Näitä asioita Helsingin uusi strategia muuttaa – Ilmastotoimia kiristetään, keskustatunnelia ei oteta uudelleen selvitykseen - Kaupunki | HS.fi

Näitä asioita Helsingin uusi strategia muuttaa – Ilmastotoimia kiristetään, keskustatunnelia ei oteta uudelleen selvitykseen

Veroprosentti säilyy ennallaan seuraavina neljänä vuonna. Vartiosaareen ei rakenneta asuntoja, ja Helsingin hiilineutraaliustavoitetta aikaistetaan. Vaikeassa asemassa olevalle tapahtuma- ja kulttuurialalle puolueet lupaavat lisää rahaa.

Strategianeuvotteluja johtanut Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) ja apulaispormestarit Daniel Sazonov (kok), Anni Sinnemäki (vihr), Nasima Razmyar (sd) ja Paavo Arhinmäki (vas) tiedottivat strategiasta keskiviikkona.

29.9. 10:00 | Päivitetty 29.9. 14:35

Helsingin poliittisten ryhmien käymät strategianeuvottelut päättyivät tiistaina, ja uusi kaupunkistrategia vuosille 2021–2025 on valmis.

Strategia ohjaa Helsingin kaupungin toimintaa seuraavan neljän vuoden ajan, ja se kantaa nimeä Kasvun paikka.

Strategianeuvotteluja johtanut Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) ja apulaispormestarit Anni Sinnemäki (vihr), Daniel Sazonov (kok), Nasima Razmyar (sd) ja Paavo Arhinmäki (vas) tiedottivat strategiasta keskiviikkona.

”Strategia on neuvottelun tulos, ja olen iloinen neuvotteluissa näkyneestä yhteistyökyvystä”, Vartiainen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ilmastotoimet ja ympäristö

Strategiassa painotetaan kaupungin koon ja riittävän asukastiheyden merkitystä elinkeinotoiminnalle ja investoinneille. Samalla todetaan, että kasvun pitää olla sopusoinnussa ekologisten reunaehtojen kanssa. Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuus ja Itämeren tila vaativat strategian mukaan huomiota.

Helsinki aikoo aikaistaa hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030, ja hiilinollatavoite asetetaan vuoteen 2040. Lopullinen tavoite on hiilinegatiivisuus.

”Ilmastonmuutos on meidän päättäjäsukupolven suurin asia. Olemme miettineet, miten Helsinki voi tehdä jopa vähän enemmän kuin oman osansa”, kaupunkiympäristön apulaispormestari Sinnemäki sanoi.

Helsinki aikoo varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin esimerkiksi vehreyttä ja puita lisäämällä. Arvokkaimmat luontoalueet suojellaan, ja uusia luonnonsuojelualueita perustetaan vähintään viisi vuodessa.

Arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Vartiosaari säästetään asuinrakentamiselta ja Kruunuvuorenrannan Stansvikinkallion jo hyväksytty kaava otetaankin uudelleen tarkasteluun.

Lue lisää: Uusi valtuusto yrittää romuttaa Kruunu­vuoren­rannan Stansvikin­kallion rakentamisen – ”En ole 20-vuotisen urani aikana nähnyt, että päättäjien mieli muuttuisi näin nopeasti”

Uusia investointeja bioenergialaitoksiin ei enää tehdä.

Helsingin keskustan elvyttämiseksi aloitetaan ”elinvoimaprojekti”.

Strategian mukaan syntyvyydellä ja työperäisellä maahanmuutolla on ikääntyvässä Helsingissä tärkeä rooli, mutta samalla täytyy pitää huolta siitä, ettei nykyisille helsinkiläisille tärkeä lähiluonto ja muu viihtyisyys eivät kärsi.

Entä keskustatunneli, jonka kustannusten uudelleen selvittämisen Vartiainen kesällä nosti uudelleen pöydälle heti vaalien jälkeen? Kokoomuksen ajama hanke eli Helsingin keskustan alle tuleva maanalainen liikenneväylä kaatui viime valtuustokaudella.

Lue lisää: ”Ilman muuta” – Helsingin keskustatunneli on taas palaamassa kuolleista, valtuuston enemmistö lähellä

Uudessa strategiassa tunnelista ei ole mainintaa. Sen sijaan strategiassa luvataan käynnistää keskustan elinvoimaprojekti, jossa ”panostetaan käveltävään ja viihtyisään kaupunkitilaan”.

Vartiainen vahvistaa, että aiemmin suunnitellun kaltainen keskustatunneli ei tällä hetkellä ole suunnittelupöydällä. ”Se keskustatunneli, josta viime kaudella keskusteltiin, ei ole tässä mukana.”

Vartiainen pitää kuitenkin uusia maanalaisia ratkaisuja Helsingille edelleen mahdollisina.

”Koska itä–länsi-liikenne on Helsingissä edelleen aika kankeaa, maanalaisille ratkaisulle voi olla tarvetta.”

Helsinki Biennaali toteutetaan vuosina 2023 ja 2025. Esimerkiksi Eteläsatamasta, Makasiinirannasta, Itäkeskuksesta ja Suvilahdesta aiotaan kehittää elämyksellisiä keskuksia, joissa kulttuuri ja vapaa-aika ovat vahvasti läsnä.

”Jokaisessa kaupunginosassa, jokaisessa lähiössä pitää olla kulttuuria, taidetta, lähiliikuntapaikkoja ja kirjastoja”, kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki sanoi.

Koronasta palautuminen

Pandemiasta toipumiseen varataan yhteensä 65 miljoonaa euroa kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuosille 2022 ja 2023.

Erityistä huomiota saavat pahiten koronasta kärsineet: lapset ja nuoret, mielenterveys, sosiaali- ja terveysala, koulujen ja päiväkotien työntekijät sekä kulttuuri-, ravintola- ja tapahtuma-ala.

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Sazonov iloitsi siitä, että merkittävä osa rahapotista tullaan kohdistamaan korona-aikana syntyneen hoito- ja palveluvelan korjaamiseen.

”Lisäksi pyrimme siihen, että asunnottomuus poistetaan vuoteen 2025 mennessä.”

Koronapalautumisen kokonaisuudesta osoitetaan resurssit esimerkiksi lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi.

Etsivää ja jalkautuvaa nuorisotyötä aiotaan vahvistaa. Nuorisotalojen toiminta aiotaan turvata. Helsinki ottaa terapiatakuun käyttöön vuonna 2022.

Talous

Poliittiset ryhmät sopivat neuvotteluissa, ettei kuntaveroa tulla nostamaan nykyisestään.

”Minulle itselleni keskeinen tavoite on alusta alkaen ollut se, että edistämme sekä helsinkiläisten kotitalouksien omaa taloutta että Helsingin kaupungin vahvaa taloutta”, totesi pormestari Vartiainen.

Lisäksi kaupungin toteuttamilla tuottavuustoimilla tavoitellaan vähintään 50 miljoonan euron vuosittaista hyötyä vuoteen 2025 mennessä.

Vartiainen kertoo olevansa erityisen tyytyväinen linjauksiin taloudenpidosta. Strategiassa todetaan, että Helsingissä ”käynnistetään sellaisten konkreettisten uudistusten suunnittelu ja toimeenpano, jotka tuovat lisää tehokkuutta, tuottavuutta, taloudellista liikkumavaraa ja voimavaroja kaupungin toimintaan”.

Helsingissä on ollut pitkään periaate, jonka mukaan vakituista henkilökuntaa ei irtisanota tuotannollisista syistä. Vartiaisen mukaan tuottavuustavoitekirjaus ei uhkaa tätä periaatetta.

Myös todetaan myös, että "Helsinki ei irtisano tai lomauta henkilöstöä muutostilanteissa, kun henkilöllä on valmius siirtyä osaamistaan ja kokemustaan vastaaviin uusiin tehtäviin".

”Tuskin tulee irtisanomisten tarvetta. Mutta työelämän ja toimenkuvien muuttuessa pitää miettiä, voiko ihminen siirtyä organisaation sisällä toisiin tehtäviin”, Vartiainen sanoo.

Pormestari ei halua avata tässä vaiheessa enempää sitä, missä konkreettisissa paikoissa kaupungin organisaatiossa toimintaa pitäisi tehostaa.

”Iso kuva on se, että Helsinki on valtava konserni, josta löytyy tehostamisen tarvetta. Tehokkuusuudistukset ovat sellaisia, että niitä pitää valmistella huolella, ja pääekonomistimme Mikko Kiesiläinen on ryhtynyt tähän työhön.”

Tehostamisen tavoite on löytää lisää rahaa kaupungin palvelujen tuottamiseen, Vartiainen sanoo.

”Tällä kirjauksella olen halunnut luoda kannustimen, että jos jostain voidaan säästää, niin sitä kautta saadaan lisää rahaa palveluihin. Olen iloinen, että siitä saavutettiin yhteisymmärrys.”

Päiväkoteihin lisää paikkoja

Varhaiskasvatuksen ja koulun merkitys korostuu tilanteessa, jossa yhä useamman helsinkiläisen juuret ovat muualla kuin Suomessa. Helsinki haluaa nostaa erityisesti vieraskielisten lasten osuutta varhaiskasvatuksessa.

”Helsingin ja Suomen kauneimpia lupauksia on, että ihmisestä voi tulla mitä tahansa taustasta riippumatta”, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar sanoi tilaisuudessa.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen riittävä rahoitus pyritään turvaamaan sillä, että uusien ja remontoitujen koulujen ja päiväkotien vuokrankorotukset eivät vaaranna varsinaisen toiminnan perusrahoitusta.

Lisäksi aiotaan korottaa yksityisen hoidon tukea, ja lisätä näin varhaiskasvatuksen saatavuutta eli päiväkotipaikkoja. Mahdollisuutta englanninkieliseen opetukseen lisätään kaikilla oppiasteilla, jotta Helsingistä tulisi houkuttelevampi kansainvälisille osaajille. Pohjoismaisen koulun perustaminen mainitaan niin ikään strategiassa.

Kouluissa aiotaan vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta.

Yksityisen hoidon tuen korottamisella tavoitellaan pormestari Vartiaisen mukaan sitä, että erilaisia päivähoitovaihtoehtoja olisi kaupungissa mahdollisimman laajasti.

”Jotta yhä suurempi osa esikouluikään tulevista lapsista olisi käynyt varhaiskasvatuksen. Se on erityisen tärkeää, kun Helsinki on jatkuvasti yhä monikielisempi kaupunki”, Vartiainen kommentoi HS:lle tuoreeltaan tiedotustilaisuuden jälkeen.

Vartiainen ei halua tässä vaiheessa spekuloida sitä, kuinka paljon perheille maksettava yksityisen hoidon tuki tulisi euromääräisesti nousemaan.

Helsinki kärsii varhaiskasvatuksen opettajien pulasta. Vartiainen myöntää, että yksityisen hoidon tuen lisääminen ei välttämättä suoraan helpota alan työvoimapulaa.

”Tässä on enemmän kyse siitä, että haluamme käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Minusta on myös syytä otaksua, että kun tarjonta työmarkkinoilla lisääntyy, niin se voi joitain varhaiskasvattajia houkutella tänne töihin.”

Strategiassa luvataan jatkaa edellisellä valtuustokaudella aloitettua palkkakehitysohjelmaa. Varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi Helsingissä on pulaa etenkin hoitohenkilökunnasta.

Myös väestön ikääntyminen lisää henkilöstön tarvetta. Kotihoidon laatua ja monipuolisuutta luvataan kehittää.

Vartiaisen mukaan työvoiman saamiseksi täytyy tehdä töitä ”kaikilla mahdollisilla rintamilla".

”Totta kai joudutaan miettimään myös työehtoja ja palkkoja. Mutta lupaukset palkankorotuksista eivät sovi poliittiseen keskusteluun”, Vartiainen sanoo.

Strategiassa painotetaan, ettei kaupunginosien eriarvoistuminen saisi enää syventyä ja nykyeroja pitäisi tasapainottaa.

Alueista panostetaan erityisesti Malminkartano-Kannelmäkeen, Malmiin, Mellunkylään ja Vuosaareen. Sosioekonomisesti heikoimpien alueiden kouluille annettavan positiivisen erityiskohtelun rahoitusta lisätään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat