Helsingissä toimii oppilaitos, johon pääseminen vaatii äärimmäistä stressinsietokykyä – Nyt koulun uhanalaisuuden pelätään jättävän Helsingin pulaan - Kaupunki | HS.fi

Helsingissä toimii oppilaitos, johon pääseminen vaatii äärimmäistä stressin­sietokykyä – Nyt koulun uhanalaisuuden pelätään jättävän Helsingin pulaan

Helsinki kouluttaa ainoana Suomessa itse palopelastajansa, mutta nyt pelastuskoulu uhataan taas lopettaa.

Opiskelija Väinö Johansson näyttää mallia tangolla.

28.10. 2:00 | Päivitetty 28.10. 8:51

Maanantaina Helsingin ehkä viimeinen vuosikurssi tulevia palomies-ensihoitajia pakkasi kuorma-autollista välttämättömiä tarvikkeita. Pelastuskoulussa vasta aloittaneet opiskelijat olivat lähdössä Jätkäsaaren-koulustaan useaksi päiväksi savusukellus­harjoituksiin.

”Tiivis aikataulu tässä on koko ajan. On päässyt heti soveltamaan oppimaansa teoriaa käytännössä”, kehui yksi opiskelijoista, Miska Malinen.

Syksyllä aloittaneet viisitoista voivat olla viimeiset, jotka Helsinki saa kouluttaa itse omalle pelastuslaitokselleen.

Valtio on useita kertoja ollut lakkauttamassa Helsingin pelastuskoulua, mutta joka kerta koululle on annettu armonaikaa.

Nykyinen lupa olla olemassa ulottuu vuoteen 2023 eli nyt aloittaneen vuosikurssin valmistumiseen. Sisäministeriön odotetaan lähiviikkoina tekevän uusia päätöksiä.

”Tarve meille on entistä suurempi”, sanoo koulunjohtaja Jari Lempinen.

Selvitimme siksi, miten Suomessa poikkeuksellinen oppilaitos toimii.

Opiskelijat Miska Malinen ja Väinö Johansson pakkaavat savusukellusharjoituksessa tarvittavia tavaroita autoon.

Helsingin pelastuskoulu juhlii ensi vuonna viidettäkymmenettä syntymäpäiväänsä, eli se on Suomen vanhin. Se on Helsingin kaupungin oppilaitos, joka on ottanut oppilaita sopivasti Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin.

Kaikki muut palomiehet Suomessa kouluttaa valtion pyörittämä pelastusopisto Kuopiossa.

Tiukkaa fyysistä kuntoa ja stressinsietokykyä vaativat pääsyvaatimukset ovat Helsingissä ja Kuopiossa samat. Puolentoista vuoden ja 90 opintopisteen laajuiset perusopinnot tehdään samaa opetussuunnitelmaa noudattaen.

Helsingissä tämän päälle opetellaan puoli vuotta erityistaitoja. Pääkaupungissa on paljon korkeita rakennuksia ja maanalaisia tiloja, metro ja raitiovaunuja sekä erityisiä turvajärjestelyjä liittyen esimerkiksi valtionjohtoon.

Opiskelijat ovat vain pienen siivun ajastaan koulullaan Jätkäsaaren entisellä paloasemalla tai edes harjoitusalueella Roihuvuoressa.

”Koko Helsinki on koulumme”, sanoo Lempinen.

Pelastajista on jo nykyisin huutava pula.

Myös pelastajantutkintoon liittyvät ensihoidon opinnot ovat valtakunnallista tasoa laajemmat ja suoritetaan toisena opiskeluvuonna ammattikorkeakoulu Metropoliassa.

Opiskelukesinä ei lomailla, sillä pelastuskoululaiset ovat palkallisessa harjoittelussa paloasemilla.

Tänä syksynä aloittaneet opiskelijat valmistuvat pelastajiksi syksyllä 2023. He siirtyvät tuolloin töihin mutta jatkavat työn ohella oppisopimuksella vielä toista puoliskoa tulevasta kaksoistutkinnostaan Stadin ammattiopistossa. Heistä tulee pelastajan lisäksi ensihoitoon erikoistuneita lähihoitajia, mikä vie vielä kolmannen vuoden.

Kaksoistutkinnon valmiiksi saaneet tekevät sitten vuorotellen kahdentoista tunnin vuoroja ambulanssissa ja paloautossa.

Tavaroita pakataan harjoitusreissua varten.

Vuosikurssit ovat pieniä, 15–18 opiskelijaa. Opettajat tuntevat jokaisen. Opiskelijoista eli käytännössä tulevista työkavereista muodostuu tiivis porukka.

”Kaikki ovat samanhenkisiä, urheilullisia ja motivoituneita oppimaan mahdollisimman päteviksi tulevassa työssään”, kehuu Malinen.

Armeijassa ja rauhaturvaajana hän mietti vaihtoehtoina poliisia tai rajavartijaakin. Mutta paloasemalla on todennäköisesti eniten käyttöä kädentaidoille, joita hänellä on esimerkiksi edellisestä ammatistaan puuseppänä. Tämä ratkaisi kouluvalinnan: pelastusasemalla hän uskoo olevansa parhaiten hyödyksi.

Koulunjohtaja Lempinen sanoo, että pelastuskoulussa aloittavat ovat usein erittäin motivoituneita. Sen eteen sen sijaan tehdään töitä, että he tulisivat kouluun vähän nykyistä moninaisemmista taustoista. Naiset pääsevät fyysisen kunnon testeistä nykyisin läpi ani harvoin, ja juuret muualla on pelastuskoulussa harvemmalla kuin helsinkiläisten nuorten aikuisten joukossa muuten.

”Tavoite olisi ehtiä onnettomuuspaikalle kuudessa minuutissa.”

Pelastajista on jo nykyisin huutava pula. Helsingissäkin on nyt avoinna tuplasti se määrä työpaikkoja, mitä pelastuskoulusta valmistuu.

Töihin Helsinkiinkin päätyy tietysti myös Kuopiossa opiskelleita, ja vastaavasti osa pelastuskoulun kasvateista lähtee myöhemmin muualle.

Koko Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä eläköitymisen ja työaikalain muutoksen vuoksi noin 2 500 pelastajaa lisää.

Helsingissä lisää ammattilaisia tarvitaan myös kaupungin kasvun vuoksi. Arvio on eläkkeelle jäävien tilalle noin 150 ja muista syistä 130–150 lisää.

”Tämä on laaja kaupunki, ja tavoite olisi ehtiä onnettomuuspaikalle kuudessa minuutissa. Siksi tarvitsemme lisää paloasemia”, Lempinen muistuttaa. Niitä on jo suunniteltu Konalaan, Kontulaan, Tapanilaan ja Vuosaareen.

Voisiko Kuopion pelastusopisto selviytyä tulevaisuudessa myös helsinkiläisten pelastajien kouluttamisesta, jos sen tiloja laajennettaisiin?

Helsinkiläispoliitikot ovat kantaneet huolta siitä, suostuisivatko vastavalmistuneet muuttamaan korkeiden asumiskustannusten pääkaupunkiseudulle pienellä palkalla.

Lempinen sanoo, että koulutus molemmissa on tasokasta.

”Mutta Helsingin erityisolosuhteita varten voi harjoitella vain täällä.”

Pelastuskoulussa aloittavat ovat motivoituneita, sanoo koulunjohtaja Jari Lempinen.

Jos taas pelastuskoulu saisi jatkaa, pitäisi ratkaista sen rahoitus.

Pelastuslaitoksista tulee vuonna 2023 osa hyvinvointialueita. Hyvinvointialueen tehtäviin ei kuulu pelastajien kouluttaminen. Vaikka Helsinki yhä vastaa itse pelastuslaitoksestaan ja sosiaali- ja terveyspalveluistaan, sen näihin valtiolta saamasta budjetista ei ole merkitty osaa pelastuskoulun pyörittämiseen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat