Katastrofi yhdelle ihmisryhmälle, sanoo professori – Helsingin joukkoliikenteen kriisi kostautumassa pummilla matkustaville - Kaupunki | HS.fi

Katastrofi yhdelle ihmis­ryhmälle, sanoo professori – Helsingin joukko­liikenteen kriisi kostautumassa pummilla matkustaville

Valtuustoraportti on tiheästi päivittyvä uutisblogi, johon kootaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuntapolitiikan kiinnostavimmat uutiset ja puheenaiheet.

Sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mukaan nykyisetkin tarkastusmaksut ovat nuorille liian kovat.

28.10. 15:44 | Päivitetty 28.10. 17:08

Pummilla joukkoliikenteessä matkustaminen saattaa tulevaisuudessa koitua aiempaa reilusti kalliimmaksi.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus päätti kokouksessaan tiistaina esittää, että tarkastusmaksun hinta nostetaan 80 eurosta 100 euroon.

HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja, vihreiden Pekka Sauri teki kokouksessa esityksen, jonka mukaan tarkastusmaksu olisi säilytetty 80 eurossa. Esitystä kannattivat vihreiden, Sdp:n ja vasemmistoliiton edustajat. Kokoomus, perussuomalaiset ja Rkp kannattivat nostoa.

Tarkastusmaksun nostaminen on saanut erityisesti monet vasemmistoliiton helsinkiläisvaltuutetut kiihdyksiin. Vasemmistosta on syytetty päätöstä ”lyhytnäköiseksi”, sillä kahdenkympin korotus voi järisyttää pienituloisen ihmisen – esimerkiksi nuoren – taloutta huomattavalla tavalla.

Ihmetystä on herättänyt sekin, että nyt esitetty korotus nostaisi tarkastusmaksun parkkisakkoa rahallisesti isommaksi sanktioksi. Virheellisestä pysäköinnistä joutuu Helsingissä maksamaan 60–80 euroa.

Toisaalta etenkin kokoomusleiristä on huomautettu, että maksuilla pyritään paikkaamaan pandemian kurittaman HSL:n taloutta. Lipputulot romahtivat, kun väki kaikkosi joukkoliikenteestä, ja kuntayhtymän talous jäi viime vuonna 71 miljoonaa euroa tappiolliseksi.

HSL:n puheenjohtaja Matias Pajula (kok) kommentoi Ylelle, että maksuja ei myöskään ole korotettu vuosikausiin.

”Tarkastusmaksu on ollut sama vuodesta 2007 lähtien. Lippujen hintoja on sen sijaan korotettu vuosien varrella useaan otteeseen, kuten nytkin. Ainakin itse ajattelen sen olevan kohtuullista, että liputtomuudesta joutuu maksamaan. Kovin edullinen tarkastusmaksu synnyttää väistämättä houkutuksen ilman lippua matkustamiseen”, Pajula sanoi.

Kumpaakin näkökantaa on helppo ymmärtää. Niiden mittakaavat ovat täysin erilaiset.

Ensinnäkin laadukas ja luotettava joukkoliikenne on äärimmäisen tärkeä yhteiskunnan palvelu. Jos sen rahoituksesta ei pidetä huolta, pahimmillaan palvelutaso laskee. Se olisi anti-ilmastoteko, sillä houkutus siirtyä yksityisautoiluun voisi kasvaa.

Ja toisaalta: yksi unohtunut metrolippu voi keikauttaa pienituloisen ihmisen talouden raiteiltaan. Onko se ok?

Kysytään sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamolta.

Hiilamo mainitsee heti nuoret. Heille tarkastusmaksun korotus olisi erityisen vaarallinen, hän sanoo.

”Nuoret ovat todella erilaisissa asemissa riippuen siitä, mikä on heidän vanhempiensa taloudellinen tilanne. Kaikilla vanhemmilla ei ole varaa maksaa nuoren tarkastusmaksua.”

Jos nuori ei pysty maksamaan tarkastusmaksua, hän saa ennen pitkää maksuhäiriömerkinnän. Se vaikeuttaa itsenäistyvän nuoren elämää Hiilamon mukaan ratkaisevan paljon.

”Yksityiset vuokranantajat kategorisesti tarkistavat luottotiedot. Kun ne ovat menneet, on asuntoa vaikea saada. Maksuhäiriömerkinnät voivat estää myös puhelinliittymän ja jopa työpaikan saannin.”

Hiilamo on yksi tutkijoista itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön kesällä julkaisemassa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin tekijöitä maksuhäiriömerkintöjä saaneiden ihmisten taustoilla. Tutkimuksen mukaan pienituloisten, toimeentulotukea saaneiden ja matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla oli muita selvästi enemmän maksuhäiriömerkintöjä aikuisuudessa.

Nuoren saama 100 euron ja jo nykyinen 80 euron summa voi olla esimerkiksi toimeentulotuella elävälle perheelle mahdoton maksaa.

”Se on katastrofi, jos toimeentulotukea saava perheen lapsi saa tarkastusmaksun.”

Se, että on pienituloinen, ei tietenkään tarkoita, että saisi jättää joukkoliikennemaksut maksamatta, Hiilamo sanoo. Alaikäisiä tulisi kuitenkin suojella maksuhäiriömerkinnältä.

”Sen seuraukset ovat kohtuuttomat.”

Professorilla onkin ehdotus Helsingin seudun päättäjille: voisivatko 15-17-vuotiaiden tarkastusmaksut olla alhaisemmat kuin muilla?

Maksun nostaminen ei ole vielä varmaa. Kyseessä on vasta ehdotus, sillä suuruudesta päättää lopulta liikenne- ja viestintäministeriö.

Samassa kokouksessa tiistaina päätettiin myös nostaa joukkoliikenteen lippujen hintaa. AB-, BC-, CD- ja D-kausilippujen hinnat nousevat 2,60–3,30 euroa kuukaudessa ensi vuoden alusta alkaen. Tämän päätöksen puolueet tekivät yksimielisesti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat