Helsingillä on 2 000 työsuhdeasuntoa, joista moni seisoo tyhjillään – Ratsastusmaneesilla asuva Jari Itkonen järkyttyi hinnasta yrittäessään vaihtaa yksiötä - Kaupunki | HS.fi

Helsingillä on 2 000 työsuhdeasuntoa, joista moni seisoo tyhjillään – Ratsastusmaneesilla asuva Jari Itkonen järkyttyi hinnasta yrittäessään vaihtaa yksiötä

Edulliset työsuhdeasunnot ovat perinteisesti toimineet houkuttimena kaupungin työntekijöille. Nyt vuokrat lähentelevät jo markkinahintoja ja asuntoja seisoo tyhjillään.

Laitosmestari Jari Itkonen asuu kaupungin työsuhdeyksiössä Ruskeasuon maneesirakennuksessa.

7.6. 12:11

Hevosen lanta haisee. Levypainot kolisevat seinän takana niin, että astiat helisevät. Muuten laitosmestari Jari Itkonen on ollut tyytyväinen 20-neliöiseen työsuhdeasuntoonsa, joka sijaitsee Helsingin Ruskeasuon urheiluhallin yhteydessä.

”Siis ennen tätä vuokrarallia, joka on lähtenyt täysin lapasesta”, hän lisää.

Itkonen tekee työkseen teknistä huoltotyötä Helsingin läntisen alueen liikuntakohteissa, kuten Uimastadionilla, Kisahallissa ja eri ranta-alueilla. Hän päätti vuonna 2017 muuttaa Jokelasta lähemmäs työpaikkaansa ja sai kaupungilta yksiön Ruskeasuon ratsastusmaneesista.

Alun perin vuoden 1940 peruttujen kesäolympialaisten toimitsijoille tarkoitettuja majoitustiloja on sittemmin kunnostettu asunnoiksi. Käytännössä Itkonen asuu työpaikallaan, sillä hän vastaa myös Ruskeasuon liikuntahallin ylläpidosta.

Asunto on edullinen, mutta kuntosalista kantautuu iltaisinkin melua. Siksi Itkonen otti yhteyttä kaupunkiin, kun naapurista vapautui hieman isompi ja rauhallisempi yksiö.

Alkuvuonna kaupunkiympäristön toimialalta tuli vastaus, joka sai hänet järkyttymään: uuden asunnon vuokra nousisi yli 300 euroa korkeammaksi kuin mitä edellinen asukas siitä on maksanut. HS on nähnyt Itkosen ja asuntoyksikön välisen sähköpostikirjeenvaihdon, josta summat käyvät ilmi.

”Liikuntahallissa sijaitsevasta yksiöstä pitäisi siis pulittaa yli 750 euroa. Tässä ei ole edes mitään normaaleja yhteisiä tiloja, kuten pesutupaa tai saunaa”, Itkonen kertoo.

Kaupunki perustelee nousua sillä, että vuokrien määrityksessä käytetään nykyään Tilastokeskuksen keskimääräisiä taulukkovuokria. Vielä ennen vuotta 2017 kiinteistöön tehdyissä vuokrasopimuksissa neliöhinta on Itkosen mukaan ollut keskimäärin 12 euroa, kun uusissa sopimuksissa se kipuaa jopa liki 24 euroon.

Saman asunnon vuokra saattaa siis uudessa sopimuksessa olla jopa sata prosenttia suurempi. Vuokrat vastaavat paikoin jo alueen käypää markkinahintaa, ja lisäksi verottaja tulkitsee työsuhdeasunnon verotettavaksi eduksi.

”On myös hullua, että samalla alueella esimerkiksi Hekalla [Helsingin kaupungin asunnot] asuntojen neliöhinta on lähes puolet pienempi”, Itkonen ihmettelee.

Jari Itkosen asunto on alun perin rakennettu olympialaisten toimitsijoiden majoituspaikaksi. Nykyään seinän takana sijaitsee kuntosali ja ratsastusmaneesi.

Työsuhdeasuntojen vuokrat seuraavat markkinavuokrien kehitystä kaupunginkanslian periaatepäätöksen mukaisesti, kertoo Helsingin asuntoyksikön yksikönpäällikkö Maarit Kontio. Vuokrat ovat hänen mukaansa alueen keskimääräistä vuokratasoa edullisempia.

Voimassa olevissa vanhemmissa vuokrasopimuksissa hinnat saattavat sen sijaan laahata selvästi perässä. Itkosen tapauksessa Ruskeasuon asunnot siirtyivät marraskuussa 2018 liikuntavirastolta kaupunkiympäristön asuntoyksikön hallinnoitaviksi, samalla sille siirtyivät asukkaat että sopimukset sellaisinaan.

Toisin sanoen normaalista poikkeavia korotuksia ei vuokriin ole tullut, vaan uusien sopimusten vuokra määräytyy eri periaatteiden mukaisesti kuin vanhojen. Taustalla on osittain vuonna 2017 tehty Helsingin kaupungin organisaatiouudistus.

”Olemassa olevien ja uusien sopimusten vuokrien välillä on luonnollisesti eroa. Kaikkiin vanhoihin sopimuksiin ei esimerkiksi ole sen aikaisista ehdoista johtuen tehty tasokorotuksia, joten hinnat ovat paljon alhaisemmat”, Kontio kertoo.

Myös Tilastokeskuksen käyttämät aluerajat ovat hänen mukaansa hiljattain muuttuneet, jolloin esimerkiksi viereisen kadun asunnot saattavat näyttäytyä halvempina. Lisäksi esimerkiksi suuret yksiöt saattavat olla kalliimpia kuin lähes saman kokoiset kaksiot, sillä tilasto ei juurikaan ota neliömäärää huomioon.

”Vuokra voi siksikin näyttää kummalliselta, ja olemme näiden poikkeusten kohdalla katsoneet luokittelua tapauskohtaisesti.”

HS haastatteli Jari Itkosen lisäksi lastensuojelussa työskentelevää naista, joka asuu niin ikään kaupungin työsuhdeasunnossa. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään ammattinsa arkaluonteisuuden vuoksi.

Nainen on asunut vuodesta 2015 lähtien Pasilassa taloyhtiössä, jossa käytännössä suurin osa on kaupungin työsuhdeasuntoja. Hän asuu kaksiossa mutta haluaisi perhetilanteensa vuoksi vaihtaa pian isompaan asuntoon.

Hänen tapauksessaan korotus olisi useita satoja euroja, nainen on laskenut. Asuntoja tarjoavalta kaupungin nettisivulta voi huomata, että vuokrataso liikkuu jo lähellä alueen markkinahintaa.

”Itse maksan nyt kohtuulliset 750 euroa kaksiostani. Viereisessä rapussa noin 20 neliötä pienemmässä yksiössä taas on jo yli 1 000 euron vuokrapyynti”, hän kertoo.

”Ei toivoakaan muuttaa isompaan työsuhdeasuntoon tämän jälkeen.”

Vaikka haluttuja työsuhdeasuntoja oli naisen mukaan aiemmin todella hankala saada, on esimerkiksi Pasilan taloyhtiössä useita asuntoja vapaana. Marraskuussa pois muuttaneen naapurin asunto on yhä asumaton.

”Pääkaupunkiseudun asuntotilanteessa on kyllä iso ongelma, jos kaupunki seisottaa asuntoja tyhjänä”, nainen toteaa.

Kaupungin Maarit Kontiokaan ei pidä tarkoituksenmukaisena, että asunnot seisovat tyhjillään. Toukokuun alussa työsuhdeasuntoja välittävällä asuntoyksiköllä oli vapaana 105 asuntoa. Nyt luku on hieman pienempi, sillä koronan aiheuttamaa työsumaa on saatu purettua.

Viime vuonna lähes puolet asukkaaksi valituista kieltäytyi tarjotusta asunnosta. Suurin osa ei Kontion mukaan kerro kieltäytymisen syytä, mutta yleensä kyse on sijainnistä, neliöistä, vuokrasta tai kunnosta.

”Olemme havainneet, että joskus odotukset työsuhdeasunnosta ovat epärealistisia. Halutaan esimerkiksi asunto nimenomaan keskustasta tai oletetaan, että vuokra on todella alhainen”, Kontio kertoo.

Pasilassa asuva nainen sanoo, että edulliset työsuhdeasunnot ovat olleet aiemmin houkuttimia muualta muuttaville kaupungin työntekijöille.

”Nyt vuokrat ovat semmoisia, että saat yksityiseltä jo halvemmalla. Lastensuojelualalla olisi huutava pula työntekijöistä, mutta ei sote-alan palkoilla ole kohta varaa asua edes työsuhdeasunnossa.”

Naiselle asunto on ollut yksi suurimmista kannustimista pysyä kaupungilla töissä. Korotusten jälkeen hän ei näe syytä olla katselematta töitä yksityiseltä sektorilta.

”Enkä ole ainoa, joka näitä asioita pohtii.”

Maarit Kontio tietää, että kaupungin vetovoima työnantajana voi kärsiä. Mutta työsuhdeasunnoissa joudutaan seuraamaan markkinatasoa, hän sanoo.

”Ei ole juurikaan vaihtoehtoja. Olemme suuri vuokranantaja, emmekä voi polkea hintoja.”

Vuokrista on Kontion mukaan tullut valituksia ”jonkin verran”. Hänen mukaansa kaupunginkansliassa mietitään, miten tilannetta voisi kehittää.

Jari Itkonen on pyrkinyt valittamaan tilanteestaan kaupungin eri vastuuhenkilöille, mutta asia ei ole edennyt juuri mihinkään.

Kontion mukaan kaupunki harjoittaa työsuhdeasuntojen vuokrausta tappiollisesti jo nyt.

”Ja kun katsoo nykyisiä asuntojonoja, ei hinnoista voida lähteä joustamaan ilman, että kaupunkilaisten tasapuolinen kohtelu vaarantuu.”

Ruskeasuolla asuva Jari Itkonen on valittanut asiasta monelle eri taholle, jopa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäelle. Toistaiseksi asia ei ole edennyt.

Hänen mukaansa ongelman julki tuominen on johtanut vain siihen, että muidenkin ratsastusmaneesin työsuhdeasuntojen vuokraa on alettu hilata ylemmäs.

”Sehän on helpoin keino ratkaista tilanne, että nostetaan sitten muidenkin vuokraa yhdenvertaisuuden nimissä.”

Itkonen ei aio toistaiseksi muuttaa. Jos niin käy, hän kääntyy yksityisten markkinoiden puoleen. Muutto naapuriasuntoon tulisi liian kalliiksi.

”Tuntuu hullulta purnata tätä, mutta olen periaatteen äijä. Voisihan sitä äänestää jaloillaan ja lähteä taas asumaan kehyskuntiin, mutta siinä kärsivät sekä minä, työnantaja että ympäristö.”

Helsingin työsuhdeasunnot

  • Noin 2000:a kaupungin omistamaa vuokra-asuntoa käytetään työsuhdeasuntoina eri puolilla Helsinkiä. Asukkaita on tällä hetkellä noin 1950.

  • Kaikkien toimialojen työntekijät voivat hakea asuntoja. Merkittävä osa on sosiaali- ja terveystoimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käytössä.

  • Asunnot ovat työsuhteeseen sidottuja ja niihin vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Vuokravakuutta ei peritä.

  • Asuessaan työsuhdeasunnossa asukas saa verotettavaa asuntoetua, joka lasketaan tuloksi. Pääkaupunkiseudun asuntojen verotusarvo on korkeampi kuin muualla Suomessa sijaitsevien asuntojen.

Lähteet: Helsingin kaupunki, Verohallinto

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat