Tältä näyttää nyt Kaivopuiston arvohuvila, joka autioitui ja rapistui surulliseen kuntoon - Kaupunki | HS.fi

Tältä näyttää nyt Kaivopuiston arvohuvila, joka autioitui ja rapistui surulliseen kuntoon

Kaksi säätiötä remontoi huonoon kuntoon päässeestä huvilasta tilaa, jossa ne voivat edistää kestävää tulevaisuutta.

Puistokatu 4:n ulkoasu kadulle päin on saatu remontoiduksi likimain valmiiksi. Puuosan toisen kerroksen sivummaiset ikkunat tulivat esiin seinärakenteista remontin yhteydessä. Ne kunnostettiin ja palautetaan käyttöön.

13.10. 10:31

Vielä viime vuonna näky teki alakuloiseksi. Vanha arvohuvila paraatipaikalla Kaivopuiston laidalla oli autio ja rapistunut.

Nyt huvila näyttää ulospäin toiselta. Monien tarinoiden talo on elpymässä hitaasti mutta määrätietoisesti uuteen aikaan, vaikka suurimmat hetket lienevät vielä edessä. Remontin takana on Tiina ja Antti Herlinin säätiö, joka osti huvilan tammikuussa 2020 Suomen arkkitehtuurimuseon säätiöltä.

Viime vuoden kesällä aloitettu perusteellinen korjaustyö on edennyt suunnitelmien mukaan, mutta remontoijat ovat saaneet välillä yllättyä, mitä talon uumenista ja historiasta onkaan paljastunut.

Puistokatu 4:n huvila valmistui 1881. Rakennus kuitenkin paloi jo 1886, mutta se rakennettiin muutaman vuoden kuluttua uudestaan. 1900-luvun alussa uusi tulipalo vaurioitti ullakkoa. Nyt hiiltyneet hirret vaihdettiin remontin yhteydessä uusiin. Hieno talo oli päässyt huonoon kuntoon ennen remonttia.

Lue lisää: Kaivopuistossa on aavemainen huvila, josta remontoidaan tutkijoiden pesä – Kuvat tyhjän talon sisältä kertovat menneestä loistosta

Tältä huvila näytti marraskuussa 2018.

Alun perin rakennuksen suunnitteli ja rakennutti itselleen kartanpiirtäjä Carl Henrik Nummelin. Ajan saatossa se on kuulunut muun muassa varatuomari Lauri Kivekkäälle ja tämän vaimolle, näyttelijätär Ida Aalbergille. Siinä on toiminut myös Svenska samskolan ja Ranskalainen koulu.

Edellinen omistaja Arkkitehtuurimuseo yritti pitkään myydä huvilaa siinä onnistumatta. Museolla ei ollut varoja peruskorjaukseen, ja täysremontin hinnaksi oli arvioitu noin kolme miljoonaa euroa. Säätiö osti huvilan viime vuonna.

Huvilan kaakkoispulen keskisali kuvattuna alkuvuonna 2020 ennen remonttia.

Yhden ison yllätyksen remontoijat kohtasivat, kun portaikkoa ryhdyttiin jatkamaan kolmanteen kerrokseen eli ullakolle. Silloin toisen kerroksen katosta paljastui kattomaalaus. Ilmeisesti se aikoinaan maalattiin Kivekkään ja Aalbergin huoneiston kirjaston kattoon.

”Todella kaunis maalaus”, kuvailee projektinjohtaja Jukka Saarinen Sweco-yhtiöstä. Maalaus päätettiin säilyttää.

Apuun värvättiin erikoisfirman erikoisjoukko. Moottorisaha soi, kun erikoisjoukko irrotti rakenteen, jossa arviolta 3 kertaa 4 metrin laajuinen maalaus oli. Se laskettiin vinsseillä telineen päälle ja siirrettiin tällä liikuteltavalla telineellä vajaat kymmenen metriä uuteen sijaintipaikkaan, Saarinen kertoo.

Tulevassa aulassa maalaus nostettiin kattoon. Rakenne, jossa maalaus on, on muutaman kymmenen senttiä paksu, joten varsinaisen katon alla on nyt kiinni tämä uusi rakenne.

Kun portaikolle avattiin väylää ullakolle, paljastui kattomaalaus. Se päätettiin säilyttää ja siirtää toiseen paikkaan.

Kun vanhoja pintamateriaaleja poistettiin, seinärakenteista löytyi ikkunoita ja entisiä kulkuväyliä ovineen. Paljastuneet ikkunanpaikat päätettiin ottaa jälleen käyttöön.

Piiloon oli jäänyt myös pariovi kauniine koristemaalauksineen. Se sijoitetaan toiseen kerrokseen tulevan parvekkeen sisäoveksi, kertoo arkkitehti Risto Marila arkkitehtitoimisto Sarcista.

Tarkoituksena on saada remontti valmiiksi ensi kevään aikana niin, että rakennus avattaisiin käyttöön syksyllä.

Rakennukseen asettuu monitieteinen tutkijajoukko. Tiina ja Antti Herlinin säätiö sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiö suunnittelevat yhdessä arvohuvilasta tilaa, jossa ne voivat yhdessä sidosryhmiensä kanssa edistää kestävää tulevaisuutta. Tähtäimessä on siis ymmärtää maailmanlaajuisia ympäristöongelmia ja edistää niiden ratkaisemista.

Taloon tulee toimitilat kummallekin säätiölle. Lisäksi huvilasta on tarkoitus tehdä ”kohtaamispaikka keskustelulle ja verkostoitumiselle”.

Kaivopuiston kahvilamaailma on myös saamassa mielenkiintoisen lisän. Taloon tulee puiston ja meren puolelle yleisölle avoin kahvila, jolle rakennetaan pieni terassi. Arvattavissa on, että moni helsinkiläinen tulee puiston varjostamalla terassilla kesäpäivänä istuskelemaan. Tai ehkä kaamosaikaan lyhdyn valossa.

”Kahvilalle haetaan yrittäjää sen pitäjäksi. Ajatuksena on, että sen teema ja toiminta olisivat sovussa Puistokatu 4:n ekologisen luonteen kanssa”, kertoo Tiina ja Antti Herlinin säätiön kehitysjohtaja Anna Herlin.

Puistokatu 4:n ekologisuus näkyy niinkin, että pihaan suunnitellaan latauspaikkaa neljälle sähköautolle ja useille sähköpyörille.

Lämmitys perustuu maalämpöön, jota varten porattiin neljä 350 metriä syvää kaivoa. Saarinen kertoo, ettei muuta lämmitystä tarvita.

1906 Ida Aalbergin ja Lauri Kivekkään entisessä salissa asuivat opettajatar Aina Neovius ja konttoristi Naëma Wahlroos.

Kirjoituksessa kommentoiva Anna Herlin on Sanoman hallituksen jäsen, ja Helsingin Sanomat on osa Sanomaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat