Viisi grafiikkaa näyttävät puolueiden todelliset erot Vantaalla – Näin kaupungin tulevaisuus voi muuttua vaalituloksen myötä - Kaupunki | HS.fi

Viisi grafiikkaa näyttävät puolueiden todelliset erot Vantaalla – Näin kaupungin tulevaisuus voi muuttua vaalituloksen myötä

Tuleva valtuusto ratkaisee vaaliteemaksi nousseen raitiotien kohtalon. HS:n vaalikonevastausten perusteella puolueet jakautuvat myös sote-kysymyksissä.

Vantaan raitiotietä on soviteltu Hakunilassa Kyytitielle.

11.6. 2:00

Sunnuntaisten kuntavaalien jälkeen Vantaata johtaa uusi 67 hengen kaupunginvaltuusto, joka joutuu seuraavan neljän vuoden aikana ratkomaan ihmisten arkeen liittyviä moninaisia asioita.

Kaupunginvaltuusto päättää Vantaan taloudenpidosta, kaavoituksesta, koulujen ja päiväkotien rakentamisesta, kaduista ja viheralueista.

Tulevat valtuutetut myös linjaavat ainakin sote-uudistukseen saakka, miten sosiaali- ja terveystoimen monet palvelut järjestetään. Keskitetäänkö palveluja isoihin paikalliskeskuksiin vai suositaanko lähipalveluita mahdollisimman monissa kaupunginosissa?

Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella Vantaan nykyistä palveluverkkoa keskitetään melko vähän seuraavalla valtuustokaudella.

Grafiikoissa näkyvät arvot ovat vantaalaisten ehdokkaiden vastauksien keskiarvoja puolueittain.

1. Sote-palveluiden keskittäminen isoihin palvelukeskuksiin

Vantaa on suunnittelemassa Tikkurilaan isoa hyvinvointikeskusta, johon koottaisiin monissa eri osoitteissa ja huonokuntoisissa vuokratiloissa olevat sosiaali- ja terveystoimen palvelut.

HS:n vaalikonevastausten perusteella Tikkurilan 115 miljoonan euron hyvinvointikeskus voi jäädä Vantaan ainoaksi isoksi palvelukeskukseksi.

Vain kokoomuksessa ja Liite Nytissä kallistutaan palveluverkon keskittämisen puolelle.

Isoihin sote-keskuksiin suhtautuvat eduskuntapuolueista nihkeimmin kristillisdemokraatit, keskusta, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit.

Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) on jokseenkin eri mieltä sote-palveluiden keskittämisestä.

”Palvelut pitää olla helposti saatavilla, ja lähipalvelut pitää turvata. Palvelukokonaisuudet pitää rakentaa tarkoituksenmukaisella tavalla”, Lindtman perustelee vastaustaan vaalikoneessa.

2. Hoitohenkilökunnan palkkaaminen

Jos kuntavaaliehdokkaiden mielipiteet jakaantuivat palveluiden keskittämisestä, he ovat huomattavan samanmielisiä hoitohenkilökunnan tarpeesta.

Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet kannattavat sitä, että Vantaalle palkataan lisää hoitajia ja lääkäreitä. Tosin monet huomauttavat, ettei lisävoimien palkkaaminen tähänkään asti ole ollut kiinni päättäjien tahdosta, kun hakijoita ei ole.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkydön mukaan hoitohenkilökunnan pula on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen ongelma. Vantaalla on lääkäreiden vakituisista vakansseista täyttämättä pari prosenttia.

Lisäväen palkkaamiseen on tarvetta ihan sen takia, että kaupunkiin muuttaa niin paljon väkeä, tähdentää vaalikonevastauksessaan sosiaali- ja terveyslautakunnan nykyinen puheenjohtaja Pirkko Letto (sd).

Lautakunnan varapuheenjohtaja Maarit Ranta-aho (kok) laskee, että jo vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen muutos tarkoittaa 500 uuden hoitajan palkkaamista asumispalveluihin.

3. Vantaan raitiotie

Vantaan kaupungin ensimmäistä raitiotietä on nyt suunniteltu runsaan vuoden verran, ja sen kohtalosta on määrä päättää kaupunginvaltuustossa vuonna 2023.

Vantaan ratikasta tuli kuitenkin niin selkeä vaaliteema näissä kuntavaaleissa, että Vantaan asukasryhmien Facebook-sivuilla on jopa ihmetelty, eikö mistään muusta voida puhua.

HS:n kuntavaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden vastaukset jakaantuivat likimain tasan ratikan kannattajiin ja vastustajiin.

Lähes täydellisen tyrmäyksen raitiotie saa perussuomalaisilta. Yhtä selvästi sitä kannattavat vihreät.

Vantaan nykyisistä valtapuolueista sosiaalidemokraatit ovat vastauksissaan tukevasti hankkeen kannalla. Sen sijaan kokoomuksen ehdokkaat ovat jakaantuneet täysin kahtia.

Hankkeen alustava kustannusarvio on 393 miljoonaa euroa, josta Vantaan maksettavaksi jäisi 267 miljoonaa. Valtion osuus voisi olla noin 114 miljoonaa ja Helsingin kaupungin 12 miljoonaa euroa.

4. Koulujen digiopetus

Vantaa on paistatellut koulujen digitaalisen opetuksen airuena jo useita vuosia.

Alkuvaiheessa digiopetus puhutti sekä vanhempia että opettajia, koska opetuksen muutos ei tapahtunut kitkatta. Ongelmia oli välineissä ja koulujen lähiverkoissa.

Koronavuoden jälkeen lähes kaikki kuntavaaliehdokkaat liputtavat digiloikan puolesta.

Opetusministeri, valtuutettu Jussi Saramo (vas) kiteyttää monien vantaalaisehdokkaitten viestin seitsemän vuoden murroskaudesta.

”Se [digiopetus] taisi mennä ensin liian pitkälle, mutta nyt sitä aletaan osata jo käyttää oppilaan hyödyksi. Olennaista on, että kaikki tehdään oppiminen, myös digioppiminen, edellä, eikä digistä tule itseisarvo.”

5. Pysäköinnin tulevaisuus

Menneellä vaalikaudella päättäjiä ovat puhuttaneet kaupungin pysäköintijärjestelyt ja pysäköintipaikkojen puute etenkin Kivistössä.

Viime joulukuussa tekninen lautakunta päätti laajentaa kadunvarsi­pysäköinnin maksualueita Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Kivistössä.

Pysäköinnin hinnoittelun muutos tuo kaupungin kassaan arviolta 300 000 euroa lisää.

Kuntavaaliehdokkaista monet hyväksyivät pysäköintiuudistuksen, koska muuten talouden tasapainottamista olisi jouduttu tekemään jossain muualla vielä enemmän.

Vaalikonevastausten perusteella osa ehdokkaista ei tiennyt muutokseen perusteluista, vaan oletti maksukorotusten vauhdittavan pysäköintipaikkojen kiertoa. Hintojen lisäkorotuksille tuskin löytyy kannatusta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat