Poliisit hälytettiin 21 kertaa Espoossa samaan osoitteeseen, eikä tilanteeseen puututtu – ”Jos aikuinen ihminen haluaa jäädä, niin hän jää” - Kaupunki | HS.fi

Poliisit hälytettiin 21 kertaa Espoossa samaan osoitteeseen, eikä tilanteeseen puututtu – ”Jos aikuinen ihminen haluaa jäädä, niin hän jää”

Poliisin mukaan pandemia on vienyt väkivaltatehtävät entistä useammin kaduilta koteihin.

21.10. 9:32

Poliisin hälytystehtävissä nähtiin koronapandemian alettua selkeä muutos: väkivalta siirtyi julkisista tiloista yksityisiin koteihin.

Muutos näkyi tilastoissa selkeästi: viime vuonna kotihälytysten määrä lisääntyi koko maassa 26,5 prosenttia edellisvuodesta.

Samaa nousua on ollut nähtävissä myös perheväkivaltatehtävien määrässä. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella on tämän vuoden tammikuun ja syyskuun välisenä aikana ollut vajaan 100 keikan verran lisäystä perheväkivaltaan liittyvissä keikoissa.

”Näihin liittyvien hälytystehtävien lähtötilanteet ovat hyvin moninaisia. Usein vasta paikan päällä selviää, mistä todella on kysymys. Perheväkivaltakeikka saattaa muuttua häiriö- ja metelikeikaksi tai päinvastoin”, kertoo ylikomisario Jussi Päivänsalo Länsi-Uudenmaan poliisista.

Poliisi tekee Päivänsalon mukaan jatkuvaa seurantaa siitä, mihin tehtäviä kohdistuu.

Kesällä Espoossa nostettiin puheeksi, että poliisin reagointia perheväkivaltaan on parannettava. Hälyttävänä esimerkkinä tuotiin ilmi tapaus, jossa poliisi oli käynyt 21 kertaa hälytystehtävässä samassa osoitteessa ilman, että siitä on aiheutunut jatkotoimenpiteitä.

”Meillä on tiettyjä osoitteita, jotka nousevat toistuvasti esiin. Näistä tehdään laitoksella seurantaa ja ollaan säännöllisesti yhteydessä sosiaaliviranomaiseen. Sanoisin, että kyllä partiot aika hyvin tietää ne paikat”, Päivänsalo korostaa.

Jos tilanne on akuutti ja siinä on mukana lapsia, niin paikalta otetaan heti yhteys sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Muissa tapauksissa poliisi voi kirjata tehtävästä huoli-ilmoituksen sosiaalitoimeen. Partioita on ohjeistettu tekemään rikosilmoituksia matalalla kynnyksellä, Päivänsalo sanoo.

Tilanteen arviointi ja oikeiden toimenpiteiden toteuttaminen on paikalle tulleen partion vastuulla.

”Poliisi on sen ensihetken tilanteen rauhoittaja ja arvioitsija, mutta tilanteen hoitaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä ja hyvää tiedonkulkua”, Päivänsalo kertoo.

Espoon lähisuhde- ja perheväkivaltatyön yksikössä Omatilassa on huomattu, että pandemialla on ollut vaikutuksia myös heidän asiakkaidensa avun tarpeeseen.

”Aina kun tulee tiukemmat rajoitukset, meidän turvaan ohjaukset vähentyvät”, kertoo Omatilan päällikkö Malena Segercrantz.

Espoon Omatilaan tulevista asiakkaista selkeästi suurin osa on naisia. Espoon yksikössä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus on viime vuosina kasvanut ja lapsiperheiden määrä vähentynyt.

Samalla myös lähisuhdeväkivallan osuus on korostunut. Ennen perheväkivaltaan liittyviä tehtäviä oli huomattavasti enemmän, nykytilanteessa mennään Segercratzin mukaan lähes tasatilanteessa.

Myös sosiaaliviranomaiset tunnistavat ilmiön, jossa väkivaltatehtäviä kasaantuu samoihin kohteisiin.

”Mikäli kyseessä ovat aikuiset ihmiset, heidän ei tarvitse lähteä pois, jos he eivät halua lähteä. Me emme voi pakottamaan ketään lähtemään, mutta voimme tarjota apua ja kertoa palveluista. Jos aikuinen ihminen haluaa jäädä, niin hän jää.”

Lue lisää: Poliisin tietoon tullut lähisuhdeväkivalta lisääntyi jo ennen korona­epidemiaa, kriisin epäillään pahentaneen tilannetta entisestään

Lue lisää: ”Itkin vain, että voitko tappaa”, helsinkiläinen Sera sanoo – Nyt hän kertoo väkivaltaisesta miehestään, että muut uskaltaisivat lähteä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat