Helsingin uudelle puutaloalueelle rakennetaan rivitaloa, joka on veistetty käsityönä ja näyttää sata vuotta vanhalta – jokaiseen asuntoon kuuluu pieni hirsimökki - Kaupunki | HS.fi

Helsingin uudelle puu­talo­alueelle rakennetaan rivi­taloa, joka on veistetty käsi­työnä ja näyttää sata vuotta vanhalta – jokaiseen asuntoon kuuluu pieni hirsi­mökki

Arkkitehti päätti, että rakentamisessa on ryhdyttävä tositoimiin ilmastokriisin takia.

Helsingin Honkasuolle rakennettavassa rivitalossa on käsin veistettyä hirttä, joka vaikuttaa vanhemmalta kuin se oikeasti on.

6.11.2021 2:00 | Päivitetty 6.11.2021 8:00

Muurari Ville Korhonen kokoaa tiiliskiven järkäleistä hormia keskellä autiota rivitalohuoneistoa. Tornimaisen rakennelman muuraaminen takkaa ja ilmanvaihtoa varten on millintarkkaa työtä.

Helsingin uudella puutaloalueella Honkasuolla rakennetaan ekologista rivitaloa, joka syntyy usean ammattilaisen käsityönä. Seitsemästä yksittäisestä hirsirungosta koostuva kokonaisuus on Suomessa harvinainen.

Jokainen 225 milliä paksu hirsi on sovitettu toisiinsa käsin veistämällä.

Perinteisestä hirrestä tehdystä rivitalosta rakennuksen erottaa se, että kullakin asunnolla on oma vesikattonsa ja niiden välissä 50 millin rako. Tämä estää askeläänien kantautumisen asunnosta toiseen.

Pariaatteessa asunnot voitaisiin siirtää yksitellen toiseen paikkaan tai hirret irrottaa ja käyttää uudelleen.

Muurari Ville Korhonen muuraa hormia painovoimaista ilmanvaihtoa ja takkaa varten.

Hirsirivitalon rakennuttaa arkkitehti Minna Aarnion ja rakennusinsinööri Jukka Reinikaisen rakennusasiaintoimisto Aarre.

Korjausrakentamiseen erikoistunut pariskunta sanoo panneensa likoon hankkeeseen paitsi kaiken osaamisensa myös koko omaisuutensa.

Idea sai alkunsa ilmastokriisistä ja rakentamisen päästöistä. Varsinainen herätys tapahtui sen jälkeen, kun Aarnio oli lukenut hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin vuonna 2018.

Yli kolmasosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakentamisesta ja rakennuksista. Ne kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä enemmän kuin autoilu.

”Sanoin Jukalle, että meidän täytyy tehdä jotain. Ei me voida jatkaa rakentamista entiseen tapaan.” – Minna Aarnio

”Sanoin Jukalle, että meidän täytyy tehdä jotain. Ei me voida jatkaa rakentamista entiseen tapaan”, Aarnio sanoo.

Talohankkeessa rakentamisesta ja rakennuksen käyttämisestä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä on pyritty pienentämään eri tavoin. Rakennusmateriaaliksi on valittu kotimaista massiivipuuta, mäntyä ja kuusta, joka imee ja varastoi hiilidioksidia.

Puut tulevat Ähtäristä ja Kangasniemeltä, ja ne veistetään Kuortaneella.

Lisäksi kiinteistössä hyödynnetään uusiutuvaa energiaa esimerkiksi aurinkovoimaloiden ja ilmalämpöpumppujen avulla. Rivitalo rakennetaan parhaaseen A-energialuokkaan.

Asuntojen kevyisiin väliseiniin, piippuun ja takkaan tulee kosteutta sitova savirappaus sekä ala- ja yläpohjiin kemikaalitonta kutterilastueristettä. Eriste on valmistettu sahateollisuuden ylijäämäpuusta.

Arkkitehti Minna Aarnio ja rakennusinsinööri Jukka Reinikainen myivät lähes koko omaisuutensa, jotta pystyivät rakennuttamaan hirsirivitalon.

Rakentaminen Honkasuolla alkoi vappuna ja kestää vähintään vuoden. Hirsirungoista viimeinen tulee työmaalle tammikuussa.

”Tässä tehdään käsityötä vielä pitkä pätkä”, Aarnio sanoo.

Asuntoja aletaan myydä vasta, kun rakennusvalvonta on hyväksynyt kaikki taloyhtiön rakennukset käyttöön. Asuntojen hinnat ja lopulliset rakentamiskustannukset ovat yhä avoimia.

Aarnion mukaan työmaalla on jo käynyt uteliaita kyselijöitä. Se ei ole yllättävää: kaupungissa näkee harvoin uusia hirsitaloja, jotka näyttävät ulospäin äkkiseltään katsottuna sata vuotta vanhoilta.

Kaupungin viranomaiset miettivätkin aluksi, pitäisikö hirsi piilottaa lautaverhoilun taakse, Aarnio kertoo. Niin ei kuitenkaan tehty, koska se olisi pudottanut rakennuksen energialuokitusta.

”Lautaverhoilu olisi estänyt auringon lämmön varastoitumisen massiivirakenteeseen.”

Hirsirunkojen välissä on 50 millin rako. Se estää esimerkiksi askeläänten kantautumisen asunnosta toiseen.

Puhuessaan hankkeesta Aarnio käyttää termiä ”puubrutalismi”. Hän selittää:

”Arkkitehtuurimme on alistunut sille, mitä tekniikka ja materiaalit edellyttävät. Esimerkiksi kattokulma tulee siitä, mikä on optimaalinen aurinkovoimaloille.”

Asunnon leveyden taas on määrittänyt hirren pituus, joka on runsaat kahdeksan metriä.

Kerroksia on kaksi, koska kolmikerroksissa puutaloissa palomääräykset ovat Aarnion mukaan liian kireitä.

”Silloin pitäisi olla sprinklerijärjestelmä, mikä on ristiriidassa rakennuksen pitkäaikaisen kestävyyden kanssa. Jos järjestelmään tulee jokin häiriö, se kastelisi koko puurakennuksen.”

Aarnio on kuitenkin tyytyväinen yhteistyöhön viranomaisten kanssa.

”Kaikki vaan puhuu, mutta aika vähän lopulta oikeasti tehdään mitään.” – Minna Aarnio

”Heidän kansaan on ollut helppoa, koska he ymmärtävät tämän tarkoituksen. Helsingillä on kunnianhimoiset hiilitavoitteet, ja he tietävät, ettei kaupunki pysty niitä yksin saavuttamaan.”

Helsinki pyrkii olemaan hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Yksi keino tähän ovat Honkasuon kaltaiset asuinalueet, jotka kaupunki on kaavoittanut puurakentamista varten.

Määrää kaava tosin muutakin: jokaisen asunnon täytyy erottua omalla värillään. Rakenteilla oleva rivitalo saa pintaansa keltaista, punaista, vihreää, oranssia ja harmaata keittomaalia.

”Ajattelin ensin, ettei keittomaalin sävyjä ole riittävästi, mutta Hangon ihanasta väritehtaasta – voi miten söpö – vanha herra sanoi, että niitä on kuinka paljon vaan. Sitten hän keitti meille vihreää maalia.”

Rivitalo koostuu seitsemästä hirsirungosta, joista kaksi puuttuu vielä.

Sisältä asunnot ovat vielä pahasti kesken. Jalkojen alla notkuvat vanerit korvataan myöhemmin lankkulattioilla. Hirsiseinät jäävät paljaiksi.

Asuintilaa tulee vajaat 80 neliötä, huoneita kolmesta neljään.

Toisesta kerroksesta rakennetaan vain puolet, jolloin tupa on kaksi kerrosta korkea. Tulevat omistajat voivat halutessaan itse jatkaa toista kerrosta. Tällöin asuntoon saa kaksi lisähuonetta ja neliöt kasvavat sataan.

Kuhunkin huoneistoon kuuluu 13 neliön piharakennus, jota Aarnio kutsuu ”mökiksi”.

”Sitä voi käyttää vaikka varastona tai etätyötilana. Tai murjottava teini voi luukuttaa siellä musiikkia.”

”Mökkien” vieressä lämpiää pihasauna, joka on asukkaiden yhteisessä käytössä.

Seuraako hirsirivitaloille jatkoa tulevaisuudessa?

”No, katsotaan, selvitäänkö tästä hengissä”, Aarnio sanoo.

”Itselleni oli tärkeää, että ainakin tämä rakennetaan, koska kaikki vaan puhuu, mutta aika vähän lopulta oikeasti tehdään mitään.”

Arkkitehti Minna Aarnio sanoo, että rakentamisessa on ryhdyttävä toimiin ilmastokriisin hillitsemiseksi.

Lue lisää: Sademetsää henkivä alue lymyilee Helsingin, Espoon ja Vantaan risteys­kohdassa – Pian puolet siitä pistetään matalaksi

Lue lisää: Helsingin ja Vantaan rajalle aukeaa uusi tieyhteys – Se päästää ”puutalojen kaupunki­kylän” autoilijat ulos motista

Lue lisää: Helsinkiläisellä lähiöllä on salaa rakennettu identiteetti, joka valkenee vain ilmasta katsottuna – Nyt arkkitehti kertoo, miksi päätyi ratkaisuun jota kukaan ei maan tasalta näe

Lue lisää: Helsingin luoteiseen kulmaan rakennetaan kaikessa hiljaisuudessa uutta ”Puu-Käpylää” – Regina ja Sven Saksa­kulmin koti on myös energian säästämiseen viritetty kone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat