Se ei kuitenkaan saisi määrittää koko opetusta, kuten joissakin kouluissa on tapahtunut”, Kostilainen perustelee.

Hän on huolissaan siitä, että lapset viettävät paljon aikaa ruudulla eikä vielä tiedetä, miten tämä vaikuttaa aivojen kehitykseen.

”Perinteistä lukemista ja kirjoittamista tarvitaan vielä, samoin muuta oppimista ilman laitteita. Monille lapsille digiopetus sopii, mutta on myös todella monia lapsia, jotka tippuvat kokonaan kelkasta eivätkä opi mitään”, Kostilainen sanoo.

Lue lisää: Pisa-menestyksen takana vaanii nurja puoli: tuhannet suomalaisnuoret lukevat niin surkeasti, etteivät selviä arjen tilanteista – miten se on mahdollista?

Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalon katse on jo tulevaisuudessa. Vantaa on yhdessä Espoon, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Lahden kanssa laatimassa uutta kasvatuksen ja oppimisen palvelualustaa. Mukana on myös kuntien yhteinen hankintayhtiö Tiera ja Kuntaliitto.

”Palvelualustaa tekee tällä hetkellä 20 ihmistä täyspäiväisesti ja 300 ihmistä sivutoimisesti. Pilottivaiheeseen päästään Vantaalla vuonna 2023”, Kalo kertoo.

Tavoitteena on tehdä oppilaalle mahdollisimman helppo käyttöliittymä, ja tarjota huoltajille mahdollisuus seurata lapsen koulutyötä paremmin kuin nyt.

Opettajille on luvassa alusta, jolla hän pystyy suunnittelemaan opetusta nykytilaan verrattuna helpommin, monipuolisemmin ja paremmin.

Lue lisää: Vantaan kouluissa alkaa miljoonien eurojen ”toisen aallon digiloikka”: Tavoitteena vähentää salasanojen ja kirjautumisten määrää

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat