Nuorisoporukka rikkoi ikkunoita ja virtsasi pihoilla Vuosaaressa – Sitten isännöitsijä keksi nerokkaan keinon, jolla häiriöt loppuivat - Kaupunki | HS.fi

Nuorisoporukka rikkoi ikkunoita ja virtsasi pihoilla Vuosaaressa – Sitten isännöitsijä keksi nerokkaan keinon, jolla häiriöt loppuivat

Ilkivalta ja uhkailu häiritsivät Kallahden asukkaiden arkea. Rauha palasi, kun nuorten annettiin järjestää keskustelutilaisuus ja asukkaat pantiin viestittelemään Whatsappissa.

Isännöitsijä Herkko Korhonen (vas.), nuorisoverkostotyöntekijä Abdule Mahamed ja asukasaktiivi Tapio Lähteenmäki saivat häiriköinnin vuosaarelaisella asuinalueella loppumaan yhdessä nuorten kanssa.

25.10. 2:00 | Päivitetty 25.10. 7:12

Kolmen kerrostalon yhteisellä pihalla rauhan rikkoo vain lehtipuhaltimen raivo.

Vielä runsas vuosi sitten Vuosaareen kuuluvassa Kallahdessa riehui paikallisia, pääasiassa ulkomaalaistaustaisia nuoria. He kokoontuivat viereisellä pallokentällä ja asumisoikeustalojen nurkilla, heittelivät kiviä asuntojen ikkunoihin, sotkivat paikkoja, virtsasivat pihoilla ja uhkailivat asukkaita.

”Ilkivallasta ja häiriöstä alkoi tulla useita ilmoituksia päivässä”, kertoo isännöitsijä Herkko Korhonen Asuntosäätiöstä.

Poliisi piipahti paikalla silloin tällöin, mutta nuoret eivät olleet siitä moksiskaan. Häiriökäyttäytyminen vain jatkui.

Lopulta isännöitsijä päätti puuttua häiriöön omin konstein: hän pyysi apua maahan­muuttaja­järjestöistä. Tuloksena syntyi Vuosaari kaikille -paneelikeskustelu, joka järjestettiin syksyllä 2020.

Asuntosäätiön koordinoima hanke kilpailee nyt Isännöintiliiton Asumisteko 2021 -palkinnosta.

Tavoitteena oli ratkaista ongelma yhdessä nuorten kanssa ketään syyllistämättä. Asuinalueesta haluttiin tehdä paikka, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi.

Alueella vallitsee nyt eräänlainen kyläkasvatuksen henki.

Keskustelun saivat suunnitella ja vetää alueen nuoret. Yleisössä istui muun muassa häiriöstä kärsineen talon asukkaita ja nuorten vanhempia.

Nuorisoverkostotyöntekijä Abdule Mahamed Suomen somalialaisten liitosta sanoo, että välittämisen osoittaminen on konfliktin­ratkaisussa tärkeää.

”Nuoret kaipaavat kuuntelua.”

Hankkeeseen aktiivisesti osallistuneet nuoret ja heidän vanhempansa eivät halunneet kommentoida asiaa HS:lle.

Tilaisuuden jälkeen asukkaiden, nuorten ja vanhempien viestittely on jatkunut Whatsapp-viestiryhmässä. Se on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi ehkäistä häiriöitä.

Ajatus lähtee siitä, että on vanhempien tehtävä katsoa lastensa perään, ei poliisin, Korhonen kertoo.

Asukkaat eri ikäryhmistä ja taustoista tähtäävät yhteiseen maaliin. Kuvassa Tapio Lähteenmäki (vas.), Herkko Korhonen ja Abdule Mahamed.

Alueella vallitsee nyt eräänlainen kyläkasvatuksen henki: aina kun asukkaat havaitsevat häiriötä, he viestivät siitä Whatsappissa ja joku lasten vanhemmista lähtee paikalle selvittämään tilannetta.

Asukastoimikunnan aktiivi Tapio Lähteenmäki sanoo, etteivät nuoret usko puhetta, kun tuntemattomat toruvat.

”He kunnioittavat, jos tuntevat aikuisen.”

Tilanne on nyt rauhoittunut, eikä ongelmia ole enää ollut. Rauhan rakentaminen jatkuu silti yhteisillä pullakahveilla muutaman kerran vuodessa.

”Tämä on jatkuva työ, joka ei lopu”, Korhonen sanoo.

Osasyy menneisiin häiriöihin saattaa olla myös koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa, arvelee nuoriso­verkosto­työntekijä Mahamed.

”Korona-aikana lapset olivat kyllästyneet olemaan kotona.”

Näkemystä vahvistaa se, että Lähteenmäki on asunut Vuosaaressa vuodesta 1995 ja alue on ollut vuosikymmeniä myös monikulttuurinen. Ongelmat alkoivat kuitenkin vasta melko hiljattain.

Kallahti ja sen vieressä oleva Meri-Rastila kuuluvat Helsingissä alueisiin, joissa ulkomaalaistaustaisten eli syntyperältään ulkomaalaisten osuus alueen väestöstä on kaupungin suurimpia.

Kallahdessa ja Meri-Rastilassa ulko­maalais­taustaisia asuu viitisentuhatta, mikä on yli 40 prosenttia väestöstä.

Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä on noin 17 prosenttia koko väestöstä.

Asuntosäätiön kortteli Kallahdessa koostuu kolmesta vuonna 1994 valmistuneesta kerrostalosta. Taloissa asuu parisataa ihmistä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat