Björn Wahlroos, Ilpo Kokkila ja Georg Ehrnrooth – Helsingin kuntapoliitikkojen menestyksen takaa paljastuu tuttuja liikemiehiä, Jussi Halla-ahon kampanja yllättää - Kaupunki | HS.fi

Björn Wahlroos, Ilpo Kokkila ja Georg Ehrnrooth – Helsingin kuntapoliitikkojen menestyksen takaa paljastuu tuttuja liikemiehiä, Jussi Halla-ahon kampanja yllättää

Jussi Halla-ahon vaalikampanja ei maksanut mitään.

Elina Valtonen, Anni Sinnemäki, Juhana Vartiainen ja Jussi Halla-aho.

6.9. 2:00 | Päivitetty 6.9. 9:14

78 000 euroa ja nolla euroa. Sen verran maksoivat Helsingin kuntavaaleissa kahden suurimman ääniharavan vaalikampanjat.

Vaaleissa toiseksi eniten ääniä keräsi kokoomuksen Elina Valtonen. Hänen kampanjansa maksoi 78 000 euroa, mikä on enemmän kuin yhdelläkään toisella vaalirahailmoituksen jättäneellä helsinkiläisellä ehdokkaalla.

Valtonen ei käyttänyt kampanjaansa lainkaan omaa rahaa. Hän sai yksityisiltä ihmisiltä lähes 50 000 euroa ja yrityksiltä yli 21 000 euroa.

Tukien alkuperä selviää noin 40 000 euron osalta. Vaalirahalain mukaan tuen antajaa ei tarvitse nimetä, jos tuki on alle 800 euroa. Noin puolet Valtosen – ja suuri osa myös monien muiden ehdokkaiden – vaalituesta on tällaista tukea.

Yksityishenkilöistä Valtoselle lahjoittivat rahaa muun muassa sijoittaja Georg Ehrnrooth ja John Nicholas Derome, joka on yksi peliyhtiö Supercellin perustajista. Derome oli vuonna 2016 Suomen parhaiten tienaava ihminen.

Yrityksistä Valtosta tuki muun muassa puunjalostusyritys Versowood. Kokoomukselta Valtonen sai tukea vajaat 8 000 euroa.

Valtosen ohitti äänimäärällään kuntavaaleissa vain perussuomalaisten entinen puheenjohtaja ja puolueen pormestariehdokas Jussi Halla-aho.

Halla-ahon kampanja poikkesi Valtosen kampanjasta huomattavasti, sillä vaalirahailmoituksensa mukaan hän käytti kampanjaansa alle 800 euroa. Tämän alle menevää rahoitusta ei lain mukaan tarvitse ilmoittaa.

Halla-aho ei käyttänyt rahaa kampanjaansa myöskään vuosien 2017 ja 2012 kuntavaaleissa.

Halla-aho kertoo HS:lle, että hän käytti vaalikampanjaansa nolla euroa. Hän teki vaalikampanjaa puheenjohtajan ominaisuudessa ja kertoo kiertäneensä vaalien alla koko maata. Mainonnalle Halla-aho ei nähnyt tarvetta.

”Koin, että naamani ja nimeni ovat jo niin tunnettuja, että ne, jotka minua haluavat äänestää, tietävät minut kyllä.”

Halla-aho ei käyttänyt rahaa kampanjaansa myöskään vuosien 2017 ja 2012 kuntavaaleissa.

Monet muut pormestariehdokkaat sen sijaan tekivät rahallisesti ison kampanjan. Vihreiden Anni Sinnemäen kampanjaan upposi vaalirahailmoituksen mukaan 70 500 euroa.

Sinnemäki maksoi itse summasta lähes 18 000 euroa. Loput rahasta tulivat pääosin puolueyhdistyksiltä, suurimmaksi osaksi Helsingin vihreiltä, joka tuki Sinnemäkeä 43 000 eurolla.

Vajaat 7 000 euroa Sinnemäen koko kampanjapotista tuli yksityishenkilöiltä ja muilta kuin yksityishenkilöiltä, yrityksiltä tai puolueen piiristä. Näiden tukijoiden nimet eivät selviä ilmoituksesta.

Pormestariksi nousseen Juhana Vartiaisen (kok) vaalikampanjan rahoituksen alkuperästä jää piiloon suurin osa.

Vartiainen käytti kampanjaansa 57 500 euroa, josta hänen omaa rahaansa ei ole yhtään. Vartiainen sai yksityishenkilöiltä tukea vajaat 45 000 euroa ja yrityksiltä vajaat 13 000 euroa.

Tukien alkuperä selviää vain yksityisten henkilöiden lahjoittamien 15 000 euron osalta. Tukijoiden joukossa on tuttuja nimiä: yli 800 euroa Vartiaisen vaalikampanjaan lahjoittivat muun muassa Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos, SRV:n suuromistaja Ilpo Kokkila ja sijoittaja Kim Väisänen.

Ehdokkaat saavat vastaanottaa yksittäiseltä tukijalta, kuten yksityiseltä ihmiseltä tai yritykseltä, kuntavaaleissa enintään 3 000 euroa. Puolueet ja puolueyhdistykset saavat antaa yksittäiselle ehdokkaalle tätä suurempia summia.

Vaalirahailmoitukset täytyy tehdä kahden kuukauden kuluessa vaalipäivästä. Kuntavaalit käytiin 13. kesäkuuta, eli ilmoitukset täytyi jättää elokuun puolessa­välissä. Kuntavaaleissa vaali­raha­ilmoitus edellytetään valtuutetuiksi ja vara­valtuutetuiksi valituilta ehdokkailta.

Apulaispormestarina jatkavan Nasima Razmyarin vaalikampanja maksoi noin 27 000 euroa.

Yksi isoimmista budjeteista, yli 34 000 euroa, oli sosiaali- ja terveystoimen apulais­pormestariksi nousseella Daniel Sazonovilla (kok).

Sazonov maksoi kampanjastaan itse vajaat 5 000 euroa. Yrityksiltä hän sai rahaa yli 10 000 euroa ja yksityishenkilöiltä vajaat 9 000 euroa, mutta tukijat eivät suurimmaksi osaksi selviä ilmoituksesta.

Apulaispormestarina jatkavan Nasima Razmyarin (sd) vaalikampanja maksoi noin 27 000 euroa, josta tuli Razmyarin omasta pussista 4 600 euroa.

Iso tulolähde Razmyarin kampanjassa olivat ammattiliitot ja niiden demariyhdistykset. Razmyar sai tukea muun muassa Paperi­liitolta, Auto- ja kuljetusalan työn­tekijä­liiton (AKT) sosiaali­demokraattiselta ryhmältä ja Metalli­työ­väen sosiaali­demokraattiselta opinto­yhdistykseltä.

Myös muut sosiaalidemokraatit saivat runsaasti ay-rahaa. Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtajaa Eveliina Heinäluomaa tukivat muun muassa AKT sekä Stara JHL, joka edustaa Helsingin kaupungin liike­laitoksen Staran työntekijöitä Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL).

Apulaispormestareiksi nousseista poliitikoista pienin budjetti oli pitkäaikaisella kansan­edustajalla Paavo Arhinmäellä (vas). Hänen kampanjansa maksoi runsaat 14 000 euroa, josta omaa rahaa oli noin 6 500 euroa. Arhinmäki sai puolueeltaan 3 000 euroa. Muut lahjoittajat eivät selviä ilmoituksesta.

Huomattavia summia omaa rahaa kampanjoihinsa käyttivät etenkin kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaat. Heidän joukossaan on esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen, joka käytti vaalikampanjaansa lähes 29 000 euroa ja maksoi itse koko summan 96:ta euroa lukuun ottamatta.

Merkittävästi omaa rahaa käyttivät myös esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Emma Kari (vaalikampanja maksoi noin 23 000 euroa, omaa rahaa lähes 19 000 euroa) ja kokoomuksen entinen apulaispormestari Pia Pakarinen (vaalikampanja maksoi noin 19 000 euroa, koko summa omaa rahaa).

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Arja Karhuvaara käytti vaalikampanjaansa peräti 33 000 euroa ja maksoi kaiken itse. Huomattava budjetti oli myös Rkp:n Marcus Rantalalla, joka käytti kampanjaansa 34 000 euroa. Hän ei tosin käyttänyt omaa rahaa lainkaan, vaan suurimmat rahanlähteet olivat puolue ja yksityishenkilöt.

Liike Nytin pormestariehdokas, kansan­edustaja Harry Harkimo käytti kampanjaansa 30 000 euroa, josta kaikki oli hänen omaa rahaansa.

Kovimmista ääniharavista Minja Koskela käytti rahaa Halla-ahon jälkeen vähiten, runsaat 5 000 euroa.

Valtuustoon päästiin myös pienillä budjeteilla.

Halla-ahon nollabudjetin lisäksi muillakin perussuomalaisilla oli suureksi osaksi pienehköt budjetit. Läpi päässeistä perussuomalaisista eniten rahaa käytti Teija Makkonen, jonka kampanja maksoi noin 6 800 euroa.

Kovimmista ääniharavista vasemmistoliiton Minja Koskela käytti rahaa Halla-ahon jälkeen vähiten, runsaat 5 000 euroa. Kymmenenneksi eniten ääniä saanut europarlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr) käytti kampanjaansa runsaat 2 000 euroa.

Alle 800 euron budjetilla valtuustoon pääsi tunnettuja henkilöitä. Minibudjetilla paikka aukesi muun muassa viestintäjohtajalle ja entiselle Sdp-poliitikolle Mikael Jungnerille (liik), perussuomalaisten kansanedustajalle Tom Packalénille ja filosofi Tuomas Nevanlinnalle (vas).

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat