Vantaan tunnetuin kaupunginosa kasvaa niin nopeasti, että se voisi olla oma kaupunkinsa – Asukasluvun uskotaan tuplaantuvan, siluettiin hamutaan lähes 20-kerroksisia torneja - Kaupunki | HS.fi

Vantaan tunnetuin kaupunginosa kasvaa niin nopeasti, että se voisi olla oma kaupunkinsa – Asukasluvun uskotaan tuplaantuvan, siluettiin hamutaan lähes 20-kerroksisia torneja

Kantakaupunki levittäytyy Jokiniemeen, jonne sovitellaan jopa yli 17-kerroksisia taloja pääradan varressa.

Asuntorakentaminen Tikkurilassa on vilkasta pääradan ja Kielotien välisissä kortteleissa.

18.10. 2:00 | Päivitetty 18.10. 6:23

Vantaalaiset eivät ehkä usko korviaan, mutta Tikkurilan kantakaupungin suunnitellaan leviävän pääradan itäpuolelle Jokiniemeen.

Helsinkiläisille kantakaupunki voi olla selvä käsite, mutta mitä se voisi tarkoittaa vantaalaisessa katukuvassa?

”Meiltä on sitä kysytty”, myöntää asemakaava-arkkitehti Terhi Kuusisto.

Vastauksella on merkitystä, koska lähivuosina Tikkurilan asukasmäärä voi yli tuplaantua, jos ennuste 10 000 uudesta asukkaasta toteutuu. Määrä vastaa Kauniaisten asukasmäärää.

Tikkurilan kaupunginosassa oli syyskuun alussa asukkaita runsaat 7 200, mutta nyt tekeillä oleva kaavarunko on alueeltaan hieman laajempi noin 11 000 asukkaan kokonaisuus. Se ulottuu Viertolan itäisistä kortteleista Jokiniemeen ja Hiekkaharjun eteläosiin.

Uusia työpaikkoja voisi pääradan tuntumaan syntyä jopa 4 000.

Tikkurilan vetovoima on niin suurta, että vain kuusi vuotta sitten hyväksytty edellinen kaavarunko on jäänyt pieneksi. Kaavarunko ohjaa asemakaavoitusta.

Jo vuonna 2015 nähtiin, että kehäradan valmistuminen kääntää kysynnän kasvuun. Silloin tiedossa olleiden hankkeiden perusteella varauduttiin uusia asuntoja syntyvän 4 000–4 500 vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää: Tikkurila rakentuu jo kolmatta kertaa uusiksi

Vuoteen 2019 mennessä asuntoja oli valmistunut jo 1 510. Viime vuoden kaupunginosakohtaisia tilastoja ei vielä ole tiedossa, mutta kasvu on nähtävissä. Kielotien ja Lummetien kainaloon nousee uusia asuinkerrostaloja vinhaa vauhtia.

”Asuntorakentajia olisi tulossa ihan jonoksi asti, mutta me haluamme vaalia Tikkurilaa myös työpaikkakeskittymänä”, asemakaava-arkkitehti Tuuli Huhtala sanoo.

Uusia työpaikkoja voisi syntyä Jokiniemen puolelle, mutta myös vanhaan keskustaan. Jokainen toimija tekee sijoittumispäätöksensä itsenäisesti, mutta Tikkurilan etuna on sen erinomainen liikenteellinen sijainti.

Parin vuoden kuluttua kaupunginvaltuusto päättää Vantaan raitiotiestä, joka sekin kulkisi Tikkurilan kautta.

”Laivaa lukuun ottamatta täällä ovat silloin edustettuina kaikki mahdolliset kulkumuodot. Lentokentällekin pääsee kehärataa pitkin”, Huhtala sanoo.

Viime vuosina on vahvasti näyttänyt siltä, että Tikkurila rakennetaan kokonaan uusiksi, kun vanhoja matalia toimistotaloja on vedetty nurin uuden rakentamisen tieltä. Uudet kerrostalot ovat korkeampia kuin niiden tieltä puretut vanhat talot.

Vieläkin korkeampaa rakentamista saattaa olla luvassa lähivuosina, sillä Jokiniemeen on mahdollista sovitella 17-kerroksisia tai jopa korkeampia rakennuksia.

Uuden kaavarungon valmistelussa asukkailta ja toimijoilta kyseltiin, mikä alue soveltuisi Tikkurilassa korkeaan rakentamiseen. Vastauksista piirtyy bumerangin muotoinen alue, joka kiertyy Sokos-hotelli Vantaan tuntumasta pääradan yli Jokiniemeen.

”Korkeaa rakentamista ei voi määrättömästi sijoittaa kaupunkirakenteeseen, koska silloin ei kaduille tai pihoille pääse aurinko paistamaan”, Huhtala sanoo.

Kantakaupunki on käsitteenä suhteellinen, mutta ei siinä ole kyse vain asuinkerrostaloista ja tiiviistä rakentamisesta. Kantakaupunki kuvastaa aluetta, jossa eri toiminnot sekoittuvat. On asumista, työpaikkoja, kivijalkaliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita.

Se kertoo myös historiallisesta kerroksellisuudesta: uusi ja vanha elävät rinnakkain sovussa.

Suuri osa Tikkurilasta on rakennettu vasta 1960–80-luvuilla, kun alkuperäinen pientalomainen asutus muuttui maan sisäisen muuttoliikkeen seurauksena kerrostalovaltaiseksi. Tätä vanhempia rakennuksia, kuten Carl Albert Edelfeltin suunnittelema vanha asemarakennus, Silkkitehtaan kiinteistö ja Vernissa, on jo suojeltu.

”Olemme halunneet tuoda esiin 1960–1990-luvun taloja, jotta kaupunkikuvan kerroksellisuus ei häviä”, sanoo Huhtala.

Arvokkaaksi koettu yhtenäinen kokonaisuus on esimerkiksi Kukkakedon alue Kielotien, Tikkurilantien ja Asematien muodostamassa kolmiossa. Punatiiliset asuintalot ovat valmistuneet lähinnä 1970-luvulla.

Huhtalan mukaan sinne on myös pystytty sovittamaan lisärakentamista ansiokkaalla tavalla. Uusi kolmikerroksinen päiväkoti on toiminut siellä jo pari vuotta.

Kävelykatu Tikkuraitti on ollut peruskorjattavien katu-urakoiden listalla jo pitkään. Sen varrelle on jo noussut uusia rakennuksia, mutta tulevaisuudessa katunäkymä esimerkiksi Orvokkitien aukiolla voi muuttua olennaisesti.

Konsulttiyhtiö Inaro on hahmotellut Tikkuraitin Orvokkitien aukiolle kaupunkimaisempaa ilmettä. Kiinteistöjen omistajat päättävät, toteutuuko tämä näkymä.

Aiempaa varmaotteisemmasta kaupunkilaisuudesta kielii myös suunnittelun painottuminen hyviin kävely-yhteyksiin.

Tikkurilaa itä–länsi-suunnassa halkovalle kävelykatu Tikkuraitille on jo valmiit katuremontin suunnitelmat. Kulahtaneen laatoituksen, istutusten ja penkkien uusiminen ajoittuu todennäköisesti parin vuoden päähän.

Nyt kävelykeskustaa ollaan laajentamassa Jokiniemen puolelle.

Pyöräliikenteen valtasuonia rakennetaan päärataa myötäillen sekä itä–länsi-suunnassa Kuninkaalasta Viertolan kautta länteen.

Rakennettuja puistoja Tikkurilassa on vähän, mutta Keravanjoen rantamaisemiin tehdään pala palalta puistoa, joka tarjoaa vantaalaisella mittapuulla uusia palveluita, mahdollisesti jopa saunan.

Kirjastopuistosta on tullut monien kesäisten tapahtumien keskus.

Viherrakentaminen korostuu uusissa kortteleissa. Suuret puut, sadevesien viivytysaltaat sekä yhteydet Keravanjoelle, Winterinmäelle, Hanabölen kulttuurimaisemaan ja Kylmäojan kaupunkipuron varteen ovat tärkeitä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat