Espoo saattaa avata oman pienen ydinvoimalan – samanlaisia suunnitellaan maailmalla - Kaupunki | HS.fi

Espoo saattaa avata oman pienen ydinvoimalan – samanlaisia suunnitellaan maailmalla

Kaupunki sitoutuu vähentämään päästöjä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.

Otaniemen tutkimuskäytössä vuoteen 2015 ollut ydinreaktori.

26.10. 10:41 | Päivitetty 26.10. 11:28

Espoon kaupunki ryhtyy selvittämään pienydinvoiman sijoittamista kaupunkiin. Hanke on osa kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä.

Hanketta havitellaan ratkaisuksi ilmastonmuutokseen liittyviin ongelmiin.

Pienydinvoimaloita on kokeiltu maailmalla ainakin Venäjällä ja poliitikot ovat esittäneet sellaisten hankkimista myös esimerkiksi Helsinkiin ja Turkuun.

Lue lisää: Helsingille halutaan oma pieni ydinvoimala – muutamalla pikkureaktorilla voisi lämmittää kaupungin

Yle kertoi syyskuussa, että Helsingin oma sähköyhtiö Helen tutkii mahdollisuutta tuoda ydinvoimaa myös Helsinkiin. Myös säteilyturvakeskuksessa selvitetään parhaillaan sääntelyn sovittamista pienydinvoimaloita varten.

Helen on mukana elokuussa alkaneessa kaksivuotisessa hankkeessa, jossa kehitetään pienreaktoreihin liittyvää liiketoimintaa. Helsingin energiayhtiössä on tarkoitus tutkia nimenomaan pienydinvoiman hyödyntämistä kaukolämmössä.

Pienreaktoreita kehitetään tällä hetkellä monissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Espoossa ydinvoimahanke voisi tarkoittaa lähinnä sopivan paikan osoittamista ja kaavoittamista, sillä kaupunki myi viimeisetkin osuutensa omasta sähköyhtiöstään vuonna 2006 sähköyhtiö Fortumille.

Espoon Otaniemessä on ollut tutkimuskäytössä pieni ydinreaktori vuoteen 2015 saakka.

Ydinvoimahanke hyväksyttiin maanantai-iltana kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Samalla valtuusto hyväksyi muitakin tulevan valtuustokauden tavoitteita. Kaupunki valmistaa ilmastomuutoksen torjunnan tiekartan ja sitoutuu vähentämään myös esimerkiksi liikenteen aiheuttamia päästöjä. Tulevalla valtuustokaudella on tarkoitus myös estää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.

Kaupunki päätti myös vauhdittaa pientalorakentamista kaupungin osin koskemattomille luontoalueille pohjoisosissa. Lisäksi päätettiin osoittaa erityistä huomiota kaupunkisuunnittelussa Leppävaaran, Espoon keskuksen ja Kiviruukin kehittämiseen.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi myös talouden kehyksen vuodelle 2022.

Kaupungin lainakanta jatkaa kasvuaan ja on vuoden 2020 lopussa 4,3 miljardia euroa. Menojen kasvua pyritään hillitsemään tulevien neljän vuoden aikana 133 miljoonan euron edestä. Verotulojen kasvu on ollut odotettua parempi ja kaupungin vuosikatteen odotetaan olevan noin 192 miljoonan euron luokkaa.

Vuosikate kertoo kuinka paljon kaupungilla jää rahaa esimerkiksi rakentamiseen tai lainojen lyhentämiseen sen jälkeen kun pakolliset menot, kaupunkilaisten lakisääteiset palvelut, on saatu rahoitettua.

Espoon kaupunginvaltuusto päätti säilyttää veroprosentin ennallaan. Jo aiemmin päätettiin nostaa kaupungin kiinteistöveroa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat