Raimo Ilaskivi suree Juhana Vartiaisen ratkaisua, kokoomuksen nykypoliitikot ylistävät - Kaupunki | HS.fi

Raimo Ilaskivi suree Juhana Vartiaisen ratkaisua, kokoomuksen nykypoliitikot ylistävät

Valtuustoraportti on tiheästi päivittyvä uutisblogi, johon kootaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuntapolitiikan kiinnostavimmat uutiset ja puheenaiheet.

Helsingin entinen johtaja Raimo Ilaskivi sanoo ihmettelevänsä Vartiaisen päätöstä budjettiprosessin muuttamisesta. Ilaskivi kuvattuna vuonna 2018.

27.10.2021 16:50

Helsinkiä 20 vuotta johtanut ylipormestari Raimo Ilaskivi on päättänyt kommentoida pormestari Juhana Vartiaisen (kok) lanseeraamaa uutta budjettimenettelyä.

Valtuustoraportti toi tiistaina julkisuuteen, että Vartiainen on päättänyt muuttaa ratkaisevalla tavalla kaupungin budjettiprosessia: hän ei aio tuoda budjettiesitystä lainkaan julkisuuteen.

Ehdotus on annettu suoraan suurimmille poliittisille ryhmille, ja rahan jaosta käydään parhaillaan neuvotteluja. Vartiainen ei ole tehnyt omaa ehdotustaan, vaan neuvotteluja käydään virkamiesesityksen pohjalta.

Kaupunkilaisten nähtäväksi suunnitelma ensi vuoden rahanjaosta tulee siis entisestä poiketen vasta silloin, kun kaikesta on jo käytännössä päätetty.

Toimintatapaa on kritisoinut esimerkiksi Helsingin johtamisjärjestelmän muutosta tutkinut Tampereen yliopiston tutkijatohtori Anni Jäntti.

Lue lisää: Juhana Vartiaista syytetään demokratian tallomisesta, muutti ensi töikseen ratkaisevalla tavalla päätöksentekoa – ”Olemme todella tyrmistyneitä”

Pian uutisen julkaisemisen jälkeen Valtuustoraportti sai yhteydenoton Helsinkiä vuosina 1971-1991 johtaneelta Ilaskiveltä. Itsekin kokoomuslainen Ilaskivi on käytännössä luonut budjettimallin, jonka Vartiainen nyt päätti romuttaa.

Kokoomuslainen Raimo Ilaskivi johti Helsinkiä kaupunginjohtajana, pormestarina ja ylipormestarina vuosina 1971–1991.

Hän sanoo ihmettelevänsä Vartiaisen päätöstä.

”Kun aikanaan 1980-luvun alussa tein muutoksen kohti avointa budjettivalmistelua, taustalla oli ’vanha tapa’ eli juuri sellainen, jonka pormestari Vartiainen nyt on ottanut käyttöön”, hän kertoo.

”Luomani käytäntö, jota kaikki seuraajani – Rahkamo, Siitonen, Pajunen ja Vapaavuori ovat noudattaneet – lähtee siitä, että budjetin tulee olla ’helsinkiläisten budjetti’. Tähän päästään siten, että kaupunginjohtaja/ylipormestari/pormestari saattaa oman budjettiesityksensä avoimesti median ja sitä kautta kaikkien helsinkiläisten pohdittavaksi. Tarkoituksena on saada aikaan palautekeskustelu: tänne tarvittaisiin lisää, tuolta voi ottaa hyvin pois.”

Ilaskiven mukaan hänen ehdotuksestaan käytiin aikanaan laaja keskustelu, ja kansalaispalautteen tärkeys nousi etualalle ”vanhaan suljettuun tapaan nähden”.

”Pelko siitä, että palaute repisi alkuperäisen budjettiesityksen hajalle, osoittautui virheeksi. Itse asiassa käsittelyn kautta tulleet muutokset edustivat rahamääräisesti vain muutamaa promillea.”

Kokoomuksen edustajat puolustivat tiistaina Twitterissä pormestariaan vetoamalla muun muassa juuri siihen, että avoin budjettiprosessi on tarkoittanut alkuperäiseen budjettiesitykseen ”jatkuvia menolisäyksiä”.

Osa näkee myös, että että uusi malli pikemminkin lisää demokratiaa: ovathan eri ryhmät tässä mallissa mukana alusta alkaen, kun aiemmin pormestari teki esityksensä yksin.

Muiden ryhmien mukaan ottamista on kiitelty myös Helsingin muista poliittisista ryhmistä.

Myös esimerkiksi Työeläkevakuuttajat Telan nykyinen toimitusjohtaja, entinen vasemmistoliiton kansanedustaja ja ministeri Suvi-Anne Siimes puolusti Twitterissä Vartiaisen toimintatapaa:

Kuntaoikeuden tutkijan Matti Muukkosen mukaan menettely on kuitenkin ongelmallinen nimenomaan kuntalain edellyttämän avoimuuden ja osallisuuden kannalta. Muukkonen on Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori ja Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti.

”Koko kuntalaki lähtee siitä, että päätöksenteko ja päätösten valmistelu on avointa, ja kuntalaisilla pitää olla oikeus vaikuttaa heihin liittyviin asioihin. Jos kuntalainen kokee, että valmistelussa olevat asiat ovat menossa väärään suuntaan, hänellä pitää olla mahdollisuus ottaa yhteyttä esimerkiksi omaan valtuutettuunsa ennen, kuin päätökset on jo tehty.”

Talousarviosta päättää viime kädessä valtuusto, ja esitys tulee toki julkiseksi jo ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Käytännössä talousarviosta on kuitenkin tässä vaiheessa jo päätetty, sillä kyseessä on kaupunginhallituksessa istuvien ryhmien välinen neuvottelutulos.

Vuonna 2015 uudistetussa kuntalaissa on Muukkosen mukaan nimenomaan täydennetty vaatimuksia kuntalaisten osallistamisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta. Sinänsä osallistamisen ja viestinnän tavat ovat kunnan itsensä harkintavallassa, Muukkonen sanoo.

”Mutta tämä ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa ja saada tietoa tosiasiallisesti heikentyvät.”

Myös itse talousarvion suunnitteluprosessista säädetään Muukkosen mukaan laissa jopa yllättävän tarkasti. Tämä johtuu siitä, että talousarvio on yksi tärkeimpiä kunnan vuosittain tekemiä päätöksiä, sillä siinä määritellään osaltaan se, miten paljon resursseja mihinkin palveluihin kunnassa on käytettävissä.

Kunnan tulee lain mukaan antaa talousarvioprojektin aikana riittävästi tietoja taloudestaan ja sen suunnittelun etenemisestä. Kunnalla on myös velvollisuus myös tiedottaa siitä, miten talousarvion ja -suunnitelman valmisteluun voi vaikuttaa.

Kokoomuksen jälkeen valtuuston suurimmat ryhmät ovat vihreät ja Sdp. Niissä katsotaan, että Vartiaisen mallissa on sekä hyvää että huonoa.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Reetta Vanhasen mukaan on hyvä asia, että ryhmät otetaan mukaan alusta asti, mutta kansalaiskeskustelun tulisi säilyä prosessissa mukana.

”Me kannatamme tässä tavassa yhteistyön lisäämistä, että päästään keskustelemaan talousarviosta alusta asti ryhmien kesken”, Vanhanen sanoo.

”Mutta sitä ei saa tehdä julkisen keskustelun kustannuksella. Varmaan tästä opitaan ja ensi vuonna ehkä kokeillaan jotain toista mallia.”

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.

Sdp:n valtuustoryhmän johtaja Eveliina Heinäluoma kehuu Vanhasen lailla Vartiaisen rakentavaa johtamistyyliä.

”Mutta avoimuus on demareille tärkeää, ja mielestämme jatkoa ajatellessa kannattaa arvioida asiaa nimenomaan siitä näkökulmasta. Budjettiraamit tulee voida läpivalaista, ja tässä mallissa myös kaupunginhallituksen ulkopuolisten ryhmien vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.”

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma löytää Vartiaisen uudesta mallista hyvää ja huonoa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat